Tulipa ajeltua ensimmäistä kertaa vanhaa suosikkireittiä Lempäälästä Tottijärvelle. Järkytys oli suuri, kun havaitsin Lempäälän päädyn olevan työn alla. Vanhoja hienoja mutkapätkiä OIOTAAN ja ilmeisesti levennetään useasta kohdasta. Syynä kaiketi Vesilahden kasvu, sinne oli tullut bensamaattikin, jota ei muistaakseni ollut ainakaan koko kesää viime vuonna.
Työmaa-alueiden, jotka tosin olivat lyhyitä pätkiä kerrallaan, pinta on katupyörälle järkytys. Usein kivet olivat isoja ja teräviä. Sen lisäksi ilmeisesti raskas työkalusto on pilannut Lempäälän pään asfaltin pitkältä matkalta, eikä loppureittikään mitään sametin pehmeää etenemistä ole. Talven routa ja nastat ovat raiskanneet pinnoitetta koko matkalta rankasti ja tie on epämielyttävä kantata. Seuraavan kerran yöllä reissuun, ettei tee mieli jatkuvasti väistellä vaurioita mutkissa, nautinto nolla.
Kolme söpöä peuraa nähty, läheltä...
F*ck. Toivottavasti kesän tulo korjaa ainakin hiukan asfaltia...
Työmaa-alueiden, jotka tosin olivat lyhyitä pätkiä kerrallaan, pinta on katupyörälle järkytys. Usein kivet olivat isoja ja teräviä. Sen lisäksi ilmeisesti raskas työkalusto on pilannut Lempäälän pään asfaltin pitkältä matkalta, eikä loppureittikään mitään sametin pehmeää etenemistä ole. Talven routa ja nastat ovat raiskanneet pinnoitetta koko matkalta rankasti ja tie on epämielyttävä kantata. Seuraavan kerran yöllä reissuun, ettei tee mieli jatkuvasti väistellä vaurioita mutkissa, nautinto nolla.
Kolme söpöä peuraa nähty, läheltä...
F*ck. Toivottavasti kesän tulo korjaa ainakin hiukan asfaltia...