Hybridimoottoripyörä. Kawasaki 400cc + sähkö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja T1mppa
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

T1mppa

New member
Hybridimoottoripyörä. Kawasaki 400cc + sähkö

Tällaiseen törmäsin.

Tuo vaihteisto pisti silmään. Googlettelin vähän ja se on samaa sukua Honda AfricaTwinin kanssa, DCT - dual clutch transmission. Jotenkin tohon sitten vielä liitetään sähkömoottori.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...uppalehti_ohjausboksi&utm_content=ohjausboksi

Kai se täytyy rupee säästämään, että saa viimeistään 2035 ostettua uuden hybridi-zx6r:n. Sillä sitten tietysti viivalle jokkikseen!! :orgmp:
 
joskus mietin tuota samaa, että koska kaupungissa ei yleensä tarvitse kuin siirtyä valoista seuraavaan, niin eihän siihen tarvis lisätä kuin 1kw moottori takapyörään ja sillä se kyllä sen siirtymän tekis helposti. akkukaan ei tarvis olla iso kun ei sillä pitkään ajettaisin. muutama kilometri.

varsinkin ajatus kohdistui tuollaiseen toispuoleiseen takahaarukkaan, jossa moottorin saisi kiinnitettyä siihen vanteen rinnalle ja joku reaktiotanko joka estäisi sitä pyörimästä.
 
Jotenkin epäilyttää siirrytäänkö hybriditekniikkaan Motoissa. Monimutkainen ja kallis. Ennemmin veikkaisin siirtymää suoraan sähköön.
 
Kyllä joku kevythybridi voisi toimiakin; Normaaliajoon joku muutama kymmenen heppaa ja sitten "war time emergency power" vaikka minuutin ajaksi 100 hp.
 
Kyllä joku kevythybridi voisi toimiakin; Normaaliajoon joku muutama kymmenen heppaa ja sitten "war time emergency power" vaikka minuutin ajaksi 100 hp.
Mahtaisiko riittää oikeasti vetomiehille?

Sähkömoottorin etu motoissa taitaa olla juuri koko. Itsellä on vahva usko että joku Tesla tms. suunnittelee jollekin vanhalle mp valmistajalle jonkun Moto Plaid mallin ludicrous modella seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. 800kW tai jotain. :crash::grin:
 
Jutusta puuttuu tärkein tieto.
Kuinka pitkälle pääsee sähkömoottorilla.
Range pitäs olla luokkaa 15-25km, että siitä olisi edes jotain iloa, esim. siellä polttomoottorilla kielletyssä kaupungissa.
Tai sitten pitäs koukata rajan toisella puolella ja ladata akkua polttomoottorilla= korkea kulutus, että pääsee takaisin polttomoottorilta kielletylle alueelle.
 
Kuinkahan paljon akkupainoa tarvittaisiin täyssähköiseen pyörään?

Itseltäni on jäänyt ymmärtämättä miksi polttismp:t kuluttaa niin paljon verrattuna nykyautoihin. Ehkä siksi, että kulutukseen ei ole tarvinnut kiinnittää huomiota? Tuntuu oudolta, että kuskin kanssa 300 kg painava pyörä kuluttaa enemmän kuin puolitoistatonninen auto, jossa on moninkertainen tuulipinta. Voiko pumppaushäviöt olla niin suuret?

Vaan huomaahan sen kuinka huonosti mp rullaa vapaalla...
 
Kuinkahan paljon akkupainoa tarvittaisiin täyssähköiseen pyörään?

Itseltäni on jäänyt ymmärtämättä miksi polttismp:t kuluttaa niin paljon verrattuna nykyautoihin. Ehkä siksi, että kulutukseen ei ole tarvinnut kiinnittää huomiota? Tuntuu oudolta, että kuskin kanssa 300 kg painava pyörä kuluttaa enemmän kuin puolitoistatonninen auto, jossa on moninkertainen tuulipinta. Voiko pumppaushäviöt olla niin suuret?

Vaan huomaahan sen kuinka huonosti mp rullaa vapaalla...

Äärettömän huono ilmanvastuskerroin ja moottori täysin poissa parhaan hyötysuhteen alueelta. Siinäpä tärkeimmät.
 
Rullaamisen huonouden toteaa jo alhaisissa vauhdeissa, jolloin ilmanvastuksella ei ole merkitystä. Joku muu asia tekee eron.

Sinällään huomaa suuren eron jo 2009 Mondeon ja 2014 Golfin välillä rullaavuuksissa. Jälkimmäisessä on jarruja parannettu vanhoista.
 
Sen olen huomannut, että rätkä ei rullaa mihinkään.
Harvassa on ne alamäet, että voi vapaalla lasketella, siis jos verrokkina on on tavallinen auto.
 
Kuinkahan paljon akkupainoa tarvittaisiin täyssähköiseen pyörään?

Itseltäni on jäänyt ymmärtämättä miksi polttismp:t kuluttaa niin paljon verrattuna nykyautoihin. Ehkä siksi, että kulutukseen ei ole tarvinnut kiinnittää huomiota? Tuntuu oudolta, että kuskin kanssa 300 kg painava pyörä kuluttaa enemmän kuin puolitoistatonninen auto, jossa on moninkertainen tuulipinta. Voiko pumppaushäviöt olla niin suuret?

Vaan huomaahan sen kuinka huonosti mp rullaa vapaalla...
Ilmanvastus = 0,5 x ilman tiheys x nopeus^2 x CvA.

Cv ilmanvastuskerroin ja A otsapinta. Mopolla Cv arvo on siinä ykkösen korvilla, eli aika sama kuin vanerilevyllä. Pahimmoillaan voi olla jopa yli, parhaillaan aika paljon pienempi jos kuski makaa levynä Hayabusan päällä. Otsapintaa tulee karkeasti 0,5-1m^2 eli CvA=0,5...1

Modernissa autossa Cv on jossain 0,22-0,3 välimaastossa ja otsapinta osunee haarukkaan 2-4m^2. CvA=0,44-1,2.

Eli mopon ilmanvastus on aika samoissa isonkin auton kanssa.

Mitä rullaamiseen tulee niin pitää muistaa, että F=ma. Jos kuski+mopo painaa 300kg, auto 1500kg ja ilmanvastuksen aiheuttama voima on molemmille sama, on mopon hidastuvuus viisinkertainen autoon verrattuna.

Matka-ajon kulutuksesta suurin osa muodostuu ilmanvastuksen voittamisesta ja seuraavaksi suurin sitten muista ajovastuksista, kuten ylämäistä ja vierintävastuksista.
 
Rullaamisen huonouden tekee keveys. Pienempi kineettinen akku suhteessa ajovastuksiin. Mutta joo, maantienopeuksissa ilmanvastus tosiaan on ongelma. Pystypyörien ilmanvastuskerroin pyörii lähellä yhtä, Busa/ZZR osasto lie jossain 0.5 seudussa. Harva auto nykyisin kauhean paljon päälle 0.3 on.
 
Rullaamisen huonouden tekee keveys. Pienempi kineettinen akku suhteessa ajovastuksiin. Mutta joo, maantienopeuksissa ilmanvastus tosiaan on ongelma. Pystypyörien ilmanvastuskerroin pyörii lähellä yhtä, Busa/ZZR osasto lie jossain 0.5 seudussa. Harva auto nykyisin kauhean paljon päälle 0.3 on.

Busa on siinä 0,55-0,6 välissä, kun kuski makaa tankin päällä mahdollisimman hyvin pleksin takana. Kun pää nousee pleksin takaa, ollaan taas siinä ykkösen korvilla.
 
Rullaamisen huonouden tekee keveys. Pienempi kineettinen akku suhteessa ajovastuksiin. Mutta joo, maantienopeuksissa ilmanvastus tosiaan on ongelma. Pystypyörien ilmanvastuskerroin pyörii lähellä yhtä, Busa/ZZR osasto lie jossain 0.5 seudussa. Harva auto nykyisin kauhean paljon päälle 0.3 on.

Autoon suhteessa tuo keveyden ongelma/selitys pätee, mutta pyörissäkin on dramaattisia eroja, joita se ei enää selitä. Itse vaihdoin juuri naku-MT-10:n tilalle lähinnä matkaendurokategoriaan kuuluvan Tracer 9 GT:n. Perstuntumalla mitattuna noiden rullaavuudessa on hirmuinen ero, vaikka painoeroa on todennäköisesti alle 10%. Eikä tuota huomaa pelkästään rullauksessa, vaan ihan muussakin menossa. Kympin meno normaalissa maantienopeudessa oli väkinäistä, uusi tracer kulkee maantiellä kuin itsestään. Toki vääntö- ja tehokäyrien muodossa ja moottorien luonteessa on eroa, mutta sekään ei selitä myös liki 3l/100km eroa laitteiden bensankulutuksessa samalla kuskilla (7,2 vs 4,4). Merkittävä vaikutus on pakko tulla nimenomaan ilmanvastuksesta, joka selkä suorana ajettavassa nakumallissa on melkoinen, varsinkin kun kuski on 190cm ja 100+kg kategoriassa.
 
Kuten mainittu, rullauksen huonous autoon verrattuna ilmenee jo nopeuksissa, joissa ilmanvastuksella ei ole merkitystä. Mp:n rullaus on kuin jokin aktiivisesti jarraisi. Ja kun fysiikan kaavoja katsellaan, niin 1/2mv^2 = Fs. Mielestäni pyörän ja kuskin ilmanvastus ei riittäisi selitykseksi.

Autojen laakerointi, renkaat ja jarrut on jouduttu optimoimaan antamaan vähäistä kulutusta. Mp:ssä myös ketjun pyörittäminen -molempiin suuntiin- syö energiaa. Tosin kaikissa em. kulutuskohteissa energia voi muuttua ainoastaan lämmöksi. Mp:ssä moottorin kierrokset ajossa ovat tyypillisesti kaksinkertaiset autoon nähden. Eipä silti, omassa pyörässäni ei kiekat tunnu juurikaan kulutukseen vaikuttavan - aina menee 6,7-6,9 l/100 km.

Tässä joutuu vielä mietintämyssyä hautomaan päässään...
 
Kuitenkin prätkällä joutuu jarruttelemaan alamäissä kun edessä olevien autojen vakkarit polttavat jarruvaloja. Tosielämässä siis prätkä rullaa paljon paremmin kuin auto, koska prätkässä ei ole vakkaria, yleensä.
Tosielämässä prätkä rullaa paljon paremmin kuin auto, kun prätkäkuski ei jarruta.
 
Kuinkahan paljon akkupainoa tarvittaisiin täyssähköiseen pyörään?

Itseltäni on jäänyt ymmärtämättä miksi polttismp:t kuluttaa niin paljon verrattuna nykyautoihin. Ehkä siksi, että kulutukseen ei ole tarvinnut kiinnittää huomiota? Tuntuu oudolta, että kuskin kanssa 300 kg painava pyörä kuluttaa enemmän kuin puolitoistatonninen auto, jossa on moninkertainen tuulipinta. Voiko pumppaushäviöt olla niin suuret?

Vaan huomaahan sen kuinka huonosti mp rullaa vapaalla...
Tiedä sitten tuosta... Tsekkasin Livewiren akkukapasiteetin, 15 kWh, range 70 mailia hway, 140 kaupungissa. No en tiedä sitten käytännössä. Mutta Volvo V60 D6 akkukapasiteetti 11 kWh, käytössä ehkä 8. Range oikeasti käytännössä 40 km (max). Mitä tästä saa sähkökulutukseksi. Livewire about 13-14 kWh/100km. Volvo about 20kWh/100km ?
 
Back
Ylös