Minulla on enskahommissa kengät, polvituet, selkäsuoja-rintapanssarikombo, kypärä ja hanskat. Niskatukea pidän välillä, on se parilta niskajumilta jo säästänyt mutta joissain tilanteissa haittaa näkyvyyttä kun ei pää käänny tarpeeksi ylös. Eniten se harvoilla krossirataretkilläni on häirinnyt, bermimutkasta ulostullessa ollaan sen verta kallellaan että eteen näkeminen vaatii pään nostoa ja silloin kypärä toppaa niskatukeen. Josta tajusin että en ole uuden kypärän kanssa tukea koittanutkaan, laitanpa takaisin.
Kyynärsuojia yritän pitää myös mutta ne osaa puristaa käsiä ja se kun alkaa ärsyttää niin jäävät lojumaan hyllyyn.
Polvitukiin olen eniten investoinut, katupyöräilijäksi tässä joutuu jos polvet hajoaa ja siihen taas hajoaisi pää. Ajoin käytetyillä EVS:llä pari vuotta mutta se nivel polven ja pyörän välissä pilasi tuntuman, Leattin infernaalisen kalliit C-framet kun on ulkopuolisella nivelellä, saan polvilla moposta kunnon otteen ja meno maistuu.
Luulen että aika monella se menee vähän samalla lailla. Mahdollisimman hyvä suojaus mutta häiritseviä rojuja ei jaksa pitää. Ja turvallisuutta se sekin toisaalta on. Jos suojat haittaa menoa tarpeeksi ja kuski väsyy, tulee helpommin virheitä.
Huippuatasoa tässä ei tosin ole kuin treenisykkeet, aktiivisen höntsäenduroharrastajan mietteitä omista kokemuksista ja vähän varikolla havainnoituakin.
