Lämpötilan vaikutus polttoaineen kulutukseen

[142R]

Lämpötilan vaikutus polttoaineen kulutukseen

Kuinkahan paljon tuommoinen 10 celsiuksen muutos ulkolämpötilassa periaatteessa vaikuttaa polttoaineensyöttöön? Kulutuksenhan pitääkin nousta, kun ilma on viileämpää, mutta missä suhteessa? Omassa Monsterissa kulutus noussut luokkaa 5-10 % sen jälkeen, kun hellekeleistä on ilmat viilenneet alle 20 c:een, mitä pidän aika isona erona. Käyntihäiriöitä ei ainakaan toistaiseksi ole ollut (kopkop), joten epäilyttää hieman, että tuossa mitään varsinaista vikaa ainakaan olisi, mutta kumminkin... Toimiiko tuo Ducsun ruisku muuten jotenkin geneerisesti vai meneekö kartoilla?

En tätä rahan takia ihmettele - kaiken ne syö minkä tankkiin lorottaa - mutta lähinnä yleisesti kiinnostaa ja toisaalta, että kaikki on koneella hyvin

 

[sami1024]

Kyllä tuo 5-10% kulutuksen kasvu kevät- ja syyskeleillä osuu myös meikäläisen empiirisiin havaintoihin tonnisessa ruiskukawassa. Kylmyydellähän on myös välillisiä vaikutuksia pyörän rullausherkkyyteen renkaiden, laakerointien ketjujen ym kautta. Merkittävin syy kuitenkin lienee siinä, että moottorin lämpeneminen kestää kauemmin, ja monissa pyörissä "normaali" käyntilämpötila jää tyystin saavuttamatta alle +15 ulkolämpötiloissa.

 

[Nitrous]

Pyörä käy kylmällä pidempään "ryyppy päällä". Muuten lämpötilan vaikutus kulutukseen on hyvin pieni. Toki jos pyörän jäähdytysjärjestelmässä on vikaa, eikä kone lämpene normaaliin lämpöön, kasvaa kulutus selvästi. Jos kone jää alilämpöiseksi, kannattaa tarkistaa, että termostaatti varmasti sulkeutuu, eikä ole jumittunut auki.

 

[sami1024]

^ Varsinkin rivikoneet laakealla öljypohjalla ja touringhenkisillä välityksillä matka-ajossa käy enempivähempi väkisin alilämpöisinä alle +15 keleissä, vaikka termostaatti toimisi ihan oikein. Mutta toki termostaatin aukeamattomuus on helppo vesiletkuista todeta sormikopelolla.

 

[jyk4]

En huomannut koskaan mitään eroa kulutuksessa.. Tietysti jos ajaisi todella lyhyttä matkaa niin että motti on aina kylmänä niin voisi eroa syntyä.
Mutta sellaisen eron olin huomaavinani busassa että kovimmilla helteillä tehoa olisi ollut kadoksissa.. Tuntui ettei keula irtoa tiestä samaan malliin kun viileämmillä keleillä. Tai siis ei meinannut jaksaa keulia lainkaan

 

[Lowkku]

Parempi viileällä kelillä. Kesällä kulutus räjähtää käsiin kun hiljennät / pysähdyt. Nyt siihen että näyttö näyttää 85c kestää huomattavasti kauemmin (lukema jossa kulutus nousee about helvetisti) = pääsen jo 160km ennen kun valo syttyy!

 

[Sami@Vespa]

Guzzin ajotietokone näyttää kulutuksen l/100 km reaaliajassa sekä keskikulutuksen. Kesällä kun noita +30C helteitä oli niin Suomessa kuin tuolla Euroopassa, niin kulutus laski ihan selvästi, jopa yli litran satasella. Kaksi päällä kolmella laukulla keskikulutus jäi parhaimmillaan hieman yli 5l/100km, nyt taas viileämmillä keleillä menee helposti 6,5-6,8l/100km. Guzzin konehan on ilma-/öljyjäähdytteinen, tiedä sitten miten tämä vaikuttaa.
Muutenkaan en erityisemmin yritä bensaa säästellä, mutta kun tuo mittari nyt pyörässä on, tulee sitä näköjään myös tarkkailtua.

 

[jorim]

Kylläpä tuo näyttää FJR jammunkin kulutukseen vaikuttavan, kesäkuussa kun ajelin Puolan läpi etelään keskikulutus meni jo alle 5l/100km, lämpöä 28 - 35, tosin ei liikenteen vuoksi kovin lujaakaan pystynyt ajamaan. Takaisin pohjoiseen tullessa lämmöt 12-15C, kulutus reilut 5,5.

 

[142R]

Mulla Monsteri on ilmajäähy, niin termostaatti on korkeammassa kädessä. En sitten tiedä, mistä softa ottaa moottorin lämmön - voihan se olla ettei mistään - joten tuohon ylimääräiseen "ryypyttämiseen" en osaa sanoa mitään.

 

[polip]

Jospa se vaikkuttava tekija onkin ilman tiheys,joka muuttuu lämpötilan myötä.
Oman pyörän seossuhteet osuvat paremmin kohdalleen eri lämpötilassa ,kuin kaverin mopon.

 

[Torsti]

Re: Lämpötilan vaikutus polttoaineen kulutukseen

----

 

[Kotarikuski]

Periaatteeessa ruiskun pitäisi kyllä ottaa lämpötila huomioon ja korjata syöttöä vastaavasti. Kylmässä syöttöä siis lisätään, koska ilman tiheys on suurempi ja täytöksessä happea siis enemmän. Tämä vaikuttaa kyllä maksimitehoon. Kulutukseen ei pitäisi, koska kapulaa ei tarvitse kiertää niin paljon.

Mutta ainakin Multissa ja SF:ssä kulutus kyllä laskee helteillä jonkin verran. Multissa mittaristo osoittaa täällä n. 70 astetta, etelässä helteissä se nousi kyllä lähelle 100 astetta. Vaikutti siltä että ero olisi 0,5-1 litran luokkaa.

Alempi lämpötila vaikuttaa ainakin renkaiden vierintävastukseen, ja tietysti ilmanvastukseen. Ei luulisi niistä noin paljon kertyvän.

 

[Poistettu]

Kaikissa koplaamissani Ducatin ruiskupeleissä on imuilman lämpötilaa mittaamassa anturi. Tuskin se siellä jouten on, eli eiköhän se jotain merkkaa syötölle. Mitä - en osaa sanoa, mutta loogistahan se olisi että kylmällä lisää syöttöä.

 

[Nitrous]

Kaikissa koplaamissani Ducatin ruiskupeleissä on imuilman lämpötilaa mittaamassa anturi. Tuskin se siellä jouten on, eli eiköhän se jotain merkkaa syötölle. Mitä - en osaa sanoa, mutta loogistahan se olisi että kylmällä lisää syöttöä.

Ilman lämpötilasta (ja paineesta) lasketaan tiheys, jonka perusteella tiedetään kuinka paljon happea on tietyssä tilavuudessa ilmaa ja ruiskukarttaa trimmataan sitten tämän tiedon perusteella. Käytännössähän toki ECU ei laske mitään vaan käyttää ennalta eri lämpötilalle/ilmanpaineelle laskettuja trimmikartan arvoja.

 

[jaket]

kylmillä keleillä osa pyöristä pitää ryyppyä vähän päällä koko ajan. Esim TL suzuki pitää rikastusta alle 80 asteessa, joten kylmällä kelillä se ryyppy on vähän päällä koko ajan.

Varsinkin ilmajäähyt käy helposti kylminä.

ja kyllä se ruisku ottaa sen huomioon, ei se muuten kävisi mitenkään oikein.

 

[tontze]

Jospa se vaikkuttava tekija onkin ilman tiheys,joka muuttuu lämpötilan myötä.
Oman pyörän seossuhteet osuvat paremmin kohdalleen eri lämpötilassa ,kuin kaverin mopon.

Itse olen ollut huomaavinani alkukaudesta suurempaa pään ravistelua kuin kesemmällä, tiedä sitten onko kyse vaan tottumisesta ..

 

[jaket]

jokainen pyörä jonka olen omistanut on ollut tehokkaampi kylmällä ilmalla.

 

[Poistettu]

Häpeäkseni myönnän olevani niin vanha että ajoin radalla kilpaa jo viime vuosituhannella, sellaisilla pyörillä joissa oli kaasuttimet ruiskujen tilalla. Silloin virittäminen ja kilpaa ajaminen oli työlästä. Ei laitettu vain kertaalleen woimakomentajaa kertapenkkivedolla laulamaan moottorista kaiken irti. Vaan joutu ihan oikeesti vaihtamaan suutinta neljään kaasariin keliolosuhteiden muuttuessa isommin. Tämä tehtiin osaavien toimesta perstuntumalla, itse käytin lambdamittaria,joiden ledeistä tehtiin rakettitiedettä ja kaasarianalyysejä. Kakstahtimiehet jumppas noita jokusen kerran vuorokaudessa.

Noissa ajoissa ei sinänsä muuta hyvää ollut kuin hintataso. Kilpailumaksu oli nykyrahassa 40-50euroa ja viimesen päälle kumi, Metzeler Z3 Racing (jota oli tasan yksi seos) maksoi parina n 160euroa. Toki niistä hinnoista sillonkin itkettiin ja valitettiin. Kilpailukutsut tuli postissa ja ja joka kisaan ilmoittauduttiin erikseen lähettämällä kuponki postitse tai faksaamalla (muinainen tiedonsiirtolaite).

Vähän eksyin aiheesta nykyään piskuinen bittimiesjoka asuu ECUssa, tekee kaikkea kivaa mistä ei ihminen ymmärrä mitään. Mutta ei se sitä muuta että ilman lämpötilan muuttuessa, moottori tarvii hivenen eri määrän bensaa vallitsevan olosuhteen mukaan toimiakseen optimaalisesti. Nykypeleissä tuo bittimies vääntää ruuvia isommalle ja pienemmälle kulutuksen hivenen muuttuessa samassa ajossa. Kaasaripelissä kapulan kääntö kelissä kuin kelissä merkkaa enempi kulutukseen, pintakaasulla körötellessä ei varmaan kelin mukaan kulutus juuri muutu, moottori toimii riittävän hyvin. Mutta jos sitä alettais oikein kiusaamaan, ehkä huomaisi eroa eri lämpötilojen välillä toiminnassa (ja kulutuksessa).

 

[lario]

Häpeäkseni myönnän olevani niin vanha että ajoin radalla kilpaa jo viime vuosituhannella, sellaisilla pyörillä joissa oli kaasuttimet ruiskujen tilalla. Silloin virittäminen ja kilpaa ajaminen oli työlästä. Ei laitettu vain kertaalleen woimakomentajaa kertapenkkivedolla laulamaan moottorista kaiken irti. Vaan joutu ihan oikeesti vaihtamaan suutinta neljään kaasariin keliolosuhteiden muuttuessa isommin. Tämä tehtiin osaavien toimesta perstuntumalla, itse käytin lambdamittaria,joiden ledeistä tehtiin rakettitiedettä ja kaasarianalyysejä. Kakstahtimiehet jumppas noita jokusen kerran vuorokaudessa.

Kelekkamiehille tuttua puuhaa, kun käytössä on joku 440 kisapeli...

 

[Mikeyx]

Oma tuntuma kaasari-Kawasta oli, että seoksen optimialue samoilla säädöillä (suuttimet, seosruuvit) oli aika kapea. Jos pyörä tuntui korvakuulolta ja perstuntumalta hyvältä lämpötilassa 15-20 C, niin lämpötiloissa 10 C tai 25 C huomasi jo ettei seokset enää olleet ihan napissaan.

jaket: pyöräsi seokset ovat olleet rikkaalla, jos kulku on kylmempänä ollut parempi (tämä pätee siis kaasaripyöriin)