hiilikuidun korjaus

[jupja]

Hiilikuituinen slipari saanut asfalttikosketusta, onko kellään kokemuksia pystyykö kotikonstein kokeilemaan paikkaamista (ja mitkä aineet kestävät riittävästi lämpöä) tai jotain pajaa joka moisia hommia hoitaa ?

 

[vetomies]

Jos kohta lämpenee, voi olla turha laittaa normaaleja huoneenlämmössä kovettuvia polyesteri/epoksi-virityksiä siihen. Vinyyliesteri voisi toimia (tai sitten nuo edellämainitut eristyksen kanssa). Kuidut sinänsä kestävät kyllä lämpöä, ongelma on siis tuo hartsi.

 

[ESKIL]

... Tuolta kuidut ja hartsit -> http://www.kevra.fi/

 

[Masa]

Hiilikuituinen slipari saanut asfalttikosketusta, onko kellään kokemuksia pystyykö kotikonstein kokeilemaan paikkaamista (ja mitkä aineet kestävät riittävästi lämpöä) tai jotain pajaa joka moisia hommia hoitaa ?

Hiilikuituäänenvaimentajassa korjataan aina samannäköisellä kuidulla, kuin alkuperäinen, muuten tulos on karmea. Lisäksi se kuitu liimataan lämpöä kestävällä epoxihartsi-systeemillä, jottei liiman suorituskyky laske kuumassa. Mitkään muut hartsit eivät tule kysymykseen. Mm. em. Kevra Oy:sta saa ostaa litratavarana kuumaa kestävää epoxia. Ota huomioon, että ne kuumaa kestävät hartsit pitää aina "paistaa" korkeassa lämmössä kovettuakseen kuuumassa kestäviksi. Monet tavalliset epoxit saadaan myös paistamalla kestämään täyden lujuuden noin. 120 oC lukemissa. Monesti villoitetun vaimentimen kuori ei lämpene edes näin kuumaksi (oma tieto pohjautuu Leo Vincen änkkäreihin).

Lisäksi, jos korjaat näkyvää pintaa hiilellä, sen pinnan laatu tulee katselukelpoiseksi ainoastaan alipainemuovauksella. Siitä hiilestä pitää saada pintaa pitkin hyvin ohkonen, joten painemuovaus on pakollinen. Käsin laminoimalla ja luottamalla omaan pensselin jälkeen saa aikaan "perunapeltoa", jossa kavereilla riittää keskusteltavaa.

Kannattaa aina korjata änkkäri kauttaaltaan ympäri tai jos siinä on jotain taitekohtia, niin korjattavan sauman voi päättää siihen. Periaatteena on se, ettei sen korjattavan paikan saumat näy muuta kuin vanteeseen päin.

Uutta ja kestävää lujuutta ei tarvitse saavuttaa korjaamalla vanhaa änkkäriä, ellei se ole ihan romutavaraa ja säpäleinä. Jos siinä on vaan naarmuja, niin yksi kerros kangasta riittää saamaan se takaisin kuntoon.

-M

 

[Masa]

Ai niin, yksi hyvä konsti saada hyvää ja katseltavaa pintaa, on käyttää suoraan kuidun päälle PVC-teippiä. Sitä tavallista ruskeaa paketointiteippiä, jolla suljet pahvilaatikot. Siitä kierittämällä käsin laminoidun märän kankaan päälle kalvon, saat sen sitten kiristettyä kuumailmapuhaltimella. Kun aloittaa kiristämisen keskeltä, sieltä kankaasta saa kaiken ilman pois. Se kalvo kiristyy todella tiukaksi siihen päälle, jopa niin kovaa, että sen saumat pursuaa epoxia ja ylimääräisen ilman pois.

Voit tehdä sen paikkauksen myös sillä lailla, että otat tarvitsemasi paikkaukseen käytetyn palan kokoisen toisen palan kontaktimuovia ja laittamalla hiilikankaan sen päälle. Kun hiili tarrautuu siihen kontaktimuovin liimaan, voit laminoida sen liiman siihen suoraan sellaisenaan.

Kun kontaktimuoville asetettu hiili on kunnolla, läpeensä märkää, istutat sen änkkärin päälle. Toki vain putsatulle ja karhennetulle pinnalle. Tämän päälle voit laittaa sitten sen PVC-teipin, jolla kiristät ilmat pois sieltä kankaan ja änkkärin välistä.

Lopputuloksesessa näkyy vähän sen PVC-teipin aaltoilu, mutta sen voi hioa pois. Lopuksi sitten yksi kerros matattua "liuotin" -akryylilakkaa päälle, jotta siitä tulee kaupasta ostetun näköinen. Ja jos olet kova jätkä laitat siihen useita kertoja lakkaa, aina välissä hioen tasaiseksi. Tän vaiheen kun suorittaa kunnolla, ei kukaan edes huomaa sun kontanneen pyöräsi kanssa.

-M