Jos ei ole minkäänlaista ennakkosuunnitelmaa niin reissu menee helposti epämääräiseksi haahuiluksi tai maaniseksi eteenpäin työntämiseksi. Toisaalta tarkka etappimainen, etukäteen speksattu tyyli ei ainakaan mulle tunnu omalta. Kultainen keskitie on hyvä.
Jos tykkää suunnitella, niin voihan tehdä listaa harvempaan asuttujen seutujen teistä, jotka menee harjumaastossa. Sit kun kyseistä tietä ajelee, niin bongaa sivutien joka näyttäs menevän linkkimastolle, sorakuopalle, lammelle tms. Siitä lähistöltä se yöpaikka löytyy.
Hieman järjestetympi formaatti voi olla kuntien virkistysalueiden tai luonnonsuojelualueiden "lähtöpisteet". Monesti parkkipaikan välittömään läheisyyteen on pistetty vähintäänkin makkaranpaistopaikka mutta voi olla kotaa tms., jotta kaupunkilainen pienten lasten kanssa pääsee vähän käymään luonnossa ilman että piltit väsyy liiaksi. Lähelle saa varmasti teltan hyvin. Keskellä viikkoa tälläiset alueet ovat hiljaisia, varsinkin alkukeväästä ja syksyllä ennen ruskaa.
Sitten on tietysti ihan perinteiset leikintäalueet. En usko että hintaeroa B&B:n on paljoakaan. Kyse onkin siitä haluaako nukkua teltassa, lautamökissä vai esim. aitassa. Leirintäalueen etuna ihan metsässä asumiseen verrattuna tietysti vesivessa, suihkut, ruuanlaittopaikat. Yleensä nätillä paikalla veden äärellä. Sosiaaliseen kontaktiin pyrkivien karavaanareiden määrää pystyy säätelemään sillä miten peränurkkaan majansa pystyttää.