Ajokipinä hukassa.

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Jone-83-
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

Jone-83-

New member
Ajokipinä hukassa.

Mistähän löytäisi taas sen kadotetun innokkuuden pyörällä ajamiseen? Ratoja on tullut kierrettyä oman aikansa, erilaisia pyöriä on tullut kokeiltua, mutta ei tuo ajaminen enää vain kiinnosta. Viime kesästä lähtien ei kovin paljon ole kilometrejä tullut taitettua.

Onko muilla ollut vastaavia parin kauden taukoja kiinnostuksen lopahdettua?

Tällä hetkellä omistan pyörän puoliksi isäni kanssa, joten se kyllä on jonkin verran käytössä, vaikka itse en pahemmin ajakkaan, ja ei tuota muutenkaan tee mieli pois myydä.
 
Mistähän löytäisi taas sen kadotetun innokkuuden pyörällä ajamiseen? Ratoja on tullut kierrettyä oman aikansa, erilaisia pyöriä on tullut kokeiltua, mutta ei tuo ajaminen enää vain kiinnosta. Viime kesästä lähtien ei kovin paljon ole kilometrejä tullut taitettua.

Onko muilla ollut vastaavia parin kauden taukoja kiinnostuksen lopahdettua?

Tällä hetkellä omistan pyörän puoliksi isäni kanssa, joten se kyllä on jonkin verran käytössä, vaikka itse en pahemmin ajakkaan, ja ei tuota muutenkaan tee mieli pois myydä.


On. Itse lopetin harrastuksen muutaman ei-itseni-aiheuttaman-vaaratilanteen jälkeen. Hetkeäkään en kuitenkaan harrastusta kadu. Vein kaikki kolme muksuani yksitellen eurooppaan n. parin viikon reissulle ja oli mukavaa. Mutta, päätin että alkaa olla vähän liian vaarallista. Olisiko 4v kun myin ton K1200S:n poijes eikä ole kauheaa kaipuuta ollut. Liekkö sitten ikä alkaa painaa (hyvää vuosikertaa -62)

T. Antti
 
Jos on ajanut ahkerasti useita vuosia, saattaa tuntua siltä, että kaikki tiet on jo tullut koluttua eikä ole uutta nähtävää tai koettavaa. Mikäli ei ole kokeillut vielä sorateillä ja maastossa ajelua, siinä voisi olla uudenlaista koettavaa.
 
Itsella kipina palasi kun siirryin asfaltilta soralle.
Ensin tuli hommattua kilveton DRZ400, jolla tuli sahattua reilusti erilaisia liikkeiden, kerhojen tai koulujen varankeruu offroad ajeluja.
Nyt sitten hommasin Suzukille kaveriksi Triumph Scramblerin, jolla uskaltaa myos hiekkateille.
 
Jos joku asia muuttuu "pakonomaiseksi", niin tautiluokitushan sellaiselle on olemassa :p.

Onhan tuo ihan selvä homma, että pitkässä juoksussa maailman toiseksikin paras asia
maistuu välillä enemmän, välillä vähemmän.

Kun turhan moni nykyisin "suorittaa" muutenkin ihan liian paljon, alkaa olla jo
"hypyn paikka" jos pittee vielä väkisin "vettääkkin" hampaat irvessä :D.

"Jonossa vetäminen" tahtoo olla kuitenkin asia, joka tylsistyttää aika rankasti.
Ei siinä suuri yhteenkuuluvuuden tunnekaan paljoa auta, jos aika kuluu "vuoroaan odotellessa"......
Tiheästä liikenteestähän tässä tietenkin nyt puhutaan :;):.

Tuohon kun lastataan vielä samaan reppuun "liian hyvä pyörä" (ajo-ominaisuudet)
käytännön nopeuksiin ja puitteisiin, sekä jatkuva vahtaaminen sen suhteen,
viekö joku parin kuukauden sämpylät pöydästä jos puolihuolimattomasti jollain
maaseuden peltoaukealla satut keskenäs vaarantamaan törkeästi muuta liikennettä :sad:.

Mut hei.... tärkeintä on, että maistuu..... välillä paremmin välillä huonommin :thumbup:.

Täytyy vaan muistaa.... että parhaat asiat maailmassa..... on parhaita..... välistä :grin:. :paikallatuulee:
 
Mopot on myyty pois pari vuotta sitten. Niin harvoin jaksaisi lähteä ajelemaan että eipä kannata mopoa pihassa seisottaa.
Kyllähän se kivaa on. Jos Lahden motaria saisi ajaa ilman nopeusrajoituksia niin en olisi busaa myynyt mihinkään.. Alkoi vaan pelottaa isot sakot, kortin menetys ja lie tulossa vanhaksi kun myös itsensä telominen.
5-10 tkm tuli aina ajeltua vuodessa, mopo oli ajossa vapusta syyskuulle. Auto oli seisonnassa kesät joten pakkoajelutkin tuli ajettua mopolla

Enduro kiinnostaisi hieman myös mutta pelottaa että jos moisen papattimen ostan niin sekin seisoo vain pihamaalla ajamatta.
Jos maalla asuisin niin enduron toki ostaisin heti.

Katumopollakin on radalla hauska ajaa ja reissuja uusiin maisemiin heittää (ulkomaat lähinnä)
 
eilen huomasin että toisessa pyörässä alkaakin kohta viimeinen vakuutuskuukausi tälle vuodelle, 4kk laitoin hondalle ajoaikaa tälle vuodelle pitkästä aikaa, hyvin on pyörä pelanut kuN saa liikettä. mutta eipä silläkään montaa tonnia ole tullut ajeltua, toisellakaan ei hirveästi ole tullut ajeltua, kaikki muu homma vie aikaa harrastukselta.

mutta toisaalta, ehkä tärkeämpää saada taloa kuntoon ku ajella päivät pitkät. talvella kesän kilometrit ei lämmitä niin paljon kuin lämmin tupa. näin kai se on pakko ajatella..

jos ensi kesänä tulis vaikkapa jopa jonkinlainen reissu tehtyä, jos mahdollista. aika näyttää...
 
Mistähän löytäisi taas sen kadotetun innokkuuden pyörällä ajamiseen? Ratoja on tullut kierrettyä oman aikansa, erilaisia pyöriä on tullut kokeiltua, mutta ei tuo ajaminen enää vain kiinnosta. Viime kesästä lähtien ei kovin paljon ole kilometrejä tullut taitettua.

Tarviiko sitä kipinää löytyä? Kyllähän se sitten hiipii taas sieltä kaapista ulos, kun tarpeeksi aikaa on kulunut. Tee rauhassa muita juttuja vain välillä.
 
Saman asian ympärillä ajatukset pyörineet.... Ei tarvinut kuin yksi Euroopan reissu ja pyörän omistamisen/ajamisen mielekkyys Suomessa ei juurikaan kiinnosta. Lisäksi valtion ja vakuutusyhtiön "kannustava" asenne osaltaan latistaa tunnelmaa. Tällä hetkellä ei ole pyörää, eikä varmaankaan tule.

Pyörän päälle kyllä jatkossakin tulee kivuttua, mutta todennäköisesti vuokrapyörällä ja ulkomailla.
 
Itellä rupes tympimään, mutta ei kuitenkaan koko harrastus, vaan kun on liian "hyvä" pyörä ja vauhdit pitää olla siellä tikkari +40 että tuntuu mielekkäältä eikä tarvitse selkä pystyssä yhdellä kädellä ajella mutkapätkiä. No, vaihdoin tarpeeksi vanhaan jota ei edes viitsi hirveästi kiusata että pysyy kasassa. Lisäksi tuolla ajelee paremmin hiekkateitäkin kun karkeampi rengastus ja iso eturengas. Lisäksi merkki on nyt "oikea". Sekä pelkkä liikennevakuutus tiputti pakollisia kuluja että pyörässä ei ole kiinni tuhansia euroja oli positiivista. ja Harrastus jatkuu... :grin:
 
Kyllä toi pyörän vaihto toisentyyppiseen ja sitämyötä tuleva ajoreittien/tyylin vaihto tuo kipinää uudelleen, tai ainakin itelle toi.
Joskus kyykkyillessä tuntui että harrastus hiipuu mutta matkaenskailun kautta varsinaiseen touringiin siirtyminen on tuonut ajohalut taas takaisinpäin vaikka varmasti ei ensimmäisen vuoden ajotunteihin koskaan tule enää pääsemäänkään.
Radalla tuli kokeiltua, ei tosiaan oo mun juttu kiertää sitä samaa lenkkiä koko aikaa, enskaakin tuli kokeiltua ja se puitten välissä/poluilla ajelukaan ei sitten oikein miellyttänyt.
Customimallinen ajelu kiskalle näyttäytymään jäänee kokeilematta, ryhmäajelu on koettu ja toimimattomaksi koettu kun ei vaan jaksa aina arpoa miten mennään.
 
Kait tässä tälle vuodelle muuten olisi kipinää riittänyt mutta kun sataa jumalauta joka päivä niin kait siinä kipinä sammuu. Tosin ratkaisin asian ostamalla Banditin kaveriksi Yamahan WR250F:n. Banditin hinta ei enää tipu mihinkään ja vakuutusmaksut on vuodessa 190€ (pelkkä liikenne) niin se nyt on yksi ja sama ajaako sillä vai ei.
 
Ei kai sitä kipinää pakko olisikaan löytyä, mutta kun muistelee kuinka kivaa se silloin joskus oli, niin olisi mukavaa saada se sama fiilis takaisin.

Toissa keväänä ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen on myös aina kaikki onnettomuusriskit huomattavasti enemmän mielessä.

Toi matkaenska homma kyllä saattaisi kiinnostaa, jos löytyisi hyviä massto reittejä, omistin ennen tätä nykyistä KTM supermoton karkeilla renkailla, ja se oli ihan hauska peli ajella hiekkateitä, maastoonkin olisi mieli tehnyt, mutta ongelmana oli laillisten ajopaikkojen vähyys, sekä ajokaverit, kun kenelläkään ei ollut kuin asfaltille sopivat pyörät. Kateellisena kattelin videoita, millaisissa paikoissa jengi tuolla keski ja pohjoissuomessa ajeli.:)
 
Toi matkaenska homma kyllä saattaisi kiinnostaa...

No niin, kyllähän se kipinä siellä on. :thumbup:
Ei kannata päästää sammumaan. Jos vain on tahtoa niin löytyy keinot.

On monia tapoja lähteä matkaenskailuun. Itse aloitin hankkimalla vanhan (ja edullisen) matkaenskan ja kun sillä oli jonkin aikaa ajellut, tuli vaihdettua matkapyörä (K-sarjalainen) uuteen matkaenskaan. Nyt tekee vain enemmän mieli etsiä lisää erilaisia maastoja, joissa ajella.
Ajoseuraakin löytyy varmasti, jos haluaa.
 
Eipä itseäkään nykyään enää hirveästi Suomessa ajelu kiinnosta Euroopassa kiertelyn jälkeen. Muutama kerta kuussa tulee käytyä jossain kahvilla/syömässä. Mutta ei kai sitä ole aina pakko ajaakaan? Ainakin jos on vanha pyörä niin kiinteät kulutkaan ei taida olla kovin kauheita että pitäisi myydä pyörä?

Ajellaan kun huvittaa, ei pakosta! :orgmp:
 
Miula ei vissiin ole ollut ikinä "ajokipinää".

KYllähän rätkillä tulee ajettua, mutta aina se jää alle 5000km / vuosi.
Tallissa on kyykkyä, suoraselkää ja enskaa, mutta kun ei. Pitää varmaan se customi vielä hommata...
Ehkä siihen vaikuttaa se, että Suomessa on jo lähes kaikki nähty ja ulkomaat ei vaan houkuttele.

Kipinä on ruuvauksessa ja rakentelussa.
Mielummin tunti tallissa kuin päivä tiellä.

Mistä ihmeestä tulee ne vähän ajetut vanhemmat moottoripyörät...
 
Miula ei vissiin ole ollut ikinä "ajokipinää".

KYllähän rätkillä tulee ajettua, mutta aina se jää alle 5000km / vuosi.
Tallissa on kyykkyä, suoraselkää ja enskaa, mutta kun ei. Pitää varmaan se customi vielä hommata...
Ehkä siihen vaikuttaa se, että Suomessa on jo lähes kaikki nähty ja ulkomaat ei vaan houkuttele.

Kipinä on ruuvauksessa ja rakentelussa.
Mielummin tunti tallissa kuin päivä tiellä.

Mistä ihmeestä tulee ne vähän ajetut vanhemmat moottoripyörät...

Tuttavalla on uutena -97 hankittu CBR 1000F. Ekana kesänä kävi katsomassa Messinan salmea lautta-avusteisesti ja sen jälkeen ollut rauhallisempaa, joka kesä on kuitenkin ajanut muutaman kerran ja talvella huollellut lämpimässä tallissa. Kilometrejä nyt pikkuisen yli kymppitonni. Alkuperäiset renkaat pitäis kai pian vaihtaa uusiin....joskus kysyin millä myisi...ei kuulemma millään koska liittyy niin hienoja muistoja. Eli kai niitä joillain muillakin on vähänajettuja pyöriä ja hyvä harrastus.
 
Back
Ylös