Toivottavasti ketjun aloittaja lukee vielä näitä viestejä... Itse ajoin A-kortin kolme vuotta sitten (silloin olin 29-vee) ja kävi niin, että minulta iso pyörä ei taipunutkaan niihin temppurinkuloihin vaikka kuinka yritin. Koska en omistanut silloin vielä pyörää, niin ajoin A1-kortin, koska sen sai ajamalla ketterämpää piikkistä ja kuitenkin siitä kahden vuoden päästä kortti vaihtui täys-A:han joka tapauksessa. Hankin heti kortin saatuani itselleni 250cc customin, joka riitti ihan hyvin minun menoihini. Myin tänä kesänä tuon pyörän pois, koska saan käyttää sukulaispojan Hornettia hänen ollessaan työreissuilla ja se riittää minun ajoihin aivan loistavasti, lisäksi ei tule itselle vakuutusmaksuja... Mutta. Jos tuota ei olisi ollut, niin varmaan ajelisin vieläkin tuolla vanhalla pyörällä. Ei minun mielestäni ollut ollenkaan hankalaa eikä vastenmielistä tehdä näin, pikkupyörä oli ihan mukava ajella mutkateillä ja niillä ajelen tuolla isommallakin ihan samalla tavalla 60-80 km/h vauhteja ja vain motarilla satasta. Ainoa plussa tuossa isommassa pyörässä on se verrattuna pieneen, että sillä jaksaa ajella paremmin pitempää matkaa motareillakin, pienellä sai aina olla käsi vääränä vääntämässä kaasua.
Näinkin siis voi käydä, että iso pyörä ei toimikaan niissä käsittelytempuissa ja sitten voi ajaa sen pikku-A:n, jotta saa ylipäätään sen kortin. Tuttavani, joka on autokoulun pyöräope ja myös opetti minua, totesi, että on ihan väärä asenne niillä, jotka vain tahtoo sitä isoa-A:ta heti huolimatta siitä, onko valmiudet sen kuuden 30 min. ajotunnin jälkeen ison pyörän käsittelyyn. Hänen mukaansa olisi monille naisille nimenomaan parempi ajaa se pikku-A, koska sen käsittelykokeen voi tehdä tuolla piikkisellä pyörällä ja se on ketterämpi ja kevyempi käsitellä kuin iso pyörä, se sopii naisille niin sanotusti paremmin käteen. Sitten sitä voi kortin saatuaan hankkia vaikka kuristettuna jonkun 600cc pyörän, jolla pääsee kuitenkin motarillakin ihan riittävän lujaa. Itselleni oli hyvä ajaa sen pikku-A, koska hallitsin sen piikkisen pyörän ikäänkuin itseni jatkeena ja homma meni kerrasta putkeen. Jos tuntuu yhtään hankalalta sen pyörän käsittely, niin kannattaa tosissaan miettiä, onko se iso-A ihan must just heti nyt.
Mitä tulee pyörän hankintaan, niin kannattaa ensisijaisesti miettiä sitä, mitä sillä tekee. Ajaako matkaa, mutkaa, rataa, nopeasti vai hitaasti - isokaan pyörä ei tosiaan karkaa kädestä ellei sitä itse väännä kaasua ja sen voi tosiaan kuristaa myös tarvittaessa. Samalla saa vähän pienemmät vakuutusmaksut. Jalat kannattaa ylettyä maahan satulassa istuessa niin, ettei ihan varpaillaan vaan ota kiinni - silloin voi olla vaikeaa esmes valoissa seistessä tai silloin
kun pyörä meinaa syystä tai toisesta kaatua. Oman mielen mukaisesti myös se painaa, tahtooko ajaa kyykyssä suihkumunassa, istua selkeästi takapuolellaan vai matkata jalat edellä.
Ajovaatteiden osalta tarjontaa on rajattomasti, siihen kannattaa miettiä, millä budjetilla on liikkeellä, mutta ihan kauheasti ei kannata pihistellä - ne kamat on kuitenkin ainoat, jotka suojaa jotenkin, jos jotain sattuu. On makuasia, onko ne nahkaa vai texiä, molemmat on ihan ok. Kypärän pitää istua päässä niin, että se ei pyöri ja heilu mihinkään suuntaan, kun leukahihna on kiinni (ellei päätä käännä siis...). Pyörän ja ajokamojen osalta saat parhaan avun asiantuntevasta pyöräliikkeestä.
Onnea kuitenkin valitsemasi mukavan harrastuksen parissa. Ja muistathan, että kaikki, mitä tällä palstalla puhutaan, ei välttämättä ole se, miten asiat oikein pitäisi tehdä... Miehet nääs...
