• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Mikä tässä on muka kivaa?

Pohjanpoika

New member
Mikä tässä on muka kivaa?

Siis miksi ajaa moottoripyörällä, kun voi ajaa mukavammin autolla. Mutta voiko?
Otetaanpa nyt esimerkiksi vaikkapa tilanne jossa ollaan moottoripyörällä lomamatkalla jossain. Lähdet aamulla liikkeelle mökistä, teltasta, hotellista, puet painavan ajoasun päällesi, vedenpitävät ajokengät jalkaan, nahkahanskat käteen ja lopuksi kypärä kera kypärähupun. Lämpötila on jo aamusta jotain +20 ja lämpenee edelleen.

Pääset liikkeelle, ajat 100 km ja pysähdyt kahville absille. Löntystelet raskaassa ajopuvussasi baariin yhdessä hikoilevan shortsi kansan kanssa ja hikoilet itse sata kertaa niitä enemmän. Onneksi päällä on kalvovaate, ettei näy hiki ulospäin. Tosin takin voi vaikka riisua kahvittelun ajaksi jos uskaltaa hajun takia sen tehdä, housut on turvallisempaa pitää päällä edelleen.

Taas tien päälle ja sitten alkaa satamaan vettä, ukkoskuuro, perkele sentään....viiden minuutin päästä huomaat että perse on likomärkä, eli arvattavastikin kalvon sauma rikki pöksyissä. Eikä siinä vielä kaikki, kun unohtui sivellä visiiriin ja pleksiin 5 sateesta ja nyt näkyvyys on nolla. Eikä siinäkään vielä kaikki, mutta kun käteenkin unohtui kalvottomat nahkahanskat, voihan paska. Yritä siinä sitten nauttia siitä suunnattomasta vapauden tunteesta minkä moottoripyöräilyn luvataan aiheuttavan.
Kunhan nyt pääsisi ensin vapautumaan märistä housuista ja kinttaista ja sitten tulisi se abc taas, että pääsisi käsittelemään sen visiirin sillä viis sateesta.

Lopultakin se abc ja suoraan vessaan, visiiri irti ja käsittelyyn, siinä sivussa muutama muu vessa asiakas heittää nokkelia kommentteja kosteasta kelistä ja moottoripyöräilyn ihanuudesta ja siitä, että nuorena mullakin oli pyörä, mut ajoin vain pouta säällä yms. Saatana ois pitäny lähteä kotilolla, niin nytkin istuis tuolla baarin puolella sortsit jalassa pullakahvilla.

Ja sitten ohitan pisteen josta ei ole enää paluuta, edessä loistaa kyltti "TUURI", kyllä luitte oikein ja arvatkaa vielä mitä, akka on istunu koko ajan tarakalla vaikka en ole siitä vielä maininnutkaan ja arvatkaapa mitä vielä, ette ikinä arvaa, no joo arvasin et joku arvaa, niin just sinne Kyläkauppaan shoppaileen vaikka saatana koko kampe on jo nyt niin täyteen pakattu ettei sinne sovi etes tikkuaskia enää..

Joopa joo tunti pyöriskelyä kyläkaupassa ajohaalareissa haisevana ja kävelevänä ympäristörikoksena, kunnes akka vei minut siihen "miesparkkiin" eli se on sellainen puolipyöreä penkki siinä lasten leikkinurkkauksen liepeillä, tunnin sain siinä nököttää sellasessa eläkeukko seurassa ja vastailla joutaviin kysymyksiin ja katsella sivusilmällä nakke nakuttajaa. Ja niinhän siinä taas kävi niinku lapsenakin, että meikä haettiin siitä hoitolasta viimeisenä.

Sitä siinä muijan kanssa aikamme surkuteltiin ja lähdettiin sitten kassalle päin ja kassallakin meni puoli tuntia ja voitte kuvitella siinä sitä lähipiiriä ku haistaan kuselle ja hielle ja kaikelle, mutta tärkeintähän elämässä on shoppailu, eikö vain. Arvatkaa muuten miten hoidettiin se tavaran kuljetus, no akka osti tankkilaukun mopo osastolta, pakattiin roinat siihen, kyllä ne aina keinot keksii. Oli nimittäin pakko suostua, ku toinen vaihtoehto olis ollu, että olis tehty roinasta postipaketti ja kiikutettu se jollain konstilla postiin ja lähetetty kotiin, voi helevetti, onneks ei saatana tullu Ikeaa vastaan.

No hyväähän tässä on se, että ajopuku kerkesi kuivumaan jo ulkopuolelta, mutta kinttaat ei ja ulkonakin taas paistaa ja elämä hymyilee, ollaan kesälomalla, joten mikäs tässä ollessa. Uus tankkilaukku mopoon kiinni ja taas mennään kohti uusia seikkailuja.

Niin tosiaan, voisihan sen kesäloman helpomminkin kotilolla tehdä, säilyä kuivana ja sais vielä kaikki ihanat ostoksetkin helposti kotiin, mutta....mitä siitä muistaisit, mitä siitä kertoisit, ketä kiinnostaisi? Toiset on kait rakennettu tekemään asioita vaikeasti ja jopa nauttimaan siitä ja mitä siihen vapauden tunteeseen tulee, niin juuri tuohan on mielestäni sitä vapauden tunnetta parhaimmillaan.

Ja mistä ne parhaat kiksit sitten tulee, nehän tulee tietysti siitä, kun huomaa jonkun katselevan salaa pieni kateuden ja ihailun kipinä silmissään sinua ja pyörääsi ja ajattelevan "noin minäkin tahtoisin elää ja viettää lomani ja vapaa aikani".
 
Prätkällä ajaessa pysyy ajatukset poissa muusta touhusta. Lukuunottamatta ehkä yhtä tiettyä juttua, mutta muuten.

Autolla ajaessa pystyy miettimään kaikkea paskaa mistä haluis päästä eroon edes joksikin aikaa.
 
Ja onhan se prätkällä ajaminen kaikesta huolimatta parasta mitä voi housut jalassa tehdä. Sanoisin että kyllä viime syksyn Sodankylän reissukin oli kokemisen arvoinen ja jopa nautinnollinenkin vaikka koko matkan pohjosiin satoi vettä ja Oulun kohdalla teki jo mieli kääntyä takaisin :D Siltikään en tuota reissua kadu ja uusiksi pitää ottaa kunhan aika sallii :orgmp:
 
Kieltämättä vastaavaa naureskellut, mut auton tullessa talouteen taas, niin muistaa miks ajaa prätkällä. Tuskallista roikkua autoletkassa, ei mulla ole kärsivällisyyttä ajella noitten karavaanareitten perässä, ku autokin tehoton paska :)
 
No liittyyhän siihen pyörällä ajamiseen sekin "hauska" puoli että puolen tunnin kurvailun jälkeen on turhaa yrittää keskustella kenenkään kanssa siellä ABC:llä kuulon mentyä kun meteli kypärän sisällä on ollut sitä luokkaa että esim.työpaikoilla kyseisen tason melun takia olisi pakko käyttää kuulosuojaimia! :) Koska hiljaisia kypäriä ei ole olemassakaan,on vain äänekkäitä ja vielä äänekkäämpiä ja siksi ajoviima ja usein myös putken ääni nostaa desibelejä kriittiselle tasolle eli hirveä meteli kypärän sisällä. On se pyörällä ajo hauskaa on se. :p

Närää aiheuttaakseni otan esille teoreettisen asian ja kysyn että ajaisitteko muuten mieluummin moottoripyörällä vai jollain superautolla kuten Ferrarilla tai Lambolla jne....? Saman suorituskyvyn ajokki kuin nopeat pyörät mutta sen sisällä pysyisi kuivana,lämpimänä,olisi ainakin vähän hiljaisempi ja varmasti keräisi enemmän uteliaita ja kateellisia ympärille kuin yhdelläkään moottoripyörällä. :p Onko se pyörällä ajaminen sittenkään mukavinta mitä housut jalassa voi tehdä?? :p
 
Ehdottomasti pyörällä, tommonen muu peli olis vaan yks kiusa arseessa. Huollot ja kaikki maksais niit tusti ja sitte se ruostuis puhki.
 
Närää aiheuttaakseni otan esille teoreettisen asian ja kysyn että ajaisitteko muuten mieluummin moottoripyörällä vai jollain superautolla kuten Ferrarilla tai Lambolla jne....? Saman suorituskyvyn ajokki kuin nopeat pyörät mutta sen sisällä pysyisi kuivana,lämpimänä,olisi ainakin vähän hiljaisempi ja varmasti keräisi enemmän uteliaita ja kateellisia ympärille kuin yhdelläkään moottoripyörällä. :p Onko se pyörällä ajaminen sittenkään mukavinta mitä housut jalassa voi tehdä?? :p

Edelleen pyörä veisi voiton :P Pyörällä ajaminen on sittenkin hauskinta mitä housut jalassa voi tehdä, tuommonen superautolla ajelu saattaisi päästä jonnekkin sijalle neljä tai viisi :D
 
Edelleen pyörä veisi voiton :P Pyörällä ajaminen on sittenkin hauskinta mitä housut jalassa voi tehdä, tuommonen superautolla ajelu saattaisi päästä jonnekkin sijalle neljä tai viisi :D

Ootko oikeesti sitä mieltä että jos saisit valita vaikka yhden kesän ajaksi kummalla ajat joko esim. 1000rr Bemarin tai vastaavan vai jonkun 500-600 heppaisen Ferrarin tai Lamborghinin niin pyörän ottaisit?!:grin:
 
Koska hiljaisia kypäriä ei ole olemassakaan,on vain äänekkäitä ja vielä äänekkäämpiä ja siksi ajoviima ja usein myös putken ääni nostaa desibelejä kriittiselle tasolle eli hirveä meteli kypärän sisällä.

Kuinkas kovaa/kauan muuten oikein pitää ajella, että alkaa korvissa tuntumaan pahalta? Itse en ole tähän ilmiöön vielä törmännyt ensimmäisten viikkojen aikana.
 
Kuinkas kovaa/kauan muuten oikein pitää ajella, että alkaa korvissa tuntumaan pahalta? Itse en ole tähän ilmiöön vielä törmännyt ensimmäisten viikkojen aikana.

Riippuu tietysti pyörästä. Jos ajat pyörällä jonka katteen taakse pääset kokonaan ei meteli ole ongelma mutta keskiverto kyykyllä ajamalla jo muutaman kymmenen kilometriä on kuulo kahville pysähtyessä selvästi huonompi. Toki korvatulpat auttaa tilanteeseen. Ja palautuuhan se kuulo vartin,puolen tunnin kuluessa. :)
 
Autot ovat autoja ja moottoripyörät moottoripyöriä. Ei näitä kahta pidä edes verrata. Kysymys on kahdesta täysin erilaisesta kokemuksesta. Oma "autoni" (autot tehdään saksassa ja niissä on kardaani) on iso farkkusaabi. Sillä on mukava ajaa moottoritietä 140 taulussa ja hörppiä samalla kahvia. Ympärillä tapahtuu jotakin, ja kun pääsee perille, niin on eri paikassa kuin lähtiessä.

Olen ajanut jonkun verran parillakin melko mukavalla matkapyörällä; tuhansia kilometrejä Honda Pan Europeanilla ja yhden kauden BMW K1200GT:llä - sillä viimeisellä pitkittäismoottorisella versiolla. Kummatkin olivat ihan mukavia avoautoja. Mutta en ymmärrä, miksi moottoripyöräilyn pitäisi olla missään määrin mukavaa. Siis samassa mielessä mukavaa, kuin sohvalla istuessa ja olutta nauttiessa on mukavaa. Omistin täyskatetun monta kautta, ennen kuin tajusin, että olin tehnyt tavallaan virheen: nakupyörä on se oma pyörätyyppi.

Moottoripyöräily on minulle ollut nautintoaine ja keino irtaantua arjesta ja kokea todellisuus ikään kuin intensiivisempänä kuin se onkaan. Havumetsän tuoksuista kasteisen vehnäpellon hajuun. 500 metriä sen jälkeen dunkkaa lehmänscheisse. Etkä voi olla tajuamatta asiaa. Aika ja jokin niinkin triviaali, kuin määränpää menettävät merkityksensä. En halua ajaessani tietää kellonaikaa, enkä välttämättä edes aina sitä, missä olen. Hetken päästä arkiset, maalliset murheet alkavat asettua mittasuhteisiinsa, ja sitä tajuaa, että asiat ovat oikeastaan aika hyvin; italialainen 2-sylinterinen jauhaa dinosauruksien jäänteitä nautinnoksi jalkojen välissä, luonnon kauneus vaihtuu betonikolossien rumuuteen, ja siitä taas takaisin kauneuteen. Tuoksut ja maisemat tunkevat tajuntaan kuin nyrkki turpaan snägärijonossa. Todellisuus, jota et voi sivuuttaa vedoten aidanseipäisiin.

Autolla voi ajaa samojen maisemien ja tuoksujen läpi, ja raahata viittä tonnia muijan ostoksia mukanaan. Ja olla kokematta mitään. Todellisuus valuu hukkaan...
 
Autot ovat autoja ja moottoripyörät moottoripyöriä. Ei näitä kahta pidä edes verrata. Kysymys on kahdesta täysin erilaisesta kokemuksesta. Oma "autoni" (autot tehdään saksassa ja niissä on kardaani) on iso farkkusaabi. Sillä on mukava ajaa moottoritietä 140 taulussa ja hörppiä samalla kahvia. Ympärillä tapahtuu jotakin, ja kun pääsee perille, niin on eri paikassa kuin lähtiessä.

Olen ajanut jonkun verran parillakin melko mukavalla matkapyörällä; tuhansia kilometrejä Honda Pan Europeanilla ja yhden kauden BMW K1200GT:llä - sillä viimeisellä pitkittäismoottorisella versiolla. Kummatkin olivat ihan mukavia avoautoja. Mutta en ymmärrä, miksi moottoripyöräilyn pitäisi olla missään määrin mukavaa. Siis samassa mielessä mukavaa, kuin sohvalla istuessa ja olutta nauttiessa on mukavaa. Omistin täyskatetun monta kautta, ennen kuin tajusin, että olin tehnyt tavallaan virheen: nakupyörä on se oma pyörätyyppi.

Moottoripyöräily on minulle ollut nautintoaine ja keino irtaantua arjesta ja kokea todellisuus ikään kuin intensiivisempänä kuin se onkaan. Havumetsän tuoksuista kasteisen vehnäpellon hajuun. 500 metriä sen jälkeen dunkkaa lehmänscheisse. Etkä voi olla tajuamatta asiaa. Aika ja jokin niinkin triviaali, kuin määränpää menettävät merkityksensä. En halua ajaessani tietää kellonaikaa, enkä välttämättä edes aina sitä, missä olen. Hetken päästä arkiset, maalliset murheet alkavat asettua mittasuhteisiinsa, ja sitä tajuaa, että asiat ovat oikeastaan aika hyvin; italialainen 2-sylinterinen jauhaa dinosauruksien jäänteitä nautinnoksi jalkojen välissä, luonnon kauneus vaihtuu betonikolossien rumuuteen, ja siitä taas takaisin kauneuteen. Tuoksut ja maisemat tunkevat tajuntaan kuin nyrkki turpaan snägärijonossa. Todellisuus, jota et voi sivuuttaa vedoten aidanseipäisiin.

Autolla voi ajaa samojen maisemien ja tuoksujen läpi, ja raahata viittä tonnia muijan ostoksia mukanaan. Ja olla kokematta mitään. Todellisuus valuu hukkaan...

Tuon allekirjoitan myös omalta osaltanai, hyvin mielestäni kiteytit moottoripyöräilyn "luonteen", ainakin yhden osasn sitä. Ratailu on sit erikseen jne. Mut tuossa mun mielestä se paras osio. Ja erityisesti lämmitti maininta "(autot tehdään saksassa ja niissä on kardaani)":peukutpystyyn:
 
Närää aiheuttaakseni otan esille teoreettisen asian ja kysyn että ajaisitteko muuten mieluummin moottoripyörällä vai jollain superautolla kuten Ferrarilla tai Lambolla jne....? Saman suorituskyvyn ajokki kuin nopeat pyörät mutta sen sisällä pysyisi kuivana,lämpimänä,olisi ainakin vähän hiljaisempi ja varmasti keräisi enemmän uteliaita ja kateellisia ympärille kuin yhdelläkään moottoripyörällä. :p Onko se pyörällä ajaminen sittenkään mukavinta mitä housut jalassa voi tehdä?? :p

En ole koskaan millään todellisella superautolla päässyt ajamaan, kuten ei varmaankaan suurin osa muistakaan Orgilaisista, joten vähän vaikeaa on vertailua tehdä. Mahtavaa tuollaista superautoa olisi tietysti kokeilla, vaikka luulen, että mun ego ei ole riittävän suuri kohtaamaan sitä huomiota, mitä tuollaisen Ferrarin tai Lambon ratissa saa osakseen. Itse asiassa ei mua mopoilussakaan kiinnosta huomion kohteena oleminen, tai ihailevien katseiden kerääminen. Vähäiseksi ne ihailevat katseet on jääneetkin, metsän keskellä mutkapätkiä sahatessa. Mitä nyt yks peura tuli hieromaan vähän turhan läheistä tuttavuutta.

Vertailukohdan puuttumisesta huolimatta, uskallan väittää, ettei edes superautolla saavuta samanlaista fiilistä, kuin mopolla, eli valinta on mopo.
Ehkä sen fiiliksen saavuttamiseksi sitten tarvitaankin tietty määrä epämukavuutta. :orgmp3:
 
Vuodesta 1991 lähtien olen ajanut isoa pyörää ja alkuhuumavuosien jälkeen olen tullut ajatelleeksi että onko se kädet,jalat ja niska puutuneena ajaminen joskus kylmässä,tuulessa,sateessa ja hirveässä metelissä ajaminen sittenkään niin mukavaa hommaa!? :paikallatuulee: Ehkä ikä tekee tehtävänsä mutta kun yrittää katsoa muutenkin kuin niiden wannabe-motoristilasien läpi tulee kaikenlaista mieleen. Tuoksut,vapauden tunne(kaikki hokee sitä aina!) nopeus ja muutenkin reipas suorituskyky ovat kyllä prätkäilyn suola mutta silti. Pakko myöntää että saa siitäkin jonkinlaista pientä tyydytystä kun porukkaa tulee kuolaamaan ja kyselemään omasta pyörästä kaikenlaista. Mutta väitän että vaikka kyseessä onkin tosiaan teoreettinen tilanne niin kyllä mieluummin ajaisin jollain miljoonaluokan "korskuvalla oriilla tai hyökkäävällä härällä". Kallistahan sekin olisi. Joo ja olisihan siinäkin varmasti meteliä kabinetissa kun penkin takana monisatapäinen hevoslauma ärjyisi. :D Eihän tuollaisen superauton ajaminen yhtä mukavaa ole kuin jonkun satattuhatta Euroa maksavan Mersun,Bemarin tai Lexuksen mutta varmasti antaisi enemmän niitä fiiliksiä. Tarpeeksi pitkällä motarilla voisi nöyryyttää Zetoreita,Busia ja Bemareita...heheh...vitsii! :p

Joo anyway,on se mottoripyöräily mukavaa pakko myöntää mutta omat kiksit saisin myös em. superautolla ajaminen. Toivottavasti kukaan ei oikeasti ota herneitä nenäänsä kun tällaista täällä kirjoittelen mutta otinpahan tuonkin esille. :bye:
 
Ite en diggaile pahemmin matka-ajosta kun tulee muutenkin ajettua reissuhommissa ympärisuomee ja eikä se tasanen vauhti seuraavalle pysähtymispaikalle tuota mitään fiiliksiä oikein. Mukavempi fiilistellä ja kiihytellä ja välillä voi käyä jossain vähän kauempana jos matkavauhti pysyy vähän yli sallitun. :orgmp:
 
Vuodesta 1991 lähtien olen ajanut isoa pyörää ja alkuhuumavuosien jälkeen olen tullut ajatelleeksi että onko se kädet,jalat ja niska puutuneena ajaminen joskus kylmässä,tuulessa,sateessa ja hirveässä metelissä ajaminen sittenkään niin mukavaa hommaa!? :paikallatuulee: Ehkä ikä tekee tehtävänsä mutta kun yrittää katsoa muutenkin kuin niiden wannabe-motoristilasien läpi tulee kaikenlaista mieleen. Tuoksut,vapauden tunne(kaikki hokee sitä aina!) nopeus ja muutenkin reipas suorituskyky ovat kyllä prätkäilyn suola mutta silti.

Heh, samanlaisia ajatuksia toki itselläkin välillä tulee. Onko tämä nyt tosiaan mukavaa? On kuuma tai kylmä tai tuulee väärästä suunnasta. Metelikin on kypärän sisällä korvia huumaava. Mitä järkeä tästä on maksaa tuhansia euroja vuodessa? Voisiko juuri nyt tehdä jotain mukavampaa?...Kunnes aina välillä tulee SE tunne, jolloin taas oivaltaa uudestaan, mikä tässä mopoilussa on niin hauskaa. Silloin kun keli on juuri sopiva, maisemat on juuri oikeanlaiset, mutkat on juuri oikeassa kohdassa, myllyssä on juuri oikea määrä tehoa oikealla hetkellä ja olet täysin yhtä pyöräsi kanssa...:cruising:
Autoillessa ei tule koskaan tuollaista tunnetta, vaikka monta kertaa se olisi se helpompi ja mukavampi tapa liikkua. Niinpä työ- ja kauppareissut tuleekin useimmin hoideltua autolla. Oikeista superautoista ei ole kokemuksia, mutta suoraan sanottuna eivät autot, edes nuo superautot juuri lainkaan kiinnosta. Joka ikinen kerta kun olen autolla liikkunut jollain hienolla tieosuudella, tulee mietittyä, että ollapa nyt ennemmin mopolla liikenteessä. Oikeasti on vaan niin, että mikä tahansa kaksipyöräinen, fillari, skootteri tai moottoripyörä sytyttää enemmän kuin autot. Ja jos nyt ihan pakko olisi autolla lähteä vaikkapa lomareissulle, niin ennemmin lähtisin jollain panoraamakattoisella tila-autolla, kuin tuollaisella superautolla. :paikallatuulee:
Matkamopoilu on lähinnä omaa sydäntä, siinä vaan on jotain meikäläisen tunnepuoleen vetoavaa, kun pakkaa pienen omaisuutensa vielä pienempiin laukkuihin ja moottori matalasti jytisten suuntaa keulan kohti tuntemattomia seikkailuja. Nykyajan cowboy-romantiikkaa? :orgmp:
 
Kyllä se on se fiilis "aivot narikkaan" kun lähtee ajeleen mp:llä kunnon mutkatietä kunnon kelissa, ei tälläsissä sadekeleissä jota nyt ollut koko loman.
 
Back
Ylös