Iskarin preload (esijännitys) - Lopullinen totuus

[PrivateeR]

Pakko tehdä tälle oma ketju jotta tämäkin tabu joskus aukeaisi.

Tämä "esijännitys" on kyllä mahtava puheenaihe vuodesta toiseen. Se mikä tästä tekee huolestuttavaa on se, että ihan kärkipään kisakuskeillakin on 50-50 käsitys asiasta.

50% porukasta väittää että "preload puristaa jousta kasaan ja sanoohan sen järkikin ja mitä idiootteja te muut olette" ja laittavat todisteeksi kaaviokuva josta selviää että jousi painuu kasaan.

Toinen 50% väittää yhtä kovaa että "nimitys on väärä, jousi ei painu yhtään enempää kasaan, vaan iskarin varren pituus vain pitenee, mitä ihmeen idiootteja muuta väittävät ovat" ja ihme kyllä myös tämä puolikas antaa nähtäväksi yhtä hienon kaavion josta näkyy selvästi että jousi ei painu vaan varsi pitenee.

Eli 50-50 tilanne vuodesta toiseen jossa kumpikin osapuoli on yhtä oikeassa ja molemmilla perusteluna yhtä hieno kaavakuva. Toinen näistä on pakko olla väärin mutta kumpi......

Eli nyt kaikki asiantuntijat kuvaa ja videota ja kaikkea mahdollista faktaa kehiin että mitä siellä oikeasti tapahtuu eikä vain mitään Esson baarin mutua. Koska tää on kuitenkin iskunvaimentajan toiminnan kannalta erittäin oleellinen asia ymmärtää.

 

[scuuba]

Jos lopullista totuutta on etsimässä niin top-out jouset kuuluu olennaisena osana siihen soppaan.

 

[PrivateeR]

Jos lopullista totuutta on etsimässä niin top-out jouset kuuluu olennaisena osana siihen soppaan.

Eli ympäripyöreän jargonin sijaan ole hyvä ja valaise idiootteja jotka asiasta eivät tiedä.

 

[hidas57]

Jos on vaikkapa takaiskari, ja ruuvailee siitä irrallaan esijännitystä, niin iskarin pituus ei muutu, vain jousen pituus muuttuu. Ilman esijännitystä iskari painuu helpoiten kasaan pyörään asennettuna, eli perä alhaalla. Maksimi esijännityksellä painuu vähiten kasaan, eli perä ylhäällä.

Jousen jäykkyys sitten vaikuttaa siihen kuinka paljon se perä painuu absoluuttisesti milleissä noissa ääriasennoissa.

 

[Takapainoinen Taapertaja]

En ole teknisesti valveutunut, mutta tuo riittää itselleni aiheeseen paneutumiseksi.

https://www.youtube.com/watch?v=uz_p-iu9C_s

 

[scuuba]

En ole teknisesti valveutunut, mutta tuo riittää itselleni aiheeseen paneutumiseksi.

https://www.youtube.com/watch?v=uz_p-iu9C_s

Aika paljon virheitä ja puutteita tuossa videossa, mutta osin ihan hyvää infoa.

 

[PrivateeR]

Aika paljon virheitä ja puutteita tuossa videossa, mutta osin ihan hyvää infoa.

Ja mikä yllätys, sama mies suuressa viisaudessaan jälleen jättää kertomatta ne puutteet ja virheet korostaakseen ylivertaisuuttaan.

Käsi ylös joka on hämmästynyt.

 

[Miikam]

Eivät nuo 50-50 jakautuvat väittämät tuollaisinaan sulje toisiaan pois.

 

[Mikeyx]

Ilmeisesti ainoa asia, josta kaikki lienevät yhtä mieltä on se, että esijännitystä lisättäessä perän painuma vähenee. Eli perän korkeusasema nousee. Tällöin on saavutettu uusi tasapainotila, jossa perän paino ja jousen painuma ovat tasapainossa.

Lähdetään ruotimaan tapahtumaa kahden ääriesimerkin avulla. Usein nimittäin ilmiöitä on helpompi hahmottaa kun kärjistää niitä.

Aloitetaan tilanteesta, jossa pyörän perän nousu olisi jollain tavalla estetty. Tällöin kun esijännitystä lähdetään lisäämään, koko säätömutterin liike menee 1:1 jousen puristumaksi - eikö niin? Jos perän nousun esto nyt poistetaan, niin perä nousee ja samalla ainakin osa jousen puristumasta palautuu, ja on saavutettu uusi tasapainotila perän painon ja jousen puristuman välillä.

Toinen ääriesimerkki: Oletetaan että jollain tietyllä esijännityksen asetuksella jousen pituus pyörässä asennettuna ollessaan - ja siis osin puristuneena - olisi 25 cm. Otetaan iskaripamppu pois pyörästä ja asennetaan jousen tilalle 25 cm pitkä järeä teräsputki. Irrallaan ollessa putki holkkaa väljänä mutta pyörään asennettuna putken yläpää vastaa säätömutteriin. Nyt jos lähdetään kiristämään esijännitysmutteria, niin mutterin liike menee 1:1 perän nousuksi. Näin siksi että putki ei puristu kasaan.

Niinpä väittäisin että kun jousen esijännitystä kiristetään, niin jousi puristuu hieman kasaan ja samanaikaisesti perä nousee. Ja perän nousu on selvästi suurempi kuin jousen puristuma. Tällöin on saavutettu tasapainotila, jossa perän paino ja jousen uusi puristuma ovat tasapainossa.

 

[hidas57]

'Toinen 50% väittää yhtä kovaa että "nimitys on väärä, jousi ei painu yhtään enempää kasaan, vaan iskarin varren pituus vain pitenee, mitä ihmeen idiootteja muuta väittävät ovat" ja ihme kyllä myös tämä puolikas antaa nähtäväksi yhtä hienon kaavion josta näkyy selvästi että jousi ei painu vaan varsi pitenee'

Tämän väittämän virheellisyyden voi todeta kun säätää esim takaiskarin hydraulista esijännitystä irrallaan pöydällä. Iskarin pituus ei muutu, koska jousi pakottaa sen maksimiin jokaisella esijännityksellä, mutta jousen pituus kyllä. Mutta pyörän alla tietty iskarin pituus muuttuu, koska se on tyypillisesti vähän kasassa! Ja esijännityksen lisäys pakottaa iskarin pitemmäksi.

 

[scuuba]

'Toinen 50% väittää yhtä kovaa että "nimitys on väärä, jousi ei painu yhtään enempää kasaan, vaan iskarin varren pituus vain pitenee, mitä ihmeen idiootteja muuta väittävät ovat" ja ihme kyllä myös tämä puolikas antaa nähtäväksi yhtä hienon kaavion josta näkyy selvästi että jousi ei painu vaan varsi pitenee'

Tämän väittämän virheellisyyden voi todeta kun säätää esim takaiskarin hydraulista esijännitystä irrallaan pöydällä. Iskarin pituus ei muutu, koska jousi pakottaa sen maksimiin jokaisella esijännityksellä, mutta jousen pituus kyllä. Mutta pyörän alla tietty iskarin pituus muuttuu, koska se on tyypillisesti vähän kasassa! Ja esijännityksen lisäys pakottaa iskarin pitemmäksi.

Ja sitten taas kuormituksen alaisena normaalissa käyttötilanteessa tuo pitää täysin paikkansa, eli ei ole virheellinen väittämä siinä tapauksessa.

 

[scuuba]

Aloitetaan tilanteesta, jossa pyörän perän nousu olisi jollain tavalla estetty. Tällöin kun esijännitystä lähdetään lisäämään, koko säätömutterin liike menee 1:1 jousen puristumaksi - eikö niin? Jos perän nousun esto nyt poistetaan, niin perä nousee ja samalla ainakin osa jousen puristumasta palautuu, ja on saavutettu uusi tasapainotila perän painon ja jousen puristuman välillä.

Toinen ääriesimerkki: Oletetaan että jollain tietyllä esijännityksen asetuksella jousen pituus pyörässä asennettuna ollessaan - ja siis osin puristuneena - olisi 25 cm. Otetaan iskaripamppu pois pyörästä ja asennetaan jousen tilalle 25 cm pitkä järeä teräsputki. Irrallaan ollessa putki holkkaa väljänä mutta pyörään asennettuna putken yläpää vastaa säätömutteriin. Nyt jos lähdetään kiristämään esijännitysmutteria, niin mutterin liike menee 1:1 perän nousuksi. Näin siksi että putki ei puristu kasaan.

Niinpä väittäisin että kun jousen esijännitystä kiristetään, niin jousi puristuu hieman kasaan ja samanaikaisesti perä nousee. Ja perän nousu on selvästi suurempi kuin jousen puristuma. Tällöin on saavutettu tasapainotila, jossa perän paino ja jousen uusi puristuma ovat tasapainossa.

Tuohan taasen johtunee sitä että esiännityksen ja perän nousun välistä suhdetta määrittää linkun välityssuhde. Esim 1 mm lisää esijännitystä on tyypillisesti noin (linkkusuhteesta riippuen) 2 mm lisää perän nousua.

 

[hidas57]

Ja sitten taas kuormituksen alaisena normaalissa käyttötilanteessa tuo pitää täysin paikkansa, eli ei ole virheellinen väittämä siinä tapauksessa.

Siinä oli tuo väittämä, että jousen pituus ei muutu. Sehän muuttuu aina esijännityksen mukaan!

Edit: perun lausuntoni!

Esijännityksen lisäys pyörän alla olevaan iskariin nostaa perää ja pidentää iskaria esijännityksen määrällä. Jousen pituus ei muutu, koska se painuu vain kuorman/pyörän painon mukaan.

 

[Koheltaja]

Siinä oli tuo väittämä, että jousen pituus ei muutu. Sehän muuttuu aina esijännityksen mukaan!

Kyllä ja ei. Kun iskari on maksimi pituudessa ja säädetään preloadia lisää niin silloin jousi puristuu lyhyemmäksi. Kun pyörä lasketaan pukilta alas tai/ja kuski menee pyörän päälle niin jousi on saman mittainen kun ennen preloadin säätöä, mutta perä on korkeammalla-> ulosjoustoa vähemmän ja sisäänjoustoa enemmän.

Preloadia vähentäessä menee päinvastoin, perä matalammalla, enemmän ulosjoustoa ja vähemmän sisäänjoustoa. Mutta jousi on edelleen saman mittainen kun lun lisätyllä preloadilla siinä kohtaa kun kuski istuu pyörän päälle.

 

[Miikam]

Niinpä väittäisin että kun jousen esijännitystä kiristetään, niin jousi puristuu hieman kasaan ja samanaikaisesti perä nousee. Ja perän nousu on selvästi suurempi kuin jousen puristuma. Tällöin on saavutettu tasapainotila, jossa perän paino ja jousen uusi puristuma ovat tasapainossa.

Jousisysteemin (iskunvaimentimen) jäykkyys(jousivakio) on lineaarisen teräsjousen vakio+x

(Jousivakio on jousen puristamiseen käytetty voima kerrottuna(eli jaettuna) jousen pituuden muutoksella.)

X=esijännitys, joka lisätään teräsjousen vakioon.

Iskarin tukivoima sitä kasaan painavalle voimalle on siis teräsjousen vakio(muuttumaton) + esijännitys.

Painuma = iskarin tukivoimasta vähennetty iskaria kasaan painava voima (käytännössä massa*painovoima).

Väitätkö esijännityksen säätämisen muuttavan iskunvaimenninta kasaan painavaa massaa tai painovoimaa?


Ennemminkin perä nousee esijännityksen lisäämistä enemmän, koska perän esijännityksen lisäämisen seurauksena mopon asento muuttuu ja suurempi osa mopon massasta tukeutuu etupyörän kautta maahan.
Lienee yleisesti havaittu ja ymmärretty, että pelkästään perän painumaa pienentäessä keulan paunuma kasvaa?

 

[hidas57]

Tarviiko jousen pituudesta edes välittää mitään? Esijännityksen lisäys nostaa päällä olevaa kuormaa ylöspäin ja vähennys laskee sitä. Perä/keula nousee tai laskee. Pyörän asento muuttuu.

 

[scuuba]

Tarviiko jousen pituudesta edes välittää mitään? Esijännityksen lisäys nostaa päällä olevaa kuormaa ylöspäin ja vähennys laskee sitä. Perä/keula nousee tai laskee. Pyörän asento muuttuu.

Jos mennään Lopulliseen Totuuteen niin tarvitsee.
Jousi toimii suht lineaarisesti vain tiettyyn rajaan asti/ mitä pitempänä, niin sitä paremmin.
Ja jos jousen joustovara loppuu ennen kuin iskarin liikematka, niin tulee vastaan mekaaninen pohjaus jousen puolesta.

 

[teemu.k.anttila]

Jousisysteemin (iskunvaimentimen) jäykkyys(jousivakio) on lineaarisen teräsjousen vakio+x

(Jousivakio on jousen puristamiseen käytetty voima kerrottuna(eli jaettuna) jousen pituuden muutoksella.)

X=esijännitys, joka lisätään teräsjousen vakioon.

Kun esijännitystä kasvatetaan, perän painauma pienenee.
Yleinen väärinkäsitys on, että se johtuu siitä, että esijännityksen lisäyksellä "Jousisysteemi" jäykistyy.
Ei jäykisty, vaan "Jousisysteemin" jäykkyys pysyy muuttumattomana.

Kuvassa laskelma:



Esijännitystä kasvatettaessa tarvitaan vain enemmän voimaa ennen kuin takapamppu alkaa ylipäätään puristua kasaan.
Mutta puristumisen alettua, on jousivakio ihan sama.
Ja esijännityksestä riippumatta jousen kokonaispuristuma on sama, vaikka painauma pienee.

 

[hidas57]

Jos mennään Lopulliseen Totuuteen niin tarvitsee.
Jousi toimii suht lineaarisesti vain tiettyyn rajaan asti/ mitä pitempänä, niin sitä paremmin.
Ja jos jousen joustovara loppuu ennen kuin iskarin liikematka, niin tulee vastaan mekaaninen pohjaus jousen puolesta.

Tarkoitin sillä ehdolla, että jousen jäykkyys on suunnilleen kohdallaan käyttöön nähden.

 

[scuuba]

Tarkoitin sillä ehdolla, että jousen jäykkyys on suunnilleen kohdallaan käyttöön nähden.

No jos mennään käytännön sovellutuksiin, niin pitäähä se jousen vapaa pituus olla sopiva siihen iskarin vapaaseen pituuteen nähden.