Linkki ei tosiaan toimi.
Kannattaa satsata se pari sataa heti kättelyssä. Lähinnä sen takia että saat koneesta riittävästi tehoa irti. Lisäksi jos ostat TIG:n tai MAG:n niin
pidä huolta koneesta ja siittä ettei ole kaasuvuotoja. Happi niissä tekee enemmän kiusaa kuin huono kone.
Kaikki muut erot ovat sitten hifistelyä tässä vaiheessa. Aloita jollain sopivan hintaisella koneella.
Prosessin valintaan.... Murinan kanssa eri mieltä. Ruoste ei kuulu hitsaussaumaan, joten se tulisi poistaa aina oli prosessi sitä mikä tahansa. Mag:lla kyllä pystyy tekemään pisteen yllättäväänkin ruostekasaan, mutta ei se sitä tarkoita että se kestäisi.
TIG:llä voidaan hitsata kaikkia hitsattavia materiaaleja ja kaikkia paksuuksia ja kaikissa asennoissa. Prosessi omaa erittäin tarkan sulan hallinnan. Vaatii suojakaasun ja yleisesimmin käytetään argonia. Sinun tapauksessa et tarvitse muuta kuin pelkkää argonia.
MAG on seoskaasulla toimiva prosessi (esim. Argon 75% ja 25% hiilidioksidia). Voi käyttää myös pelkkää hiilidioksidia mikä on halpaa, mutta sillä on huonosti säädettynä taipumus tuottaa huomattavan paljon hitsausroiskeita. MAG soveltuu paksuille materiaaleille paremmin eikä esim. ohuelle putkelle. Poikkeuksena autopeltityöt missä hitsaus tehdään pistehitsauksena. Jos sitä nyt hitsaukseksi voi sanoa.
MIG on sama prosessi kuin MAG. Erona vain käytettävä kaasu. Eli vaihdat MAG-koneeseen kokonaan inertin kaasun esim. Argonin tai Heliumin niin hitsaat tällöin MIG-prosessilla. Käytetään lähinnä alumiinille.
Tosta kaasuttomasta hitsauksesta MAG:lla. Voit unohtaa koko homman..
MAG:lla voidaan hitsata ilman suojakaasua kun käytetään rutiilitäytelankaa. Lanka toimii kuten hitsauspuikko. Rutiililanka on kuitenkin tarkoitettu suurtuottoisiin töihin ja virrat yli 200 A. Halpa koneilla ei mitään asiaa noihin virtoihin. Lisäksi rutiililangalla hitsataan pääasiassa suuria teräsrakenteita. Ei varmaan osu sinun käyttötarkoitukseesi
