• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Mää mopoilin 20 vuotta sitten...

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Urkki
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

Urkki

New member
Kausi on korkattu. Ja 2000-luku. 1990-luku jäi kokonaan väliin.

Voi jehna, olihan hienoa. Ja täytyy sanoa että melkoinen pommi olin varmaan tien päällä 20 vuoden tauon jälkeen. No, varovasti mennen ja kuiviksi tietämiäni reittejä kiersin. Jessus. On kun olis poikuutensa menettänyt uudestaan.

Ja ei, ei ihan helppoa ollut. Rispekti sujahti heti sukkiin kun ensi yrittämällä töppäsin Hondan samiksiin putiikin pihalla ja toisella yrittämällä lähdin vaappuen matkaan. Ihan pohjalukemissa se on vieläkin kun parin kilsan päässä valoissa tein saman uudestaan. Tuntuma vaihteen vaihtamiseen on ruosteessa muutenkin kun kotilo on automaatti, ja yhtään ei ole praktiikkaa siihen, että laskeskelee ja pitää mielessä, mikä vaihde on pesässä. Onneksi se ei tuossa mopossa (Honda VT750 Shadow) juuri haittaa, tyhjäkäyntivääntöä tuossa on yllin kyllin.

Eikä hommaa tietysti helpottanut se, että customi piti saada, vaikka se kaikki muinainen ajokokemus on kyykyllä. Kadunkulmissa käännellessä tuntuu, että pyörä ei meinaa ensin kääntyä ollenkaan, ja sitten se haukkaa yhtäkkiä koko kurvin kerralla. Ja painoa tuntuu olevan; rehellisesti sanoen täytyy olla tyytyväinen, että pääsin koko Koulukadun mitan ilman punaisia, mäkilähdössä olisi voinut rispektit pudota matkasta kokonaan. Punaisiin pysähtyessä huomaa sellaisetkin pienet eteen/takaanpäinvietot, joista kotilolla mennessä ei ollut aavistustakaan.

Mutta oli hienoa, sen tulin sanomaan. Kilometrejä alle, niin eiköhän tuo tuosta.
 
biggrin.gif
Olin samassa tilanteessa 2007 toukokuussa kun yli kymmenen vuoden tauon jälkeen ostin prätkän. Kädet tutisi ensimmäisten kilometrien jälkeen niin reippaasti että piti kahdella kädellä laittaa rahaa seteliautomaattiin huoltiksen pihalla.
 
Jep, onnittelut hienon harrastuksen uudelleen löytämisestä!
Sieltä selkärangan perukoilta ne ajotaidot alkaa pikkuhiljaa muistua mieleen ja ajo vakavoituu. Sitten pystyykin nauttimaan ajosta ihan toisella tavalla kun ei tarvitse koko ajan keskittyä pystyssä pysymiseen ja onko mikä pykälä pesässä.

Ei muuta kuin turvallista
062802moto_prv.gif
 
Kyllä se siitä, kaikki me ollaan vihreitä talven jäljiltä, toiset vaan ei tunnusta. Varovasti vain alussa, niin sitten taas ensi talvikin v*****aa.
biggrin.gif
 
Mullakin tuppaa noilla kevään ekoilla ajeluilla tuntumaan siltä, että ei ole niin mitään tatsia koko hommaan. Varsinkin jos uusi pyörä kyseessä
biggrin.gif
. Mut kyllä se siitä
062802moto_prv.gif
 
Kyllä se siitä, kaikki me ollaan vihreitä talven jäljiltä, toiset vaan ei tunnusta.
En ole edes vihreä. Kalpeankeltainen pikemminkin.

Vilkun manuaalipalautus oli muuten myös niitä juttuja, jotka olis syytä oppia uudestaan suunnilleen heti. Ja se, että se meikäläisen vasemman peukalon kohdalla sopivasti liipaisimella oleva nappi on töötti eikä vilkku.
 
biggrin.gif
Olin samassa tilanteessa 2007 toukokuussa kun yli kymmenen vuoden tauon jälkeen ostin prätkän. Kädet tutisi ensimmäisten kilometrien jälkeen niin reippaasti että piti kahdella kädellä laittaa rahaa seteliautomaattiin huoltiksen pihalla.
Tuo tuntuu niin h****tin tutulta kaikki. Joka kevään riesa.
biggrin.gif

Ei riitä vaikka kuinka monta kautta takana, aina sama keltanokka joka kevät.
biggrin.gif
 
Kausi on korkattu. Ja 2000-luku. 1990-luku jäi kokonaan väliin.

Voi jehna, olihan hienoa. Ja täytyy sanoa että melkoinen pommi olin varmaan tien päällä 20 vuoden tauon jälkeen. No, varovasti mennen ja kuiviksi tietämiäni reittejä kiersin. Jessus. On kun olis poikuutensa menettänyt uudestaan.

Ja ei, ei ihan helppoa ollut. Rispekti sujahti heti sukkiin kun ensi yrittämällä töppäsin Hondan samiksiin putiikin pihalla ja toisella yrittämällä lähdin vaappuen matkaan. Ihan pohjalukemissa se on vieläkin kun parin kilsan päässä valoissa tein saman uudestaan. Tuntuma vaihteen vaihtamiseen on ruosteessa muutenkin kun kotilo on automaatti, ja yhtään ei ole praktiikkaa siihen, että laskeskelee ja pitää mielessä, mikä vaihde on pesässä. Onneksi se ei tuossa mopossa (Honda VT750 Shadow) juuri haittaa, tyhjäkäyntivääntöä tuossa on yllin kyllin.

Eikä hommaa tietysti helpottanut se, että customi piti saada, vaikka se kaikki muinainen ajokokemus on kyykyllä. Kadunkulmissa käännellessä tuntuu, että pyörä ei meinaa ensin kääntyä ollenkaan, ja sitten se haukkaa yhtäkkiä koko kurvin kerralla. Ja painoa tuntuu olevan; rehellisesti sanoen täytyy olla tyytyväinen, että pääsin koko Koulukadun mitan ilman punaisia, mäkilähdössä olisi voinut rispektit pudota matkasta kokonaan. Punaisiin pysähtyessä huomaa sellaisetkin pienet eteen/takaanpäinvietot, joista kotilolla mennessä ei ollut aavistustakaan.

Mutta oli hienoa, sen tulin sanomaan. Kilometrejä alle, niin eiköhän tuo tuosta.
Urkki on noussut haudasta.
biggrin.gif
 
Terve tuloa uusiomotoristien joukkoon. Itselläkin meni vuosikausia "kotiloituneena", kunnes uusi elämä alkoi jokunen kesä sitten. Nyt ei saa meikäläistä irti sarvista talvellakaan
blush.gif
.

Ei muutakun alkuun sopivan harkiten liikkeellä, niin siitä se lähtee.
062802moto_prv.gif
 
Kiitosta. Tänään reilun tunnin lenkki, motarilla ja pienemmilläkin teillä. Vähän alkaa jo vanhan muisti palailla työntöohjaukseen, vaikka kyllä tuo autoilija istuu meikäläisessä vielä syvässä. Vaihteisiin ei ole oikein mitään tuntumaa, vieläkään, ja vasurilla tuntuu risteyksissä olevan aina kauhea kiire (kytkintä olen ennen tätä mopoa käyttänyt viimeksi varmaan keväällä 2005). Rentous on menosta vielä hukassa.

Mutta rispekti, se on nousussa. Pikkukössit tuijottivat silmät pystyssä matkan varrella stoppimerkin vieressä olevalta leikkikentältä kun pysäsin risteykseen ja kerrankin onnistuin lähtemään liikkeelle tyylikkään rauhallisesti matalilla kierroksilla, ja saappaankärki osui vaidevipuunkin kauniisti ettei tarvinnut potkia ilmaa kuin sokea divarifutari kulmapotkun jälkitilanteessa. Oli se hianoo.
tounge.gif
 
Jesh, hienoa.

Tervetuloa harrastuksen pariin taas.

Itse olen huomannut, että ensimmäiset 2000 km joka vuosi on ihan kuin aloittaisi uudestaan koko mopoilun.

Ei muutakuin ruosteenpoistokurssille niin sieltä saa taas pikkasen palautusta mopon hallintaa. te käyny jo neljänä viimeisenä vuotena. Hienoa on silti joka kerta. Ja joka kerta opin jotain uutta. Tänä vuonna lähtee vaimokin kuulemma mukaan.
 
Teretulemast. Ei se itelläkään helppoo oo uudella pyörällä vaikka alla ei ole kuin reilu puoltoista kuukautta taukoa. Joka mutkaan mennessä on keskityttävä ajoasentoon ja siihen, että hartiat pysyy rentoina. Onneks oireet aika lievät tänä keväänä verrattuna aiempiin. Mieli tekis jo paahtaamaan mutkapätkiä ihan tosissaan, mutta ainakin eilen oli vielä sohjoo ja jäätä parilla lempparipätkällä. Kannattaa muuten itse kunkin muistaa, että sillon kun pyörällä ajaminen alkaa taas tuntua luontevalta, niin silloin ne virhee pahiten yllättää. Ja ei muuta kuin turvallista
062802moto_prv.gif
.
 
niin on tutunkuulosta
smile_org.gif
pari vuotta sitte ostin mopon 10v tauon jälkeen ja kyl siin eka keväänä vapis tassut, jalat ja etuvanne
smile_org.gif
...no ny alkaa mopo oleen hanskassa taas ja ens kesäks taas mukavia kilsoja luvassa
biggrin.gif
 
Back
Ylös