Kypärän pintajännitys

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Dayttoona
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Dayttoona

Dayttoona

New member
Osu tossa syksyllä kypärä metalliesineeseen (no katossa roikkuviin tikkaisiin, ihme kyllä) hieman, ja pinnasta lähti millin murto osan paksuudelta maalia/pintaa. Kyseessä siis juuri syksyllä ostettu (200€, siis opiskelijalle kallis)
sad_orig.gif
Xpeed. Jälki on siis hyvin pieni, vain pari milliä leveä. Eikai suojaavuus tuollaisesta voi lähteä? Alla näyttäisi olevan kova kuori kuitenkin, ja tosiaan vain hyvin hyvin hieno pintamaalin lohkeaminen. Uutta ei kyllä viitsi tuon takia ostaa.  
bawling.gif


Kypärää ei siis lyöty voimalla, hipasi sillee aika vaimeasti kopsahtaen.
 
Ei pintajännitys, mutta jos naarmu on ns. "muoviin" asti syvä etsii törmäystilanteessa energia helpointa reittiä purkautua eli halkeaa juurikin siitä missä naarmu on, eli jos naarmu on jotain muuta kuin pintanaarmu se heikentää kypärän turvallisuutta.
 
Tuo on kyllä tyhmimpiä legendoja tuo pintajännitys..
biggrin.gif


Pudotat kypärän kenttään, niin se on sen jälkeen hengenvaarallinen.. ?
Eli, ajat hirveä päin ja pyörit asfaltilla 270 metriä.. Pääsi voi osua asfalttiin vain kerran "suorituksen" aikana, koska ensimmäisen iskun jälkeen kypäräsi rikkoutuu kuin kananmuna, pintajännityksen kadottua.. Just joo..
thumbs-up.gif
 
Tosi kovia iskuja kypärä ei yleensä voi ottaa samaan kohtaan useita peräkkäin. Mutta sen tehtäväkin on suojata siltä yhdeltä, mikä muuten voisi vammauttaa tai tappaa, ja tällin jälkeen se menee vaihtoon. Useita kovia iskuja samaan kohtaan kestävä rakenne voisi olla muilta käyttöominaisuuksiltaan (esim. paino) melko huono.

Pintajännitykset kypärissä kuuluu sarjaan "kansan uskomuksia".
 
En tiedä tuosta pinta jännityksestä, mutta kun itse vedin lipat ja pää osui ensin tiehen ja sen jälkeen vielä pyörään. Oli kypärä sen jälkeen melko veltto.. sen sai käsillä puristamalla yhteen.. kypärä oli X-lite 801RR.
 
(mattipoeka @ Tammi. 25 2009 sanoi:
En tiedä tuosta pinta jännityksestä, mutta kun itse vedin lipat ja pää osui ensin tiehen ja sen jälkeen vielä pyörään. Oli kypärä sen jälkeen melko veltto.. sen sai käsillä puristamalla yhteen.. kypärä oli X-lite 801RR.
Napsauta laajentaaksesi...
Eli toimi kuten pitääkin.. hyvä homma.

Pechakin puhui tuossa useista samaan kohti tulevista iskuista. Eikös jonkinmoista pistetestiä ainakin Arai / Shoei harrasta eli samaan kohti tulee useita kunnon paukkuja? Tiedä sitten kuinka useita ja kuinka voimakkaita näiden tulee kestää.

Pintajännitykset tosiaan sitä urban legendsiä, mutta ei passaa silti vähätellä sitä kuorta siinä päällä. Uloin ja sisämmät kerrokset kun on tehty toimimaan yhdessä. Jos kunnon reikää alkaa pukkaan uloimpaan kuoreen, niin ei välttämättä kovin hyvä juttu. Pikku iskuille varmasti ihan se ja sama, mutta kunnolla haljenneena esim. en käyttäisi.. se voima välittyy silloin niihin sisempiin kerroksiin ihan eri tavalla ja voipi tykätä kallo & aivot sitten kyttyrää kun pannutetaan huolella.

- P
 
niin, kypärän on tosiaan suunniteltukin ottamaan kallosi puolesta se sellainen isku, mille kallosi voisi ilman sitä jäädä kakkoseksi, ja se on silloin tehtävänsä hoitanut, kun pääsi on yhä ehjä tai ainakin käyttökelpoinen. Kypärä ei välttämättä enää sitten ole. Ehkäpä se uskomus "pintajännityksestä" on jotenkin muokkautunut tästä.

Kypärä ei kuitenkaan ole moksiskaan, jos kuoreen tulee pikku naarmu, tms. Reippaampi muodonmuutos siihen vaaditaan, ja jos kuori halkeaa, siinä tapauksessa kyseinen kypärä ei ehkä alunperin ole ihan sellainen, mitä moottoripyöräillessä olisi suositeltavaa käyttää. Joillekinhan tässäkin tosin tuntuu olevan oivallinen ´säästön paikka´...
 
Olenko väärässä jos sanon, että vakuutus korvaa tollaiset tippumiset.. Mutta ilmeisesti täytyy olla kasko?
 
(Hapsu @ Tammi. 25 2009 sanoi:
Ei pintajännitys, mutta jos naarmu on ns. "muoviin" asti syvä etsii törmäystilanteessa energia helpointa reittiä purkautua eli halkeaa juurikin siitä missä naarmu on, eli jos naarmu on jotain muuta kuin pintanaarmu se heikentää kypärän turvallisuutta.
Napsauta laajentaaksesi...
Tämä on ollut ongelmana varsinkin lasisissa kypärissä
wink.gif
 
Aivan sama... se ruukku mitään auta jos pää edellä jalat edellä ja kädet edellä törmää 35km/h + nopeudesta mihin vaan.

Se on kuolon tie joka meitä vie....
 
(samu69 @ Tammi. 25 2009 sanoi:
Aivan sama... se ruukku mitään auta jos pää edellä jalat edellä ja kädet edellä törmää 35km/h + nopeudesta mihin vaan.

Se on kuolon tie joka meitä vie....
Napsauta laajentaaksesi...
Katsoppa joskus rr-kisoja, siellä hypitään välillä maata kiertävälle radalle +200 kmh vauhdeista, josta tullaan vieläpä pahimmillaan suoraan ohta edellä tonttiin. Ja silti aika harvoin tulee todella vakavia päävammoja. Suojavarusteiden osuus noinkin vähäisissä seuraamuksissa on todella suuri.

Tietenkään yksikään varuste ei välttämättä pelasta, ja jos on huono tuuri niin henki lähtee tai pyörätuoli kutsuu, se on ihan selvä. Kadulla on myös paljon suurempi todennäköisyys joutua myös äkkipysäykseen, kuin radalla.

Kyse onkin siitä, että kun sopivasti sattuu, niin kypärä voi pelastaa hengen. Siksi siihen käytetyt pennoset voi osoittautua pirun arvokkaiksi.

Ja jos sitä vähänkin enempi tosissaan aikoo lajia harrastaa, kyseistä kapinetta tulee pidettyä päässäkin sen verran paljon, että sen on syytä istua todella hyvin.

Mutta jokainen tehköön omaa päätään koskevat ratkaisut ihan itse.
 
En tunne tuota "pintajännitys-urbaanilegendaa" enkä tarinoita mitä siihen liittyy, mutta tavallaan asiaan liittyen:

Jotkut ehkä muistavat kun Suomessa joku firma (Kemira??) 70-luvun lopulla yritti aloittaa kypärien valmistusta. "Meno" oli kuupan merkki ja kai se oli suunnattu lähinnä mopoilijoille. Eikös se mopokypäräpakko tuulut joskus niihin aikoihin  ?

Anyway, olin tuohon aikaan töissä firmassa, jossa tehtiin ruiskuvalamalla polykarbonaatista (kauppanimiä mm. Lexan, Makrolon ) tuon kypärän kuoriosa.
Muistan hyvin miten sitä kuorta sai hakata vasaralla, paiskoa lattiaan ja vaikka mitä, niin ehjänä pysyi. ...sillä ehdolla, että ruiskuvaluprosessi oli kunnossa. Polykarbonaatti on ainetta,joka väärin työstettynä voi olla lasinhaurasta.

Polykarbonaattia käytetään edelleen kypärämateriaalina halvemmissa kuupissa. Kunnon valmistaja toimii tietty niin, että virheelliset tuotteet ei pääse markkinoille asti.

Ruiskuvaletuissa muoviosissa on aina jännityksiä, enemmän tai vähemmän, ja osin mm. sen vuoksi jotkut liuottimet aiheuttavat muoviosien rikkoutumisia.
Kallimmat kypärät on tehty lasi-, hiili-, yms. kuituseoksista ja niissä tuonkaltaisia ongelmia ei valmistustekniikan takia synny.

Luulisin että kypärän muodolla, ja varsinkin sillä että se pysyy siinä muodossa mihin se tehty, on kestävyyden kannalta tärkeä merkitys.
Tuollainen pintanaarmu tuskin vaikuttaa kypärän suojaamisominaisuksiin mitenkään.
 
... mulla on tuollainen Meno muuten tallessa.Lipallinen vielä,ja leukakuppi,se vanha kunnon niskanmurtaja.
 
Kiitoksia paljon vastauksista! Omalla mopo- ja piikkiajalla legenda tuntui hyvinkin elinvoimaiselta, mutta nyt sekin sitten tiedossa
kaboom.gif
 
(Elmeri H. @ Tammi. 25 2009 sanoi:
Tuo on kyllä tyhmimpiä legendoja tuo pintajännitys..
biggrin.gif


Pudotat kypärän kenttään, niin se on sen jälkeen hengenvaarallinen.. ?
Eli, ajat hirveä päin ja pyörit asfaltilla 270 metriä.. Pääsi voi osua asfalttiin vain kerran "suorituksen" aikana, koska ensimmäisen iskun jälkeen kypäräsi rikkoutuu kuin kananmuna, pintajännityksen kadottua.. Just joo..
thumbs-up.gif
Napsauta laajentaaksesi...
Just noin, täyttä bull shittiä toi pintajännitys.
Ja tästäkin on väännetty jo vähintään miljoonassa ketjussa. Joten eiköhän keksitä jo jotain uusia myyttejä murrettavaksi.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi kirjoittaaksesi täällä.
Back
Ylös