Kipinä kateissa.

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja TiJuKo
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

TiJuKo

New member
Kipinä kateissa.

Mikä siinä on kun ei oikein enää huvita? Pyöränä on hullunhauska Yamaha MT-10, vaan olisinko 300km ajanut tänä kesänä. Huomenna lähden käymään Torniossa ja ullatus, autolla. Ilkeitä kelejä en pelkää, niitä on kolmeenkymmeneen vuoteen nähty kaikenlaisia. Jotain kiksiä pitäis keksiä. Esikoispojalle onneksi maantie maittaa Jampilla :)
 
Mie välillä haaveilen kyllästymisestä.
Muitakin harrastuksia olisi, tämä on ainoa joka on käyttänyt leikkaussalissa ja aiheuttanut ylikunnon sekä miljoona pienempää riesaa.
Romuja on paikattu ja korjattu ja taisi olla 2010 kun laskin että 50 tonnia rahaakin on poltettu.
Nytkin sattuu polveen ja selkään ja kunhan saan taivutettua itseni paskalle, pakkaan mopon autoon ja menen Numlahteen mönkimään märkään metsään.
Sitten menee taas päivä endorfiinipilvellä kelluessa ja olen aivan eri mieltä tämän tekstin kanssa.
 
Itselle kipinä löytyi uudelleen sorateistä, metsäautoteistä, poluista ja semmoisesta. Streetfighterilla kiva pyöräytellä silloin tällöin myös, mutta vähemmälle jäänyt. Vaimon Viragolla tai moposkootterilla hauska pyörähtää kaupungilla.

Monipuolista ajelua fiiliksen mukaan. Toki kaikilla ei mahdollsiuutta pitää useaa pyörää, mutta itsellä tuntuu toimivan kun ihan erityyppisiä vehkeitä ja ajotyylejä sekoittelee. Kartingautolla radan kiertäminen alkoi tympiä. Samasta syystä ei krossi tai ratamopoilu jaksa innostaa kokeilua pidemmälle.
 
Minä pidin 12 vuoden tauon tuossa jokin aika sitten. Oli kuin olisi alusta aloittanut sen jälkeen vähän.
Uusia ajamattomia reittejä on kyllä vaikea enää löytää etelä-Suomesta, ja nykyinen flegmaattinen ajokulttuuri masentaa kun kotilolla pelkäävät kameroita. Helsinki-Joensuu välille uuden ajamattoman pätkän löytäminen 30 vuoden jälkeen menee jo lähes tieteelliseksi. Halvalla pyörällä ajaminen tuo sen oman osansa harrastukseen. Vuosi vuodelta nautin enemmän rassauksesta kuin ajamisesta, mutta on ajaminenkin yhä kivaa. Juu ei minuakaan mikään toinen laji ole leikkauspöydälle vienyt.
 
Mie välillä haaveilen kyllästymisestä.
Muitakin harrastuksia olisi, tämä on ainoa joka on käyttänyt leikkaussalissa ja aiheuttanut ylikunnon sekä miljoona pienempää riesaa.
Romuja on paikattu ja korjattu ja taisi olla 2010 kun laskin että 50 tonnia rahaakin on poltettu.
Nytkin sattuu polveen ja selkään ja kunhan saan taivutettua itseni paskalle, pakkaan mopon autoon ja menen Numlahteen mönkimään märkään metsään.
Sitten menee taas päivä endorfiinipilvellä kelluessa ja olen aivan eri mieltä tämän tekstin kanssa.

Joo,vähä kättä leikelty reissun jäljiltä,hyvin tuli ilmastointiteipillä kämmeneen kiinnitettynä kotia korjattavaksi.Vanha ÄfJiiJamppa ku vaihtu kyykkyyn niin ny hienua Euroopas ku ajatus karkaa mopoilusta työ-ym.asioihin niin ne kaapii mua lusikalla rekan keulasta pussihin.

Akkaki kosi niin se makso kolmekytätonnin pyörän ku halus pientä ja punaasta,säälistä sain vanhan tilalle.Ulosottomies ku koputtaa ovehen ja akka jututtaa ja mä lykkään pyöriä piilohon niin se vouti kattoo tupahan jotta eihän teilloo mitää.Meillon suola siinä notta molempien intohimo mopoolu,riirellä voirahan mutta mopoosta ollahan samaa mieltä.
 
Helppo uskoa että yleisprötäys ei enää vuosien harrastamisen jälkeen tuo viboja.
Monelle pieni suunnan muutos ratailuun, metsään, ADV:n, Harrikoihin, rallatteluun tms tms. tuonut uutta innostusta. Mutta luulenpa että jonkinlaista sisäistä mielenkiintoo (eli ns. kutinaa munissa) uutta alalajia kohtaan pitäis olla jo entuudestaan valmiina jotta kantais yhtä-paria kesää pidemmälle. Että uusi laji löytys ihan puun takaa niin kait sekin mahdollista.

Sit jos tuntuu ettei mikään mopoilu nappaa just nyt niin ei jäädä asiaa suremaan, peliliikkeet kehiin, kalusto lihoiks ja kohti sitä mikä kiinnostaa.
 
Kipinä ollut hukassa viimeiset 8-9v ja en metriäkään ole ajanut...
Nyt jostain kumman syystä on joku irtokipinä sytytellyt ja joku sairas ajatus syntynyt johonkin yksi pyttyiseen papattimeen...
Oottelen nyt vielä ja jos ei tuo mielenhäiriö mene ohi niin vaihtoehdot alkaa olla vähissä :kääk:
 
Tiedän tunteen kipinän puuttumisesta, 2006 myin pyörän pois kun oli kaikkea muuta, asunnon ostoa jne eikä mopohommat niin kauheasti enää kiinnostanut, ja 2016 aloitin uudestaan ja johan taas tuntuu hienolta!
Aivan kuin joku sanoikin, ihan kuin olisi aloittanut uuden harrastuksen.
Ja tulipahan pari viikkoa sitten käytyä radalla 13 vuoden tauon jälkeen, se antoi vielä lisää sisältöä uuteen vanhaa harrastukseen.
Ja nyt kun ajelee vähän vanhemmilla pyörillä, niiden ruuvaaminen ja huoltaminen on tuonut myös lisää sisältöä kun omin kätösin tekee kaikki huollot, venttiilien säätämiset, jarrurempat yms.
 
Back
Ylös