nevada
New member
30.7.06
Matka alkoi sunnuntaina Merikissalla Tallinnaan ja jatkui Via
Balticaa Eestin läpi Latvian puolelle Siguldaan, jossa yövyin
perhemajoituksessa vanhan pariskunnan kamarissa. Paikka oli
vaatimaton, mutta vanhukset olivat ystävällisiä ja passasivat
minua. Kieli oli Saksan sekasotku, mutta ymmärrys riittävä.
Aamulla 31.7 runsas aamiainen hedelmineen. Läppärin avulla
yhteydenotto kotiin ja viestien lukua. Ei harmita enää laitteen
raahaaminen yhtään. Pihassa pakatessani pyörää vanha täti
antoi käteeni kaulaketjun, jossa risti ja toivoi Jumalan siunausta ja turvallista matkaa. Reitti kulki nyt Liettuan puo-
lelle Vilnaan ja siellä kaupunkiin nimeltä Marijamopole lähellä
Belarusin rajaa (Valkovenäjä)
Olen työni puolesta yöpynyt kaupungissa ja hakeuduin samaan
majoitukseen. Taas perhemajoitus, jossa oli tunnelma kuin oli-
si kotiin tullut. Illalla syömään kaupungille ja nukkumaan.
Vietän täällä muutaman päivän ja nautin auringosta ja kielten
sekamelskasta, ei kiire mihinkään.
Matka alkoi sunnuntaina Merikissalla Tallinnaan ja jatkui Via
Balticaa Eestin läpi Latvian puolelle Siguldaan, jossa yövyin
perhemajoituksessa vanhan pariskunnan kamarissa. Paikka oli
vaatimaton, mutta vanhukset olivat ystävällisiä ja passasivat
minua. Kieli oli Saksan sekasotku, mutta ymmärrys riittävä.
Aamulla 31.7 runsas aamiainen hedelmineen. Läppärin avulla
yhteydenotto kotiin ja viestien lukua. Ei harmita enää laitteen
raahaaminen yhtään. Pihassa pakatessani pyörää vanha täti
antoi käteeni kaulaketjun, jossa risti ja toivoi Jumalan siunausta ja turvallista matkaa. Reitti kulki nyt Liettuan puo-
lelle Vilnaan ja siellä kaupunkiin nimeltä Marijamopole lähellä
Belarusin rajaa (Valkovenäjä)
Olen työni puolesta yöpynyt kaupungissa ja hakeuduin samaan
majoitukseen. Taas perhemajoitus, jossa oli tunnelma kuin oli-
si kotiin tullut. Illalla syömään kaupungille ja nukkumaan.
Vietän täällä muutaman päivän ja nautin auringosta ja kielten
sekamelskasta, ei kiire mihinkään.