Lisää tehoa öljytilan alipaineella?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Attitude
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

Attitude

New member
Tuossa Ducati Panigale topikissa oli mielenkiintoista juttua siitä miten kierrättämällä öljynhuohotuksen pakokaasun saatesysteemeihin olisi mahdollista saada pikkasen lisätehoa, koska näin saataisiin aiheutettua öljytilaan alipainetta.
Tosin se jäi vielä vähän epäselväksi että miksi alipaine olisi parempi tehojen kannalta
nixweiss.gif


Niimpä piti sitten kans hiukan tutkia mopon saastesysteemeitä ja se tuli todettua että venttiilikannessa olevat läpät päästävät ilmaa vain pakokanaviin päin ja letkun toinen pää on tietty ilmanputsarikotelossa. Sitten tuossa välissä on vielä on/off tyyppinen venttiili, joka päästä ilman virtaa ilmaa läpi ja virrat päälle se on kiinni - eli tuolla kait sitten tarpeen mukaan päästetään ilmaa pakokanaviin.
Jos tuota modia lähtis tekemään niin tuon venttiilin pitäisi kait olla kokoajan auki ja tarvisko tuossa vielä jotain muuta huomioida?

Huohotinletku menee kans tällä hetkellä ilmanputsarille, joten lyhyellä jatkopalalla saisi noi letkut yhdistettyä.
Mutta mites toi huohotinsysteemi käytännössä toimii - puhaltaako se kokoajan painetta ulos vai tarviiko sen toimia molempiin suuntiin?

Jotenkin tämä kuulostaa vähän turhankin helpolta viritykseltä, eli onkohan tässä kääntöpuolella jotain haittavaikutuksia vaikkapa voiteluun ja mitäs pakopuoli tykkää jos sinne menee öljyä tms
eek.gif
 
Jos tuo olisi helppo ja ongelmaton tapa saada lisätehoa niin eikö se olisi joka vehkeessä jo valmiina?
 
Suzukissa se on perin helppo tehdä, etenkin vanhemmissa malleissa joissa ei tarvitse edes laittaa vastusta pair venttiilin solenoidin tilalle.

Tässä on mun viritys. Paksu letku menee suoraan kampikammioon ja ilmakotelon lähdöt on tulpattu. Tuskin tosta mitään hyötyä on, mutta tulipahan ajankuluksi tehtyä
biggrin.gif

2011-11-29-176.jpg
 
Jos tuo olisi helppo ja ongelmaton tapa saada lisätehoa niin eikö se olisi joka vehkeessä jo valmiina?
No,se lisäteho...ehkä heppa ,kaks...ehkä ei yhtään lisää,mutta kaasuunvastaavuus herkempi.
Saastehommien takiahan toi ilmeisesti noissa mopoissa on.
Olisi mielenkiintoista nähdä jotain dynotuloksia jotka olisi tehty heti muutoksen jälkeen samoissa olosuhteissa. Periaatteessa voisi hieman tehoja tulla, ainakin joillain kierroksilla, mutta tehomuutoksen suuruus kiinnostaisi (ja kierrosalue). Arvaus on, että yläkierroksilla voisi ehkä jotain näkyä.
 
Suzukissa se on perin helppo tehdä, etenkin vanhemmissa malleissa joissa ei tarvitse edes laittaa vastusta pair venttiilin tilalle.

Tässä on mun viritys. Paksu letku menee suoraan kampikammioon ja ilmakotelon lähdöt on tulpattu. Tuskin tosta mitään hyötyä on, mutta tulipahan ajankuluksi tehtyä
biggrin.gif
Aika täsmälleen samanlainen modi toimii myös 7 ärrässä, on minullakin käytössä: http://homepage.ntlworld.com/webzxr/zxr750r/Features/ventbowl.html
E. Suurin tuosta saatu hyöty taisi olla kaasareiden säätämisen helpottuminen esim. suutinsarjan/putkiston laiton yhteydessä.
 
Tosin se jäi vielä vähän epäselväksi että miksi alipaine olisi parempi tehojen kannalta  
nixweiss.gif
Pumppaahan se mäntä myös sen alapuolella olevaa ilmaa. Mikäli kampikammion paine saadaan pienemmäksi vaikuttaa se männän alapuolella pumpattavaan ilman määrään, vähentäen pumpattavan ilman määrää, vähentää häviöitä ja tätä kautta tuottaa tehoa.

Toisissa korkeakierroksisissa yksisylinterisissä on jo käytössä läpät, joilla "ylimääräinen" ilma pumpataan männän alta pois.
Näissähän kampikammion tilavuus muuttuu männän liikkuessa alas ja ylös juurikin tuon iskutilavuuden verran. Tämä yhdistettynä kompaktin koon vuoksi pieneen kampikammion tilavuuteen saattaa tilavuuden muutos olla esim 30%. Tämä aiheuttaa pumppaushäviötä ja pahimmassa tapauksessa isoja paineiskuja kampikammion tiivisteille jne.

Kaksi tai nelisylinterisessä yleensä osa männistä menee ylöspäin toisten tullessa alaspäin, jolloin kampikammion tilavuus pysyy samana. Kuitenkin tuolloin täytyy toisen männän alla ollut ilma saada pumpattua toiseen suuntaa menevän männän alle, tästä taas aiheutuu pumppaushäviöitä.
Parannuksena tähän on ollut enimmäkseen kampikammion aerodynamiikan parantamista.

Näiden ongelmien kanssa nuo isot tehtaat painivat ja eivät moista pakokaasun energiaa hyödyntävää alipainepumppua ole vielä noihin rakentaneet, asiaa ovat varmasti tutkineet...

Mikäli kampikammion paine on alipaineen puolella se vaikuttaa tiivisteiden kestävyyteen, männärenkaiden tiivistykseen ja osittain öljynkiertoonkin, nämä tulisi ottaa huomioon jo suunnittelussa. Toki vain hieman pienempi kampikammion paine saattaisi toimiakin moitteettomasti, mutta tällöin saavutettava hyöty jää pieneksi.

Kivahan tuota olisi jossain moottorissa testata, laittaa vaikka ulkopuolinen alipainepumppu vetämään kampikammio alipaineelle ajettaessa moottoria dynossa, saisi ainakin dataa paperille.
 
Mikäli kampikammion paine on alipaineen puolella se vaikuttaa tiivisteiden kestävyyteen, männärenkaiden tiivistykseen
Äkkiäajateltuna tuskin on mitään vaikutusta männänrenkaiden tiiviyteen.. Ns. alipainettahan ei ikinä voi olla kovin paljoa verrattuna ylipaineeseen, ja mulla on käsitys että sylinterin työtahdissa on painetta aika paljon... Verrattuna "normaaliin paineeseen" joka kai on ilmakehässä noin se yks baari ja tyhjiö taas on ymmärtääkseni se nolla baria.
 
Näiden ongelmien kanssa nuo isot tehtaat painivat ja eivät moista pakokaasun energiaa hyödyntävää alipainepumppua ole vielä noihin rakentaneet, asiaa ovat varmasti tutkineet...
Isojen tehtaiden tutkimusta vaikeuttavat saastemääräykset ja ihan konkreettisesti se, ettei katalysaattoriin saa puhaltaa kampikammiosta mitään ylimääräistä. Toisaalta huohotusta ei saa laittaa ilmaankaan. Yritteliäällä yksityishenkilöllä nämä vaikeudet voivat olla kierrettävissä (suljetulla radalla tietysti).
Pelkkä kampikammion paineen pienentäminen vähentää ilmanvastusta samassa suhteessa, kuin ilman tiheys pienenee, mutta hiukan lisähyötyä voi saada siitä, että imupuoli toimii paremmin, kun ei ole ylimääräisiä letkuja sinne hönkäilemässä höyryjä.
 
Ei sitten pienintäkään merkitystä ainakaan tehon/ väännön kannalta.
Jos joku oikeasti puhuu edes 2hv realistisesta lisäyksestä, olisi hauska nähdä esim. 10 peräkkäistä vetoa, vakiona vs. modattuna.
Säätämistä se voi selkiyttää joissakin laitteissa huomattavasti, moottorin toimiessa "loogisesti", ja lisää toisinaan myös putkeen lyömistä n. 27%. Tämän synnyttämää voimantunnetta ei voi kyseenalaistaa.
(näin ainakin oma mutu-tuntuma on suzukista)

Vertaus panokaaliin on sikäli kaukainen, että panokaalin padassa tulee olemaan melkoisen paljon muuta hypetettävää kuin normeihin pyrkiessä sivutuotteena syntynyt marginaalinen painevaihtelu. Suoraan sanottuna, jos tuo pata pysyy jopa nipussa, on se todellista moottoritaidetta italian insseiltä.

Jos roplata haluaa, niin modaus on tietysti ehdoton ajanviete tällaisille pimeille illoille.
Tuo jokepoksin viittaus taas on täyttä totta, vasta modauksen jälkeen on mahdollista saada kaasuttimet toimimaan muutettuina kuten niiden kuuluisikin, koskien siis vain ko. laitetta.

Lisätehon kannalta vaihtaisi ennemmin kevyet 520-vitjat ja alurattaat, sillä nyt ainakin saa todistetusti +1hv.
Euro/ hevosvoima-kerroinkin olisi uskottavalla tasolla.
 
Vertaus panokaaliin on sikäli kaukainen, että panokaalin padassa tulee olemaan melkoisen paljon muuta hypetettävää kuin normeihin pyrkiessä sivutuotteena syntynyt marginaalinen painevaihtelu. Suoraan sanottuna, jos tuo pata pysyy jopa nipussa, on se todellista moottoritaidetta italian insseiltä.
Juuri tämä oli itsellänikin ihan ensimmäinen ajatus, kun tämän luin. Verrattuna esim. johonkin japsi rivinelikkoon, nelitahtisuus on jokseenkin ainoa yhdistävä tekijä. Panigalessahan on mm. poikkeuksellisen suuri poraus.

Mutta ehkäpä .org-tekniikkasivustolla on nyt sitten keksitty jotain sellaista, mitä yksikään tehdas ei vielä vaan ole sattumoisin huomannut hyödyntää noin sataan vuoteen. Enpä tosin itse laittaisi rahaa likoon sen puolesta, että näin on, mutta eihän se toisaalta ole millään lailla minulta poijes, jos joku haluaa puuhastella niiden värkkien kanssa, ja aikaa ja kiinnostusta löytyy....
 
Tätä on modia on tehty jo vaikka kuinka pitkään. Kuten tuolla aikaisemmin mainittiin niin saastemääräykset estävät tehtaita käyttämästä mopon omaa "tyhjiöpumppua" tähän tarkoitukseen.
 
Kyllä, juurikin niin kauan kuin näitä kierrätyshässäköitä on ollut,
on niitä myöskin muokattu.
Häkkyröiden ainoa syy olemassaololleen ovat saastemääräykset, ja niiden tavoitteisiin pääsy tuotantomopoissa. Varsinaisesti ei mikään pyörän keksimiseen verrattava innovaatio.
Merkistä ja mallista riippuen, muutokset välillä hyötyä saavuttaen, välillä jääden saavuttamatta.

Lähinnä pointti siinä, että saavutettu hyöty ei juurikaan liity suoranaiseen tehonlisäykseen, vaan edut usein toisaalla.
Jos joku tosiaan väittää tämän suorasti vaikuttaneen moottorin tuottamaan tehoon, millä tahansa kierrosalueella, olisivat ne printit hyvin mielenkiintoisia nähtäviä, koko polttomoottorin toimintamallin kannalta.
Kyse siis tilanteesta, jossa modauksella vaikutetaan alipaineen määrään moottorissa.
 
Mutta ehkäpä .org-tekniikkasivustolla on nyt sitten keksitty jotain sellaista, mitä yksikään tehdas ei vielä vaan ole sattumoisin huomannut hyödyntää noin sataan vuoteen. Enpä tosin itse laittaisi rahaa likoon sen puolesta, että näin on, mutta eihän se toisaalta ole millään lailla minulta poijes, jos joku haluaa puuhastella niiden värkkien kanssa, ja aikaa ja kiinnostusta löytyy....
Ehkäpä kannattaisi ottaa hiukan asioista selvää ennen kuin alkaa isommin heittelemään alentuvan sarkastisia viisauksia...

Kampikammion alipaineistaminen on ihan tunnettu ja toimivaksi havaittu tehonlisäyskeino. Tämä on ollut käytössä jo pitkään esim. kiihdytyspuolella luokissa, joissa sääntöjen takia pitää hyödyntää kaikki mahdolliset pienetkin keinot tehojen lisäämiseen. Alipainetta näissä on tehty yleensä joko pakoputkistoon liitetyllä ejektorilla tai sitten ihan mekaanisella pumpulla.

Ei siis mitään uutta auringon alla eikä keksitty juuri nyt .orgissa eikä edes Ducatilla. Moottoritekniikassa yleensäkin likimain kaikki mahdollinen on jo kokeiltu aiemminkin, monesti jopa paljon aiemmin kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Tyypillisesti vaan joku periaatteessa hyvä keksintö on aikanaan haudattu teknisesti liian hankalana, kalliina tai tarpeettomana ja sitten se otetaan joskus paljon myöhemmin uudelleen käyttöön suurena innovaationa valmistustekniikan kehityttyä tai markkinoiden vaatimusten muututtua.

Alipaineen hyöty perustuu juurikin tuohon jo mainittuun pumppaushäviöiden pienenemiseen. En nyt juuri muista tarkkoja lukemia, mutta muistaakseni käytännössä saavutettavat tehonlisäykset ovat muutaman prosentin luokkaa. Ja koska pumppaushäviöt kasvavat kierrosluvun mukana, niin tehon kasvukin painottuu kierroslukualueen yläpäähän.

Tuotantopeleissä tämä ei ole kovin helposti hyödynnettävä ratkaisu, koska sivutuotteena on helposti hiilivetypäästöjen lisääntyminen, mikäli öljyhöyryjä johdetaan pakoputkistoon tai suoraan ulkoilmaan. Tehtaat ovat tainneet pyrkiä samaan tulokseen lähinnä pienentämällä kampikamion sisäisiä virtausvastuksia. Tämän takia muuten jostain modernista korkeavireisestä koneesta ei välttämättä saa ihan yhtä isoja tehonlisäyksiä ailpaineistuksella kuin vanhemmista keksinnöistä.
 
Kampikammion alipaineistaminen on ihan tunnettu ja toimivaksi havaittu tehonlisäyskeino.
No koska homma on noinkin yksioikoinen niin sittenhän varmaankin löytyy myös selkeät käppyrät, mistä tämä tehonlisäys on todennettavissa. Ettei meinaan jää tämä homma ihan pelkän suunpieksännän asteelle....  
wink.gif


Ai niin joo, ja siis tietysti ihan normi katupyöristä, kiitos, niistähän on puhe ollutkin. Racing-puoli on ihan eri maailmansa ja siellä tunnetusti tehot vähintään triplaantuu esim. vapaavirtaussuodattimen avulla (kun taasen katupyörissä kaakit ainoastaan tuplaantuu, persdynolla mitattuna!)
 
Kampikammion alipaineistaminen on ihan tunnettu ja toimivaksi havaittu tehonlisäyskeino.
No koska homma on noinkin yksioikoinen niin sittenhän varmaankin löytyy myös selkeät käppyrät, mistä tämä tehonlisäys on todennettavissa. Ettei meinaan jää tämä homma ihan pelkän suunpieksännän asteelle....  
wink.gif
Eihän tuo paljoa vaikuta tehoihin, mutta auttaa koneen kierrosherkkyyteen.

Hommahan menee niin että alipaineella kevennetään männänpalautin jousen vastavoimaa, jolloin samalla palautinjousen jäykkyydellä saavutetaan nopeampi männän palautus ja sitä kautta parempi kierrosherkkyys.

smile_org.gif
 
Älä nyt Arttu hyvää syöttiä pilaa.
Tässä kun ei ymmärtääkseni ollut kyse ulkopuolisesta alipainepumpusta, vaan siitä,
että pakokaasujen kierrätysjärjestelmän mulkkaamisella saataisiin suoraan hyötyä tehollisesti.
Huom. ulkoisesta alipainepumpusta.

Ylipäätäänkään kiihdytyskilpamoottori, ja normaali katumopon moottori, eivät aivan kaikilta kohdin muistuta toisiaan.

Jos joku haluaa, niin ottakaa selvää, kuinka suurta alipainetta näissä erikseen suunnitelluissa ratkaisuissa käytetään.

Mutta tietääkö joku paremmin, itse olen elänyt siinä uskossa, että em. kaltaiset keksinnöt ovat olleet ainakin WW2:sen aikaan käytössä joissakin lentokoneissa. Liekö ollut keksitty jo aiemmin?
 
Kerran täällä tuntuu olevan tietäjiä paikalla, olisi kiva kuulla mihin mekanismiin tehonlisäys perustuu. Pumppaushäviöiden pienentäminen ei yksistään tuollaisia parin prosentin tehonlisäyksiä selitä.
 
Back
Ylös