• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Erään motoristin tarina

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja cinny
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

cinny

New member
Kun elämä alkaa potkimaan, se yleensä potkii sitten huolella. Tämä on tullut jälleen kerran todistettua. Marraskuun kieppeillä sairastuin vakavaan silmätulehdukseen, joka uhkasi sokeuttaa (ja uhkaa edelleen) ja arpeutti silmän pysyvästi niin, että se haittaa näköä varsin merkittävästi. Tulehdus ja sen vaatimat hoidot jättivät silmän kuitenkin niin huonoon kuntoon, että leikkaushoitoa ei voida tehdä vielä vuoteen, ja sinäkin aikana on sokeutumisriski edelleen olemassa. Kirkkaat valot ovat hankalia, näkö on merkittävästi huonompi toisessa silmässä ja ajoviiman aiheuttamat ongelmat iskivät tajuntaan vasta hiljattain ja tajusin, että tulevana kautena on motorismi haudattu mun osalta.

Vuoden kuluttua tapahtuva leikkaus on erittäin vaativa ja kivulias, ja siinäkin on vuoden toipumisaika, jona sokeutumisriski on edelleen varsin korkea. Näin ollen on motorismi pakko haudata myöskin seuraavan kauden osalta - vaikka näkö onkin kunnossa, on muut riskit edelleen aivan liian korkeat. Niin paljon kuin omasta Buellistani pidänkin ja moottoripyöräilystä ylipäätään, pidän kuitenkin silmistäni ja itsestäni enemmän.

Voitte varmasti kaikki arvata missä sfääreissä vitutuskäyrä menee. Ekan Buellin varkaus sai sen nousemaan taivaisiin, mutta nyt ollaan päästy taas ihan uusiin mittasuhteisiin. Bulu on viisainta myydä, sillä ei ole minkäänlaista järkeä seisottaa sitä kahta vuotta tallissa tyhjän panttina. Koko riemu moposta, ajamisesta ja siitä vapaudentunteesta on nyt kahdeksi vuodeksi jäähyllä.

No, pitää kai koittaa vaan ajatella positiivisesti - mulla on sentään jonkinlainen näkö toisessa silmässä edelleen jäljellä, ja leikkaushoidolla on hyvät ennusteet palauttaa tilanne ennalleen ja korjata näkö kuntoon. Kahden vuoden päästä voi markkinoilla olla ties miten kivoja mopoja (ehkä jopa muitakin kuin buluja
tounge.gif
), sillä luonnollisestihan uusi mopotin tulee taloon heti kun terveys sen sallii. Aika kuluu nopeasti, ja vaikka kaksi vuotta on pitkä aika, pitää vaan ajatella että nopsaan se kuitenkin menee. Eihän nämä seikat vitutusta poista, mutta täytyy koettaa ylläpitää positiivista asennetta.

Ja mistä tämä kaikki sai alkunsa? Piilolinsseistä ja optikosta, joka ei varoittanut riskeistä eikä kertonut mahdollisista hoidoista. Tyhmänä kun uskoin että optikko tietää mistä puhuu ja osaa opastaa. Ja sitten kun olin sairastunut, oli jo liian myöhäistä.... Yhden piilolinssit, joista sai alkunsa megalomaanisiin mittoihin paisunut lumipalloefekti. Voitte vapaasti kertoa tätä opettavaista tarinaa
tounge.gif


Mutta, ehkäpä sitten keväällä/kesällä huristelen kotilolla mahdollisiin tapaamisiin jos vitutukseltani kykenen
biggrin.gif
 
Olipa surullinen tarina, voimia vaan ja toivotaan täydellistä parantumista joskus.

Kai optikko on jotenkin vastuussa töpeksinnästään?
 
No ensimmäiseksi täytyy toivottaa vaan tsemppiä kaikesta huolimatta.
pftroest.gif


Toiseksi uteliaisuuttani kyselen, että mikäs noissa piilolinsseissä sitten meni vikaan? Itsekin joskus käyttelin piilolaseja ja nyt täytyy sitten kiittää onnea että mitään vastaavaa ei tapahtunut.
 
Otan osaa.

Joskus onni potkii väärään suuntaan ja isolla lapikkaalla.

Hyvä puoli on se, että kaikki on vielä pelastettavissa jos tuurin suunta kääntyy. Toivotaan näin. Itse kannattaa tehdä se mitä pystyy, eli ottaa tunnontarkasti ne lääkkeet, tipat yms mitä on määrätty ja antaa sille silmälle parantumismahdollisuus.
 
Toiseksi uteliaisuuttani kyselen, että mikäs noissa piilolinsseissä sitten meni vikaan?
Minuakin (ja varmaan monia muitakin?) kiinnostaa tämä. Voisitko kertoa tarkemmin?
Olin vannoutunut yötäpäivää -linssien käyttäjä, ja seurasin säntillisesti optikon antamia ohjeita siitä, miten kaikki menee hyvin. Kaikki menikin pitkän aikaa hyvin ja ilman suurempia ongelmia, mutta sitten kun ongelmat iskivät, ne iskivät kunnolla. Silmän ja linssin väliin pääsi tuntemattomasta syystä tuntemattomaksi jäänyt bakteeri, joka kävi syömään sarveiskalvoa. Optikko ei missään vaiheessa kertonut moisesta vaihtoehdosta, ja oletin että tästä olisi varoitettu ennakkoon... Ja myös neuvottu mitä tehdä jos näin käy. Sen sijaan että olisin säilyttänyt piilolinssin josta olisi saatu varmasti selville bakteerin laji, heitin tietenkin linssin roskiin koska en osannut arvata siitä olevan hyötyä. Silmästä otetut koepalat (voin vakuuttaa ettei ollut elämän huippuhetkiä sekään kun lääkäri raapii koepaloja silmästä) eivät paljastaneet bakteerin laatua, mikä teki hoidon vielä hankalammaksi.

Sittemmin usealta erikoislääkäriltä kuulin, että on täysin vastuutonta optikolta väittää että yötäpäivää -linssejä oikeasti kannattaa ja voi käyttää yötäpäivää. Mikään silmään (tai muualle kehoon) laitettava erikoisväline ei koskaan ole kehon omaa, ja niinpä riskit kasvavat välittömästi. Lisäksi optikkonihan sanoi, että tämäntyyppiset linssit ovat mulle täydelliset, eikä mun tarvitse pitää minkäänlaisia välipäiviä linssien käytössä - lause, joka on saanut useamman erikoislääkärin haukkomaan henkeä tyrmistyksestä. Mä nyt tietenkin olin ajatellut että tokihan optikko tietää mistä puhuu, ja kun se kerran on varoittanut mua hapenpuutteen riskeistä, niin kyllähän se nyt toki varoittaisi muistakin riskeistä. Ei varoittanut, ja nyt ollaan tässä jamassa. Jos olisin itse kämmännyt, tai käyttänyt linssejä väärin ohjeiden vastaisesti voisin vaan todeta että voivoi, sitä saa mitä tilaa, mutta kun olen ollut enemmän kuin säntillinen ja tarkka... Ja silti homma kosahtaa reisille. No, elämä ei kai koskaan ole reilua. Perseestähän tämä on.
 
Jaksamista cinny, ja tule ihmeessä ens kesän miiteissä piipahtamaan. Älä ajokamoja hävitä, eiköhän jonkun tapapakkarillakin ole tilaa jos sulla kiinnostusta ja mahiksia tuohon.

Minuakin kiinnostaa tarkemmin mitkä seikat noin surulliseen lopputulokseen johtivat. Vaimo käyttää piilareita.
 
Tsemppiä Cinnylle.
pftroest.gif
Itsekin olen entinen piilolinssien käyttäjä - nykyisin laserleikatuin silmin. Kylmä hiki otsalla luin Cinnyn tarinan.
Itse käytin pehmeitä piilareita 80-luvulla. Niitä sai käyttää vain 8h putkeen ja yöksi ne piti ottaa ehdottomasti pois. Illalla ne laitettiin koteloon, jossa oli "piilarinestettä" ja ne keitettiin siinä. Kerran viikossa ne piti pestä "valkuaispesuaineella" ja sen päälle vielä keittää kotelossaan. Ne piti uusia vähintään vuoden välein.
Kerran minäkin onnistuin saamaan lievän tulehduksen. Säikähdin moista ja lopetin piilareiden käytön siihen.
Kituutin tavallisilla rilleillä vuosia, kunnes 2005 olin kypsä laserleikkaukseen. Minulla tuo leikkaus onnistui ja olen edelleenkin hyvin tyytyväinen moiseen operaatioon. -5 lasit sai heittää seinään. Samana kesänä ostin ekan "ison mopon" - CBF 600S Hondan. Oli mahtava fiilis ajaa (ja nähdä) ilman rillejä.
 
Silmän ja linssin väliin pääsi tuntemattomasta syystä tuntemattomaksi jäänyt bakteeri, ...

No, elämä ei kai koskaan ole reilua.
Bakteerit pitää kieltää ..
shaun.gif


Harmi .. elämä ei todellakaan ole reilua ..

Tuntematonta sotilasta mukaellen ..
"En mää mitä syyllist kaipa .. Cinny ja ja Buelli mää jäin kaipa."
Kyllähän näitä kahvilasessioita ainakin tässä pääkaupunkiseudulla
on silloin tällöin ja niissä toivoisin tavattavan .. sinäkin aikana
kunnes tilanne rauhoittuu.
 
Todella ikävä juttu!
sad_orig.gif
Jaksamista ja voimia sulle. Toivon että pikaisesti tervehdyt.

Oon itse käyttänyt piilolaseja parikymmentä vuotta ilman ongelmia. Noin vuosi sitten optikkoni suositteli näitä hyvin happea läpäiseviä silikonipohjaisia yötä-päivää-linssejä. Kertoi jopa joidenkin asiakkaittensa silmävaivojen paranemisista, kun vaihtoi jatkuvasti(kuukauden) silmissä pidettäviin linsseihin...Mulla ei kuitenkaan ole käyttöä kuukausilinsseille, joten otin itelleni max pari vuorokautta silmissä pidettäviin. Hyvät ne ovat, mutta kertomasi sai kyllä heti ajattelemaan, että pitäiskö sittenkin luopua niistä ja siirtyä takaisin kertakäyttöisiin päivälinsseihin. Osaatko kertoa minkä valmistajan linssit aiheuttivat sinulle näitä ongelmia?
 
No, onneksi sentään on vielä toivoa jäljellä... Pidä lippu korkeella
thumbs-up.gif


Reipas viistoista vuotta kaverini sai piilolinssien aiheuttaman vakavan silmätulehduksen. Sen jälkeen oli ehdottomasti kielletty piilareiden käyttö.

Itse en ole koskaan harkinnutkaan piilareiden käyttöä.

Leikkaista toiseen öökaan olen kyllä pohtinut.
 
Vaimolla on ollut kymmenen vuotta kuukausilinssejä. Käyttää niitä vain työpäivän ajan (9-12h) tai jos tietää illalla lähtevänsä esim. bilettämään pitää rillit päässä päivällä, että voi sitten käyttää tekosilmiä illalla. Lisäksi pitänyt vuosikaudet 1-2 vapaapäivää viikossa. Näillä on pärjännyt ilman ongelmia. Huomaa kuulemma hyvin illla kun linssit on tarpeeksi kauan ollut päässä.
EDIT: Niin ja on tosiaan aina noudattanut tätä liuoksessa olon vähimmäisaikaa, että ehtivät desinfioitua..

Harmillista kuulla, että optikko on antanut ehkä turhan ruusuisia näkemyksiä. Kuullostaa suorastaan myyntipuheilta..
sad_orig.gif

Kyllähän asiakkaan pitäisi voida luottaa asiantuntijan neuvoihin.
 
Kohtalotovereita ollaan, tosin selvisin ilman massiivisia ongelmia. Jatkuvien tulehdusten jälkeen kyllästyin totaalisesti ja leikkautin laserilla näön kuntoon. Piilolinssejä en pysty enää ikinä käyttämään, mutta eipä tee mielikään.
 
Mielenkiintoinen, joskin v*ttumainen tarina... Olenpa aikani miettinyt piilareiden hankkimista. Mutta tämä tarina tais olla sitten se viimeinen niitti näihin suunnitelmiin. Nyt taidan alkaa mietiskelemään tuota leikkausvaihtoehtoa oikeen tosissaan!

cinnylle
thumbs-up.gif
, kyllä se siitä!
 
Mielenkiintoinen, joskin v*ttumainen tarina... Olenpa aikani miettinyt piilareiden hankkimista. Mutta tämä tarina tais olla sitten se viimeinen niitti näihin suunnitelmiin. Nyt taidan alkaa mietiskelemään tuota leikkausvaihtoehtoa oikeen tosissaan!
Uskoisin kuitenkin korjausleikkausessa olevan enemmän todennäköisyyttä mennä pieleen kuin normi piilarikäytöllä. Mitenkään siis cinnyn tapausta vähättelemättä.
 
Back
Ylös