Yamaha YZF-R1

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja teude
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Motonetin lappopumppu oli hyvä vihje ja sellanen haettu odottaan tankin tyhjennystä.

Käytin suuttimet Finjectorilla ja ne kaikki oli kunnossa, mikään ei siis vuotanut.
Nyt siis kusas oma teoria kulutuksen reilusta kasvusta (+20%) ja sormi suussa ihmettelen mistä johtuu :dunno:
Yhden tankillisen ehdin ajaan ruiskun puhdistusaineella (CRC) jonka kulutus oli jo normaalin yläpuolella. Sittten hajos laturi ja korjauksen jälkeen seuraava tankillinen olikin jo reilusti yli normin.

Pyörässä Power Commander III ja sytkäboxi. Säädetty pari vuotta sitten penkissä (Bike Doctor) ja kartta muuttumaton (vertailu nykyisestä tohtorin tekemään mikä itellä varmuuskopioituna).
Nollasin kartan jolloin persedyno ja nenä aisti muutoksen eikä käyny niin rikkaalla.

Yksi jäljelle jäävä ohut teoria on, että PC III otti siipeen alijännitteestä kun laturi korkkas ja laulu loppu lennossa.
Onkos kokemuksia tuosta vanhasta PC III pyydyksestä, onko menny sekasin vastaavissa?

Uudelleen penkittäminen ehkä järkevin vaihtoehto nyt kun varmaan ainoa tapa todeta onko PC III vielä ehjä.
Jos sinne lähtee niin kai samalla vois jotai muutostakin tehä ettei ”turhaan” käytä. Onkos nuo Gravesin stäkit ihan huuhaata vai kannattaisko samalla laittaa ne? Ei kellää sattuis olee jääny sellasia nurkkiin?

Finjector palvelu erinomaista ja iso suositus sille :thumbup:
 
Yksi jäljelle jäävä ohut teoria on, että PC III otti siipeen alijännitteestä kun laturi korkkas ja laulu loppu lennossa. Onkos kokemuksia tuosta vanhasta PC III pyydyksestä, onko menny sekasin vastaavissa?

Alijännite ei yleensä vahingoita elektroniikkaa. Ylijännite sen sijaan sitä tekee ja ei olisi ennenkuulumatonta, että laturi tekee jännitepiikin hajotessaan. Ota PC pois ja katso palautuuko kulutus normaaliksi.
 
Imutorvet eivät sinänsä ole huuhaata, mutta riippuu tosi paljon pyörästä, muista virityksistä ja ajoprofiilista onko niistä hyötyä vai haittaa.

Normi katuajoon vakiokoneeseen en välttämättä laittaisi. Penkissä ne pitäis testata miten tehokäppyrät muuttuu kyseisellä kokoonpanolla.
 
Yksi jäljelle jäävä ohut teoria on, että PC III otti siipeen alijännitteestä kun laturi korkkas ja laulu loppu lennossa.
Onkos kokemuksia tuosta vanhasta PC III pyydyksestä, onko menny sekasin vastaavissa?

Teoria, että PC sekosi vähän ja pyörä toimii muutoin normaalisti mutta käy vähän paksulla, ei kuulosta kovin uskottavalta.
Mutta esim. vuotava map-anturin letku saattaisi tehdä moista...
 
Viimeksi muokattu:
Teoria, että PC sekosi vähän ja pyörä toimii muutoin normaalisti mutta käy vähän paksulla, ei kuulosta kovin uskottavalta.
Mutta esim. vuotava map-anturin letku saattaisi tehdä moista...

Ylijännite rikkoo niin ettei enää herää.

Laturin hajotessa ja akun hiipuessa jännitetaso vaihtelee PCIII oman cpu.n käynnistys/sammutus rajalla ja tuossa tilanteessa ei mielestäni ole kaukaa haettu tilanne se, että softa jää ”jumiin”. Esim. sensoridata (kaasun asento, kierrokset, jne) jäätyy viimeiseen arvoon ja PCIII pitää PA syöttöä ko tilanteen mukaisella ”+jotakin” -syötöllä kaasun asennosta riippumatta.
Tuo on/off ilmiö näkyi mittaristossakin mikä sammui ja käynnistyi jokusen kerran kunnes sammui kokonaan.
Kun kuormia putoo pois (ECU sammuu jolloin valotkin sammuu) nousee akun jännite niin, että laitteet käynnistyy uudestaan kunnes kuormien kytkennällä (esim ne valot) jännite taas putoo ja sammuttaa laitteet.

Perus koti PC jäätyessä ratkaisun on uudelleen käynnistys. Miten PCIII uudelleen käynnistys tehään on epäselvää, mutta onhan täs talvi aikaa selvittää.
PCIII on kuitenkin ehjä koska sain nollattua kartan ja persdynolla + hajuaistilla huomasi eron käynnissä.

Toki edelleenhän tämäkin vain todistamatonta teoriaa eikä oikea syy tiedossa.

Fakta on se, että yhden tankillisen ajoin puhdistusaineella jolloin kulutus normin ylärajoissa, sitte hajos laturi ja seuraava tankillinen, missä myös puhdistusainetta, olikin jo +20% yli normaalin.
Eli kaksi yhtäaikaista muuttujaa ja kokeneena lottoajana kolmatta muuttujaa (map letku) pidän erittäin epätodennäköisenä.

Ajokausi kun on ohi jo niin asennan PCIII firmiksen uudelleen, palautan penkissä säädetyn kartan, pakkaan testatut suuttimet takas, laitan stabilonti aineeen tankkiin, käytän lämpöseksi, vaihdan öljyt ja jarrunesteet, siirän tallin nurkkaan ja keskityn talvilajeihin.

Sitten keväällä kun kausi alkaa katson mihin kulutus asettuu.
 
Perus koti PC jäätyessä ratkaisun on uudelleen käynnistys. Miten PCIII uudelleen käynnistys tehään on epäselvää, mutta onhan täs talvi aikaa selvittää.
PCIII on kuitenkin ehjä koska sain nollattua kartan ja persdynolla + hajuaistilla huomasi eron käynnissä.

Powercommander on niin yksinkertainen laite, että kyllä se uudelleenkäynnistyy neitseellisesti ihan pelkällä virrankatkaisulla. Toki mahdollista flash-muistissa olevan kartan tai laiteohjelmiston (firmwaren) korruptoitumista sähköjen katkaisu ei korjaa.

Sekin on totta, että on melkoisen epätodennäköistä, että commander voisi elektronisesti vikaantua niin, että se rikastaa karttaa jollain prosenttimäärällä mutta kuitenkin toimii. Kun sehän kuitenkin vaan lukee pyörän eculta tulevia suutinten ohjauspulsseja ja manipuloi niiden kestoaikaa, niin on tosi vaikea keksiä miten tuo prosessi voisi vikaantua muuten kuin että suuttimet eivät aukea ollenkaan tai ovat 100% auki. Tai no, jos purkille tulee nippu muutakin anturidataa (esim kaasunasento yms) niin voisihan se toki olla vikaantunut niin, että se joku mittausarvo vaan ei enää muutu tai näyttää väärin, jolloin oltaisiin sitä edellä kuvattua jumitilannetta vastaavassa olosuhteessa. Ja silloin kartan vaihto vaikuttaisi vaikka laite olisikin sinänsä rikki.

Yksi kaukaa haettu teoria on tietty sitten vielä se, että puhdistuslitku olisi oikeasti parantanut suutinten virtausta reilusti verrattuna siihen tilanteeseen missä pyörä on alun perin penkitetty ja kartta tehty.
 
Yksi kaukaa haettu teoria on tietty sitten vielä se, että puhdistuslitku olisi oikeasti parantanut suutinten virtausta reilusti verrattuna siihen tilanteeseen missä pyörä on alun perin penkitetty ja kartta tehty.

Kiitos hyvästä pohdinnasta!

Tätä alkuun ajattelin, mutta jostain syystä (täällä olleiden kommenttien takia?) luovuin tuosta teoriasta.
Mutta voisiko tämä ollakin vaihtoehto?

Itse en osaa varmuudella mitää ideaa tyrmätä, kunhan ”ääneen” pohdin ja pyörittelen vaihtoehtoja aikani kuluksi. Mielelläni kuuntelen muidenkin spekulointia :thumbup:

Asiaanhan saisi helposti vastauksen kun veis pyörän Bike Doctorin penkkiin.
 
Mahtaisko vanha -98 vuotinen r1 kestää askiltaan jos sinne asentelee quick shifterin? Toki aski on hiljattain remontoitu aikas läpikotaisin joten..??

Toinen mieltä askarruttava kysymys on tullut mieleeni, kun tuota vehjettä olis tarkoitus vähän ensikesälläkin pyydellä radalla, mutta myös pyörän korotussarja hiukan himottaisi ulkonäkösyistä. Se vaan ei taida olla hyvä yhdistelmä, alkaa korottamaan rata-ajolle pyörää? vai?
 
Mahtaisko vanha -98 vuotinen r1 kestää askiltaan jos sinne asentelee quick shifterin? Toki aski on hiljattain remontoitu aikas läpikotaisin joten..??

Toinen mieltä askarruttava kysymys on tullut mieleeni, kun tuota vehjettä olis tarkoitus vähän ensikesälläkin pyydellä radalla, mutta myös pyörän korotussarja hiukan himottaisi ulkonäkösyistä. Se vaan ei taida olla hyvä yhdistelmä, alkaa korottamaan rata-ajolle pyörää? vai?

Aski kestää shifterin kunhan katkoaika (tai -ajat) on oikea. Itsellä oli aikanaan kiinteällä katkoajalla varustettu translogic tuommoisessa, muistaakseni 50ms katkoajalla.

Perää voi, ja kannattaakin, korottaa vähän. Tai keulaa laskea. Parhaiten pyörä toimii radalla lähellä epävakavuuden rajaa. Riippuu paljolti takarenkaasta mikä on hyvä setuppi. 190/60 renkaalla on perä jo aika korkealle jos vertaa esim. 180/55. 190/55 takarenkaalla muistaakseni keulassa -3mm oli hyvä asetus.

Korotussarja on aika louhikkoinen säätö perän korkeuteen. Mielummin pituudeltaan säädettävä takaiskari tai säädettävät koiranluut.
 
En tienny missä aiheesta keskustelisin joten alotin nyt tässä. Pitkä talvi aikaa miettiä ja ajatus on kehittynyt hiukan jo kesälläkin. Aikasemmin mainittu -98 r1 jammu alla ja siitä on alusta huollettu noin 3v sitten, aski ja kone alle 5tkm sitten. Rataa hiukan hinkkaillut ja sitä tahtoo lisää. Vanhaan prätkään saisi asennella jotain pikkujuttua että homma jatkuisi, vielä pysytään kuitenkin 500-1000e budjetissa.

Käynyt mielessä että mitäpä jos nuorennan laitetta hieman?? hiukan haaveillut tuommosesta -07 vuotisesta jossa 16 tappinen kone tai siitä pykälän vanhempaan. Mutta onkohan eroa edes paljoa tai meneekö vain hankalammaksi ajettavaksi kun nuo on vissiin yläkireempiä koneita ja vanha soittaa kyllä ihan kivasti kuitenkin. Mieluusti kuulisin vähän plussia ja miinuksia nuosta vm05-08 r1 jammuista ja niiden rataominaisuuksista vs tuo vanha kaasari -98.
 
Tolla pyörällä ajaa ihan kirkkaasti nopean ryhmän nopean puoliskon aikoja kunhan kaikki toimii ja on kunnossa.

R1 on perinteisesti hyvä ratapyörä riippumatta vuosimallista. Kaikissa kone on aika keskialuepainotteinen, eli mukava ajaa. Toki kaasarikone on tästä kuuluisin.

04-06 on ihan eri moottori kuin vanhemmissa ja 07 vaihtui kansi 16 venttiiliseen. Jokainen versio on hiukan parempi kuin edellinen, tosin normi harrasteluun se ei hirveästi vaikuta. Voimaa riittää noissa kaikissa mukavasti.

Ratahommiin ensimmäinen ehdoton temppu on huollattaa alusta asiantuntevalla tekijällä, poistaa keulasta hydraulistopparit ja laittaa sopivat jouset. Sifterikin on kiva päivitys, ei tosin pakollinen.

Kuka on tehnyt koneelle ja mitä? Ainakin kolme kappaletta mun vanhoja koneita on jossain Suomessa sekä kahden osiksi puretun kilpurin osat. Käytettyjä osia metsästämällä voit löytää edullisesti hyvää palikkaa, ainoa mikä noista mun osista poistui maasta oli yksi Öhlinsin takaiskari. Noita vehkeitä ei hirveästi radalla enää näy, mutta osat ovat olemassa jossain.
 
Koneesta oli kansipahvi korkannut (sitä edellinen oli vissiin puristuksien toivossa laittanut ohkasemman tms) siinä samalla sitten laakeroitu ja rengastettu. askiin oli parit vaihteet uusittu kun oli menny rikki. Jokin perus paikallinen seppä, ei siis mikään virittämö. Alustalle on tehty ilmeisesti vain perus huolto. Pyörän mukana tulleista varaosista yms päätellen tuo pyörä on ollut aikanaan jossain aika rajussa käytössä,(runkoa korjattu, värinvaihto,varamoottori kasa rumia katteita) mutta hyvimpä tuo nyt vielä on toiminut jo pari kesää. Tuota shifteriä olen itekkin miettinyt, mutta toisaalta ehkä sitäkään 300e viittisi tuohon vanhukseen laittaa, katsoo nyt. Listalla on nyt ihan ekana: Nahkapuku (hommattu), kaatumatapit, takarengas alkaa olla tiensä päässä. On tässä vielä kuskissa vara parannella ennekuin pyörästä suorituskyky olisi lähelläkään äärirajoja.
 
Imutorvet eivät sinänsä ole huuhaata, mutta riippuu tosi paljon pyörästä, muista virityksistä ja ajoprofiilista onko niistä hyötyä vai haittaa.

Normi katuajoon vakiokoneeseen en välttämättä laittaisi. Penkissä ne pitäis testata miten tehokäppyrät muuttuu kyseisellä kokoonpanolla.

Palaan vielä tähän. Penkkiin pyörä menossa joka tapauksessa ja siksi tuli ajatus pienestä lisä modauksesta.
Gravesin torville markkinointi lupaa +5hp keskialueelle huipputehon laskematta. Tämä tuntuu itsestä epäilyttävältä ameriikan markkinoinnilta vaikka käyttäjät kilvan kehuu persdynon perusteella. Yhtään ennen/jälkeen dyno vetoa en ole nähny (paitsi Gravesin oma markkinointi materiaali).

Nyt pyörä maltillisen modattu edellisten omistajien toimesta, äänet varmasti noussu tehoa enemmän.
Leo-Vincen katiton Y-haara ja vaimentimet, vapaavirtaus filtteri, AIS raksittu pois ja PCIII ruiskun ja sytytyksen ohjaus boxit. Tolla setupilla viimeks kolme vuotta sitten penkitetty (vein kun ostin pyörän ja historia tuntematon).
Nyt talvella vien uusiks penkkiin että saa säädöt kohille (edellä ilmenny muutos seoksessa) niin ei tuo n. 200€ Graves sijoitus paha olisi jos sillä ookeesti 5hp saa keskialueelle menettämättä mitään.
 
Tehoa ei ilmaiseksi tule mistään. Moottorin hyötysuhde tuskin paranee noin paljon imutorvia muuttamalla. Tuossahan optimoidaan imupuolen toimintaa alueelta toiselle, joten ainakaan säätämättä tuskin tuommoista muutosta syntyy jonkun muun alueen kärsimättä.

Jos pyörä on kuitenkin menossa penkkiin, niin ihan kokeilemisen arvoinen paikka. 200€ + säätötyö ei mahdollisesta parantumisesta paha investointi ole.

Itse vetäisin ensin muutaman vedon vanhalla setupilla ja vaihtaisin imutorvet. Sitten muutama veto ja mahdollinen säätö jos penkittäjä näkee potentiaalia muutoksessa.
 
Itse vetäisin ensin muutaman vedon vanhalla setupilla ja vaihtaisin imutorvet. Sitten muutama veto ja mahdollinen säätö jos penkittäjä näkee potentiaalia muutoksessa.

ja jos ei näe niin torvet myyntiin seuraavalle hyväuskoselle :rakastunut:

Jos ei kellään oikeita kokemuksia ole niin jätän torvet ostamatta ja vien nyky kokoonpanolla penkkiin
 
Esimerkiksi eri pyöräyksilöiden erilaiset nokkien ajoitukset vaikuttaa siihen miten imutorvet toimivat. Noissa voi olla tehtaan jäljiltä useiden asteiden heittoja. Myös pakoputkisto ja esimerkiksi sylinterinkannen kanavien valmistusepätakkuudet vaikuttaa imupuolen toimintaan. Tuossa on niin monta muuttujaa, että mitään täysin varmaa vastausta on kokeilematta mahdotonta antaa.
 
Nurkkia siivoillessa ajettelin että voisin luopua 02-03 sinisistä etukatteen keskiosista vas+oik. Kohtuu siistit.
Hopea alakate oikea, siisti.
Muutamat clip-onit löytyy myös.
Voin laittaa kuvia tarvittaessa. Tarjoa YV.
 
Miten tuollainen pirellin supercorsa 200/60 rengas mahdollisesti sopisi takarenkaaksi vm-07 laitteeseen? Vai olisiko esim. 190/55 koko paremmin sopiva rata käyttöön?
 
Back
Ylös