• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Hyvää ohjetta....

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja tomppa82
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

tomppa82

MotOrg ry
Eli rata-ajoon tarkoitetuista paineista olisi puhe...

Monesti puhutaan, että 1,9 taakse ja 2,1 eteen (tai vastaavaa),
mutta mitä tapahtuu jos taakse pistää 2,1 tai 1,7?

Lämpötila on tietenkin yksi tekijä, mutta otettaan esimerkki:

Radan lämpö +25 celsiusastetta (nyt voi vain haaveilla ;).
Normi paineet 1,9/2,1.
Jos nostaa rengaspaineita niin se ilmeisesti vähentää pitoa
ja rengas kuluu vähemmän? Meneekö näin?

Eli jos rengas ns. sulaa alle niin silloin pitäisi nostaa paineita?

Kun nuo 1,9/2,1 ovat kylmänä mitattuja paineita niin
paljonko paineiden pitäisi nousta jos mittaa ajon jälkeen
paineet?
Eli onko joku "optimi" paine joka kuuluu olla ajon aikana?

No meneen niin sekavaksi, että en jaksa nyt kirjoitella enempää, mutta lisää spekulointia tulee kunhan tähän tulee ensin muutama vastaus.
 
Mä sain joskus tollaisen opastuksen =>

Aivan liian vähän painetta sulla edessä suhteessa takarenkaaseen. Suosituksena yleensä se, että edessä piirun verran enemmän kuin takana. Itselläni peruspaineet ovat 2,0-2,1 takana ja 2,1-2,2 edessä. Hyvin kuumalla ja hyvin kylmällä enemmän. Tavoitepaine lämpimänä katupyörällä, katurenkailla 2,5
 
Riippuu moposta ja ajotyylistä. Noin perus kaavana tuo 1.9 - 2.1 toimii. Tietysti tässä taas kysytään että mikä rengas. Toiset sietävät jopa alhaisempia paineita.
 
Riippuu moposta ja ajotyylistä. Noin perus kaavana tuo 1.9 - 2.1 toimii. Tietysti tässä taas kysytään että mikä rengas. Toiset sietävät jopa alhaisempia paineita.
Mopona joku 600-1000 kuutioinen ratapeli.
Ja kierrosaika niin alhainen kuin kuski ja pyörä suo ;)

Renkaat sitten jotain "ratarenkaita". (super corsa, racetec, ym.)
 
Riippuu moposta ja ajotyylistä. Noin perus kaavana tuo 1.9 - 2.1 toimii. Tietysti tässä taas kysytään että mikä rengas. Toiset sietävät jopa alhaisempia paineita.
Mopona joku 600-1000 kuutioinen ratapeli.
Ja kierrosaika niin alhainen kuin kuski ja pyörä suo ;)

Renkaat sitten jotain "ratarenkaita". (super corsa, racetec, ym.)
Jos Supercorsa ja kilonen niin mulla on ollu 2.1 edessä ja 1.9 takana. Ei ole sulaneet alle (tietty jousitus vaikuttaa tässäkin melko paljon). Muistaakseeni Racetec kestää hieman alhaisempia paineita. Lähde liikkeelle tuosta eteen 2.0 - 2.2 riippuen kelistä ja taakse pari tiksua vähemmän.
 
Eli rata-ajoon tarkoitetuista paineista olisi puhe...

Monesti puhutaan, että 1,9 taakse ja 2,1 eteen (tai vastaavaa),
mutta mitä tapahtuu jos taakse pistää 2,1 tai 1,7?

Lämpötila on tietenkin yksi tekijä, mutta otettaan esimerkki:

Radan lämpö +25 celsiusastetta (nyt voi vain haaveilla ;).
Normi paineet 1,9/2,1.
Jos nostaa rengaspaineita niin se ilmeisesti vähentää pitoa
ja rengas kuluu vähemmän? Meneekö näin?

Eli jos rengas ns. sulaa alle niin silloin pitäisi nostaa paineita?

Kun nuo 1,9/2,1 ovat kylmänä mitattuja paineita niin
paljonko paineiden pitäisi nousta jos mittaa ajon jälkeen
paineet?
Eli onko joku "optimi" paine joka kuuluu olla ajon aikana?

No meneen niin sekavaksi, että en jaksa nyt kirjoitella enempää, mutta lisää spekulointia tulee kunhan tähän tulee ensin muutama vastaus.
Tämä on oikeasti aika vekkuli aihe.

Renkaan paineisiin kun vaikuttaa ulkolämpötila, radan lämpötila, rengas, renkaan paine, alustan säädöt sekä kuskin ajotyyli ja nopeus / hitaus.

Eri renkaantoimittajat ilmoittavat lämpöisen renkaan paineen, toiset eivät. Jos ei ilmoita niin testaamiseksi menee. Hankala sanoa mitään oikeaa arvoa, mutta jossain 2.4 - 2.5 barin luokkaa paineet on kun tuut ajosta pois.

Aloittelevalle tuo kylmänä mitattu 2.1 eteen ja 1.9 taakse on aika passeli. Siitä on pirun hyvä aloittaa ja jos ei tiedä mitä tekee niin silloin ei kyllä kannata alkaa kokeilemaankaan.

Hommahan menee niin että kun renkaan painetta lasket niin rengas kerää silloin painetta enemmän (lämpenemisen takia), koska runko elää enemmän ja samalla kehittää lämpöä sekä sitä kautta painetta enemmän. Tuo lämpeneminen ja paineen nostaminen on sitten renkaan ominaisuuksista kiinni.

Eli kun keliolosuhteet on kohdallaan niin se paine on kokolailla parhaillaan tuossa aikaisemmin mainitussa arvossa. Kovin kuumalla kelillä tuosta renkaan paineen pudottamisesta on hyötyä. Itse ajanut BT002:sen takasella jopa 1.6 bar paineella.

Tää aihe on oikeasti hankala selittää mitenkään suoraviivaisesti, koska aiheeseen vaikuttaa niin moni muuttuja että menee todella vaikeaksi.
 
Hommahan menee niin että kun renkaan painetta lasket niin rengas kerää silloin painetta enemmän (lämpenemisen takia), koska runko elää enemmän ja samalla kehittää lämpöä sekä sitä kautta painetta enemmän. Tuo lämpeneminen ja paineen nostaminen on sitten renkaan ominaisuuksista kiinni.
Jos tämä ilmiö on merkityksellisen suuri, niin eikö silloin voitaisi ajatella, että haetaan renkaalle optimi lämpötilaa paineen sijasta. Eli toisin sanoen paine pyrkii aina lähelle (ja vain lähelle) samaa, mutta lopputuloksen lämpötila on eri. Ja eri lämpötilassa rengas käyttäytyy eri tavoin.

Eli kumpikohan noista on sitten merkityksellisempi, lämpö vai paine? Veikkaan, että lämpötila. Ainakin jos vertaillee tilanteita, että ajaa kylmällä renkaalla jossa on se 2,5 painetta tai lämpimällä 2,1 paineisella.
 
Eli kumpikohan noista on sitten merkityksellisempi, lämpö vai paine? Veikkaan, että lämpötila. Ainakin jos vertaillee tilanteita, että ajaa kylmällä renkaalla jossa on se 2,5 painetta tai lämpimällä 2,1 paineisella.
Arvelisin että molemmat ovat yhtä tärkeitä.

Renkaan pintalämpötila vaikuttaa kumin ominaisuuksiin ja paine renkaan rungon käytökseen.

Lämpötila ja paine ovat kuitenkin toisistaan riippuvaisia, koska hystereesi-ilmiön kautta lämpötila kasvaa ja suljetussa tilassa olevan kaasun paine kasvaa.

Jos lämpötila ei ole oikea, ei renkaan pintakumi toimi suunnitellulla tavalla ja jos taas paine ei ole oikea, runko ei toimi suunnitellulla tavalla.

Painetta on helpompi tarkkailla, kos useimmilla on painemittari, mutta ei lämpömittaria.

Eiköhän nuo rataketut kirjaa testeissä sekä paineen että lämpötilan, jotta tiedetään molempien suureiden vaikutus. Radanlämpötilan, ilmanlämpötilan,... lisäksi.
 
Eli kumpikohan noista on sitten merkityksellisempi, lämpö vai paine? Veikkaan, että lämpötila. Ainakin jos vertaillee tilanteita, että ajaa kylmällä renkaalla jossa on se 2,5 painetta tai lämpimällä 2,1 paineisella.
Arvelisin että molemmat ovat yhtä tärkeitä.

Renkaan pintalämpötila vaikuttaa kumin ominaisuuksiin ja paine renkaan rungon käytökseen.

Lämpötila ja paine ovat kuitenkin toisistaan riippuvaisia, koska hystereesi-ilmiön kautta lämpötila kasvaa ja suljetussa tilassa olevan kaasun paine kasvaa.

Jos lämpötila ei ole oikea, ei renkaan pintakumi toimi suunnitellulla tavalla ja jos taas paine ei ole oikea, runko ei toimi suunnitellulla tavalla.

Painetta on helpompi tarkkailla, kos useimmilla on painemittari, mutta ei lämpömittaria.

Eiköhän nuo rataketut kirjaa testeissä sekä paineen että lämpötilan, jotta tiedetään molempien suureiden vaikutus. Radanlämpötilan, ilmanlämpötilan,... lisäksi.
Ehkäpä näin, mutta miten hystereesi-ilmiö tähän liittyy...
nixweiss.gif
 
Hystereesillä tarkoitetaan yleisimmin esim. painuman ja palautumisen välistä eroaluetta, jossa siis energiaa varastoituu (ja muuttuu lämmöksi).
Eli kumin muodonmuutokset varastoivat energiaa ja aiheuttavat lämmönnousua.

Ei se kumi itsestään lämpiä, jostain on tuotava energiaa.
 
Hystereesillä tarkoitetaan yleisimmin esim. painuman ja palautumisen välistä eroaluetta, jossa siis energiaa varastoituu (ja muuttuu lämmöksi).
Eli kumin muodonmuutokset varastoivat energiaa ja aiheuttavat lämmönnousua.

Ei se kumi itsestään lämpiä, jostain on tuotava energiaa.
Itse luulin että lämpö tulee lähinnä kitkasta siihen kumiin?
 
Hystereesillä tarkoitetaan yleisimmin esim. painuman ja palautumisen välistä eroaluetta, jossa siis energiaa varastoituu (ja muuttuu lämmöksi).
Eli kumin muodonmuutokset varastoivat energiaa ja aiheuttavat lämmönnousua.

Ei se kumi itsestään lämpiä, jostain on tuotava energiaa.
Itse luulin että lämpö tulee lähinnä kitkasta siihen kumiin?
Juu kyllä.

Sisäiset muodonmuutokset ja sisäinen kitka (molekyylien välinen ??) aiheuttaa sen lämmönnöusun.

Puristeleppa kössipalloa kädessä. Se lämpiää samalla periaattella.
 
Hystereesillä tarkoitetaan yleisimmin esim. painuman ja palautumisen välistä eroaluetta, jossa siis energiaa varastoituu (ja muuttuu lämmöksi).
Eli kumin muodonmuutokset varastoivat energiaa ja aiheuttavat lämmönnousua.

Ei se kumi itsestään lämpiä, jostain on tuotava energiaa.
Itse luulin että lämpö tulee lähinnä kitkasta siihen kumiin?
Juu kyllä.

Sisäiset muodonmuutokset ja sisäinen kitka (molekyylien välinen ??) aiheuttaa sen lämmönnöusun.

Puristeleppa kössipalloa kädessä. Se lämpiää samalla periaattella.
Hystereesi on mulle sinänsä tuttu ilmiö, materiaalimallinnus ei erityisen. En ole kuitenkaan kuullut, että materiaalin käyttäytymistä kuvatessa elastisella alueella puhuttaisiin hystereesistä.

Sinänsä ei oikein voi sanoa, että energiaa varastoituu ja muuttuu lämmöksi, koska tuossa periaatteessa kuvataan samaa asiaa kahdesti. Mekaaninen energia muuttuu lämpöenergiaksi ja syy lienee elastisella alueella lähinnä materiaalin sisäiset kitkat ja plastisella lisäksi esim sidosenergioiden vapautumiset, eikä siis hystereesi.

Voi korjata jos olen pahasti metsässä..

e: Ja sori tää offtopiccius taas..
 
Oukei, voihan se olla että minulla on aivojen sopukoissa menneet käsitteet vähän sekaisin.

Kuitenkin tuo että paine vaikuttaa renkaan runkorakenteen ja lämpötila lähinnä kumiseoksen käyttäytymiseen pitänee paikkansa karkeasti tarkasteltuna. Lämpötila nostaa painetta eli molemmat suureet vaikuttavat toisiinsa.

Lopetetaan tämä off topic, koska tämä ei anna vastausta alkuperäisen kysymykseen, ehkä selventää kuitenkin sitä että sekä paine että lämpötila ovat tärkeitä olla kohdallaan.
 
Hommahan menee niin että kun renkaan painetta lasket niin rengas kerää silloin painetta enemmän (lämpenemisen takia), koska runko elää enemmän ja samalla kehittää lämpöä sekä sitä kautta painetta enemmän. Tuo lämpeneminen ja paineen nostaminen on sitten renkaan ominaisuuksista kiinni.
Jos tämä ilmiö on merkityksellisen suuri, niin eikö silloin voitaisi ajatella, että haetaan renkaalle optimi lämpötilaa paineen sijasta. Eli toisin sanoen paine pyrkii aina lähelle (ja vain lähelle) samaa, mutta lopputuloksen lämpötila on eri. Ja eri lämpötilassa rengas käyttäytyy eri tavoin.

Eli kumpikohan noista on sitten merkityksellisempi, lämpö vai paine? Veikkaan, että lämpötila. Ainakin jos vertaillee tilanteita, että ajaa kylmällä renkaalla jossa on se 2,5 painetta tai lämpimällä 2,1 paineisella.
Noissa isoissa tiimeissä paineet mitataan lämpöisistä kumeista, eli renakaisiin riittävästi painetta ja kumit "tulille" lämppäreihin. Sitten tietyn ajan kuluttua lasketaan paineet sinne missä niiden pitäisi olla lämpöisenä (riippuu kumin valmistajasta ja joissain tapauksissa jopa seoksesta) ja pidetään gummit lämppäreissä.

Näin siis isommat tiimit toimii, koska tuo lämpöisenä ilmoitettu / mitattu paine on tarkempi kuin kylmänä. MUTTA! Tuossa kohtaa täytyy jo oikeasti tietää mitä tekee!

Lämpötila on mun käsityksen mukaan se olleelisempi, mutta paineella on kanssa suuri merkitys asiassa. Kumi ei saa lämmetä liian kuumaksi, jolloin pääsisi käymään niin että kumi sulaa alle. Tätä pystytään kontrolloimaan paineella. Jos on liian vähän paineita lämpöisessä kumissa niin ajossa se kumi lämpenee vielä enemmän ja pääsee sitä kautta liian kuumaksi ja mahdollisesti sulamaan. Jos taas on liikaa painetta lämpöisessä kumissa niin ajossa kumi ei käyttäydy oikein, koska se ei pidä saatua lämpöä ja alkaa ilmenemään ns. coldtearingia...

Ts. kyllä mä pitäisin noita molempia yhtä tärkeinä... ne kun kulkee ns. käsi-kädessä.

Esim. tää rengas / rengaspaine keskustelu on sinällään ihan mielenkiintoinen, koska tässä on paljon perusteita sille miksi ajaa samalla kumimerkillä pari kautta peräjälkeen. Noita mittaustuloksia (mahdollisia sellaisia) ei ihan välttämättä suoraan pysty hyödyntämään toisellaa merkillä. Toki hyvän perusidean käyttäytymisestä saa, mutta ei tarkkaa... Nyt sen verran vielä että mulla ne menee ihan samoilla paineilla (+- 0.2 bar) koko kauden.
 
Lämpötila on mun käsityksen mukaan se olleelisempi, mutta paineella on kanssa suuri merkitys asiassa. Kumi ei saa lämmetä liian kuumaksi, jolloin pääsisi käymään niin että kumi sulaa alle. Tätä pystytään kontrolloimaan paineella. Jos on liian vähän paineita lämpöisessä kumissa niin ajossa se kumi lämpenee vielä enemmän ja pääsee sitä kautta liian kuumaksi ja mahdollisesti sulamaan. Jos taas on liikaa painetta lämpöisessä kumissa niin ajossa kumi ei käyttäydy oikein, koska se ei pidä saatua lämpöä ja alkaa ilmenemään ns. coldtearingia...

Ts. kyllä mä pitäisin noita molempia yhtä tärkeinä... ne kun kulkee ns. käsi-kädessä.

Esim. tää rengas / rengaspaine keskustelu on sinällään ihan mielenkiintoinen, koska tässä on paljon perusteita sille miksi ajaa samalla kumimerkillä pari kautta peräjälkeen. Noita mittaustuloksia (mahdollisia sellaisia) ei ihan välttämättä suoraan pysty hyödyntämään toisellaa merkillä. Toki hyvän perusidean käyttäytymisestä saa, mutta ei tarkkaa... Nyt sen verran vielä että mulla ne menee ihan samoilla paineilla (+- 0.2 bar) koko kauden.
Eli jos kumi alkaa sulamaan niin sitten pitäis saada
lisää painetta kumeihin?

Millaisia kompressoreja porukalla on, että saa
lisättyä ilmaa?

Aina ei ole 220V lähellä, joten onko jotain
akkukäyttöisiä tai 12V toimivia ym. joilla sais painetta lisättyä?
 
Lämpötila on mun käsityksen mukaan se olleelisempi, mutta paineella on kanssa suuri merkitys asiassa. Kumi ei saa lämmetä liian kuumaksi, jolloin pääsisi käymään niin että kumi sulaa alle. Tätä pystytään kontrolloimaan paineella. Jos on liian vähän paineita lämpöisessä kumissa niin ajossa se kumi lämpenee vielä enemmän ja pääsee sitä kautta liian kuumaksi ja mahdollisesti sulamaan. Jos taas on liikaa painetta lämpöisessä kumissa niin ajossa kumi ei käyttäydy oikein, koska se ei pidä saatua lämpöä ja alkaa ilmenemään ns. coldtearingia...

Ts. kyllä mä pitäisin noita molempia yhtä tärkeinä... ne kun kulkee ns. käsi-kädessä.

Esim. tää rengas / rengaspaine keskustelu on sinällään ihan mielenkiintoinen, koska tässä on paljon perusteita sille miksi ajaa samalla kumimerkillä pari kautta peräjälkeen. Noita mittaustuloksia (mahdollisia sellaisia) ei ihan välttämättä suoraan pysty hyödyntämään toisellaa merkillä. Toki hyvän perusidean käyttäytymisestä saa, mutta ei tarkkaa... Nyt sen verran vielä että mulla ne menee ihan samoilla paineilla (+- 0.2 bar) koko kauden.
Eli jos kumi alkaa sulamaan niin sitten pitäis saada
lisää painetta kumeihin?

Millaisia kompressoreja porukalla on, että saa
lisättyä ilmaa?

Aina ei ole 220V lähellä, joten onko jotain
akkukäyttöisiä tai 12V toimivia ym. joilla sais painetta lisättyä?
Sellaisia tupakansytyttimestä virtansa ottavia "kompuroita" saa varmaan kaikista autotarvikeliikkeista. Noitten luulis riittävän tähän tarpeeseen ihan ok.
 
Eli jos kumi alkaa sulamaan niin sitten pitäis saada
lisää painetta kumeihin?

Millaisia kompressoreja porukalla on, että saa
lisättyä ilmaa?

Aina ei ole 220V lähellä, joten onko jotain
akkukäyttöisiä tai 12V toimivia ym. joilla sais painetta lisättyä?
No tuokin riippuu siitä missä painelukemissa sulla renkaat jo on? Aina ei ihan suoraan voi sanoa minkä takia se rengas sulaa alle... siellä voi myös olla ihan liikaa painetta ja siksi tuntuu liukkaalta ja kuorii kumia (ts. pinta käy kuumana, mutta itse runko ei).

No mulla ei ole koskaan ollut ongelma tuo paineen lisääminen, kun on agre mukana.

Ja sellainen asia kannattaa muistaa että kun painetta lisätään niin sinne kuuman ilman sekaan lisäät viileää ilmaa kompurasta... silläkin on pienen pieni vaikutus asiaan (siis ilman lämpötilalla).

Sellainen huomio vaan että kun / jos ajaa vain ratapäiviä niin tuollainen liika "hifistely" paineiden kanssa on turhaa. Noilla perus -nyrkkisäännön paineilla kun lähtee liikenteeseen niin pääsee jo todella pitkälle. Enemmän kannattaisi uhrata aikaa ja ajatusta siihen alustan säätämiseen.
 
Tuo 2.1 eteen/1.9 taakse on useimmiten minulle se oikea, ainakin Pirellillä, jolla itse ajan. Muutokset siitä ovat luokkaa 0.1 ylöspäin kylmällä säällä, jos ei ole pehmeämpiä seoksia tarjolla. Erot siis eivät ole suuren suuria. Lämpöisenä paineet nousevat sinne 2.4 tietämille.

Eli kuten parjan sanoi, tuon ihmettelemiseen on turha käyttää liikaa aikaa. Yleensä ne alustan ongelmat löytyvät muualta kuin paineista.

Ja nyanssina voisin vielä mainita, että Hietasen Tapsa sanoi ajavansa aina samoilla 2.1/1.9 paineilla. Renkaina Misukan slicksit, jotka mielestäni ovat aivan mahdottomat ajaa suomessa. Koetin yhtä misukan settiä, ja se jäi siihen. Pitävät kuin tauti, mutta ovat aivan mahdottomat saada säätöihin. Vaikka takanen on matalampi kuin Pirellissä, Pyörä meni Botniaringin hieman töyssyiset suorat sellaisessa ravistuksessa, että en uskaltanut ajaa torvi auki. Meinasin lentää kyydistä.
 
Back
Ylös