Nyt kyllä vähä hävettää

[tommy_84]

Veinpä tuossa aamulla moponi huoltoon, koska pyörä täristi voimakkaasti kaupunkinopeuksissa. Kaverin kanssa aiemmin tutkittiin ja hutkittiin ja pääteltiin vian johtuvan etupyöränlaakereista.
Just soittivat että ootkos radalla ajellu? Eipä ole tullu vielä ajeltua niin ilmeisesti edellisen omistajan jäljiltä rengaspaineet jääneet liian alhaalle.
Maksan sitten hunajaa paineiden täyttämisestä

Noh toisaalta ihan hyvä ettei ollu mitään vakavampaa vaan ois ne paineet ehkä voinu itekki tajuta kattoa

Pitää melkein nakittaa joku kaveri hakeen pyörä poissa kun hävettää aika miehekkäästi

 

[LaMasquerade]

Sattuuhan sitä, oisit sanonut että vaihtavat ne laakerit varmuuden vuoksi kuitenkin, kulutustavaraahan nekin on loppupeleissä...

 

[tuulettaja]

Mitä suotta häppeemään, sillä paras oppihan tulee aina kantapään kautta.

Nyt voit kertoa iloista legendaa yhdestä tyypistä, joka ei ollut tullut katsoneeksi rengaspaineita ennen korjaamolle vientiä

 

[Maxus]

ne on nähny kaikkee!

 

[HiTec]

Onkohan tuo yleisempääkin? Burgeriakin kun kävin koeajamassa ja tuntui jotenkin "pompottavan" niin pitihän sitä kysellä myyjältä jotta oiskos kiekkojen paineet turhan alhaalla, johon hän että 2.5 on siellä tupannut pitää ja potkaisi takarengasta pariin kertaan. No kaikesta huolimatta kaupat siitä kumminkin tuli ja oikopäätä huoltikselle - molemmissa kiekoissa tasan 1.5 sisällä

Paineiden korjauksen jälkeen kyyti onkin sitten ollut tasasen naatinnollista

 

[TeeVee]

Eihän tossa nyt mitään

, selvinpäin kun ei kaikki tule mieleen... Toisaalta itelleni sattui joskus auton kanssa vittumaiset, kun multa meni edestä molemmat parkit ja katsoin mielestäni sulakkeet, kaikki OK! Seuraavassa määräaikaishuollossa pyysin sitten veijareita etsimään vikaa... Hekään eivät sitä vikaa ehtineet 3h määräaikaishuollon yhteydessä löytämään... Kysyin autoa noutaessani sitten että löytykö vikaa, niin kaveri totes, että on oltava aika merkittävä vika, kun hekään eivät sitä löytänee vaikka olivat kai 1h koittanut selvitellä... Loppujen lopuksi vika oli OIKEASTI palaneessa sulakkeessa. Tuli vastaava tilanne toisen auton kanssa ja pari muuta ongelmaa saatiin korjattua sitten samalla sulakkeella

Eli tarinan opetus on se, että jos ammattilainen saa erehtyä, niin ihan salettiin saa erehtyä tällanen tavallinen tallaajakin

 

[JanMac]

Tulee mieleen tapaus tämän vuotisesta Neste rallista, ouninpohjan ek.lla.
Mopoja oli pitkä rivi siinä mettäautotien varressa. Oltiin lähdössä poispäin kun yks kaveri tulee kysymään työntöapua kun "joku ihme tuli Suzukiiin kun ei starttaa ollenkaan"
Kaikkea on jo kokeiltu ...
No kävelin paikalle ja kaveri vielä demoaa , ei ääntäkään ... napsautan sen punasen virta namikan päälle ja kehoitan yrittämään uudestaan. PRUMM sanoo bandit

Pikkasen on kaveri nolon oloinen ja tyttöystävä katselee kiinnostuneena männynlatvoja. Sattuuhan sitä

 

[olsu]

Tulee mieleen myös omalta kohdalta vastaava (nolo)tapaus.

Olin juuri ostanut tonnisen cbr:n ja kilometrejä oli takana jotain 150km. Olin sitten yökylässä erään tuttavani luona, joka lähti seuraavana päivänä autolla liikkeelle ja itse olin lähdössä takaisin kotiin. Noh...starttasin pyörän normaalisti ja sitten kypärä päähän ja hanskat käteen....tähän asti ihan ok, mutta sitten pyörä sammuu....

Eikä käyntiin millään..... Hetken aikaa jeesusteltuani soitin kaverilleni että nyt on jotain pielessä kun ei starttaa ja olen jo tarkastanut JOKA paikan. Kaveri tulee paikalle ja hetken aikaa tuumailtuaan kääntää bensahanan off-asennosta on-asentoon...

 

[hmmjoo]

Keväällä pyörää ostaessa ja koeajaessa tuntu fazerin ohjaus paikallaan aika jäykältä. Vauhdissa taas ei huomannut mitään. Pyörä oli ollut liikkeen talvisäilytyksessä ja jonkinlainen keväthuoltokin oli tehty, joten myyjä meinasi, että kyllä sen kunnossa pitäisi olla ja renkaiden paineiden kohdallaan. No etunakki oli joka tapauksessa vaihtokunnossa ja kirjattiin sitten varmuuden vuoksi kauppakirjaan ehto, että huoltoliike saa tarkistaa ohjauslaakerin nakin vaihdon yhteydessä. Jos vikaa löytyy, niin kulut menee puoliksi myyjän kanssa.

Kaupat tehtiin ja hyppäsin tohkeissani pyörän selkään ja menoksi. Vaihde päälle ja pyörä sammui saman tien. Uusi yritys ja sama juttu. Ja vielä kolmas kerta ja vähän enemmän kaasua, että ei se siitä pitäsi olla ainakaan kiinni. Myyjä katselee ikkunasta ihmeissään. No sitten keksin nosta jalan ylös ja
pääsin liikenteeseen. Tämä siis tällaisena välitarinana

No kävin sitten kuitenkin vielä huoltoasemalla tarkastamassa renkaiden paineet ja eturenkaassa oli vain 1.0. Ohjauksen jäykkyys helpotti heti, kun laittoi oikeat paineet eikä tarvinnut huoltoliikettä enää härnätä tuon kanssa. Että ei niitä rengaspaineita huollossakaan aina aina muisteta.

 

[tilt]

Joskus vuosia vuosia sitten olin ostanut Suikka GS450:n ja sillä sitten ekaa kertaa, ekana omistamispäivänä tyttökaverin luona kylässä. Ilta oli jo pitkällä, kun aloin starttailemaan mopoa ja ei vaan lähtenyt sitten millään, koska kylmäkäynnistys & ryypyn käyttö oli lievästi sanottuna hukassa. Sahasin akun loppuun samaisen kerrostalon yhden ukon kattellessa vieressä.

Nolouden hiki oli päällä ja viimein työnsin teinipojan hintelällä vartalolla mopon läheiseen mäkeen ja siitä se vihdoin lähti mäkilähdöllä. Siinä vaiheessa muutenkin hiki päällä

Nyt osasin GSX F:ää ostaessa kysyä myyjältä ohjeet kylmäkäynnistykseen ja homma on pelannut.

 

[jonyman]

En tiedä tämän tarinan paikkansapitävyyttä, mutta kuullut olen, että joku oli ostanut ihan tuliterän auton ja ajellut sillä, kunnes auto oli ihan mystisestä syystä hyytynyt. No auto hinaukseen ja liikkeseen tutkittavaksi, että missä vika. Parin tunnin syynin jälkeen oltiin huomattu, jotta menovesihän se vain oli päässyt loppumaan.

No itse myös tänä keväänä ostin uuden pyörän ja liikkeestä lähtiessäni ei starttaa... Muutaman minuutin siinä ihmetellessäni ja kaikki napit ja vivut läpikäytyäni huusin myyjälle, että mikäs kumma tässä nyt on? Niin ohjeet tuli, että: kytkin pohjaan! Prännn, nonyt

Hyvin se alko, mutta mistä sitä ikinä kaikkea voi tajuta

 

[TBus]

Joo-o... kaikkea sitä näkee kuulemma noissa huolloissa ja myyntityössä.
Kotikylällä on eräs "sankari", Filosofian Tohtori koulutukseltaan, mutta ei ole koskaan ollut juurikaan teknisten laitteiden kanssa tekemisissä.
Osti sitten auton kun täytti 50v. ja oli kortin saanut suoritettua. Noh, ihka uusi Toyota Corolla sit alla ja kohti kotia keskustasta autoliikkeestä.
Eihän uudessa autossa ole tietysti polttonestettä kuin pari litraa ja kaveri hokasi, että jostain pitää lisää saaman menovettä ja niimpä oli ajellut huoltikselle, täyttänyt tankin, VEDELLÄ!

Tarina on tosi, sillä mä kävin pelastamassa herrasmiehen pulasta.
Samalla kateltin yhdessä, että mitäs kaikkea sitä oikeastaan autosta kannattaa tietää.. huoh...

 

[Sartre]

Itse muistan aikoinani,  kuinka pyörä hyytyi kesken kaiken risteykseen. No eipä siinä kuin työntämään. Parkkasin pyörän lähimmälle bussipysäkille ja aloin metsästämään vikaa. Ensin ruvettiin ruuvaamaan pois tulppia ja tarkastelemaan kipinää. Homma oli ok, joten seuraavaksi käytiin polttoaineen syötön kimppuun. Lopulta vika paikallistui bensahanaan, koska olin täysin varma siitä, ettei bensa mitenkään voi olla niin vähissä, että joutuisi varatankille kääntämään, en tietenkään tätä mahdollisuutta edes harkinnut. Tässä kohtaa heräsi himmeä epäilys menoveden vähyydestä ja pikainen kurkistus tankkiin paljasti epäilyksen todelliseksi. Hana varatankille ja EN hörisi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Projektiin upposi aikaa 45min + vartti osien takaisin kiinnittämiseen. Oli muuten tavallisen fiksu olo kun kurvasin pois siitä bussipysäkiltä.

 

[NPN]

Tulee mieleen tapaus tämän vuotisesta Neste rallista, ouninpohjan ek.lla.
Mopoja oli pitkä rivi siinä mettäautotien varressa. Oltiin lähdössä poispäin kun yks kaveri tulee kysymään työntöapua kun "joku ihme tuli Suzukiiin kun ei starttaa ollenkaan"
Kaikkea on jo kokeiltu ...
No kävelin paikalle ja kaveri vielä demoaa , ei ääntäkään ... napsautan sen punasen virta namikan päälle ja kehoitan yrittämään uudestaan. PRUMM sanoo bandit

Pikkasen on kaveri nolon oloinen ja tyttöystävä katselee kiinnostuneena männynlatvoja. Sattuuhan sitä

Taitaa olla aika yleinen vika...joskus tohkeissaan akun irrottanut ja lataillut sitä aikansa ja huomannut sitten että tappokytkin OFF.

 

[Vince TB]

Joskus vuosia vuosia sitten olin ostanut Suikka GS450:n ja sillä sitten ekaa kertaa, ekana omistamispäivänä tyttökaverin luona kylässä. Ilta oli jo pitkällä, kun aloin starttailemaan mopoa ja ei vaan lähtenyt sitten millään,

Hyvä tekosyy jäädä mimmin luo yöksi ku ei "vehe" toimi...

 

[Coppe]

Joskus vuosia vuosia sitten olin ostanut Suikka GS450:n ja sillä sitten ekaa kertaa, ekana omistamispäivänä tyttökaverin luona kylässä. Ilta oli jo pitkällä, kun aloin starttailemaan mopoa ja ei vaan lähtenyt sitten millään,

Hyvä tekosyy jäädä mimmin luo yöksi ku ei "vehe" toimi...

 

[karikoo]

Nolotusjuttu tämäkin ja liittyy ainakin vähän moottoripyöräilyyn.
Kevään ensimmäinen mp-matka Eestinmaalle piti tehdä heti, kun tiet sulavat ja nopeat alukset alkavat liikennöinnin. Aamun ensimmäinen Tallinkin katamaraani oli oleva lahdenylityskulkuneuvo. Kello kahdeksan ulapalle . JEE !
Yöpyminen Helsingin Kallion kaupunginosan edullisessa hotellissa. Iltasella tuopponen Roskapankissa ja kännykkä herättämään ja varmuudeksi vielä herätys respasta. Satamassa pitäisi olla tuntia ennen laivan lähtöä. Siis seitsemältä.
Kännykkä herättää kyllä, mutta respan herätystä ei kuulu. No voivathan nämä unohtua. Rentut niskaan ja satamaa kohti. Ajoasun alle ei kannata paljoa pukea, koska alukseen pääsisi tuota pikaa. Pukee sitten Tallinnassa, jos on tarvis. Avain respan tiskille ja napakka huomautus ” Et sitten herättänytkään ” . Vastauksena varovainen mumina: En mä vimmmm ….

Hiljaista oli kaupungilla, ja ajo länsisatamaan kesti vain tovin. Olin määrättyä tuntia ennen lähtöä check in –paikalla, mutta ketään ei näkynyt. **### näitä Virolaisten systeemejä, kiroilin mielessäni. Ei ole paljon matkustajiakaan . Odotin merituulen jäähdytellessä aamu-unista kroppaa. No ei tässä kannata villapaitaa katsella, pian ne tulevat chekkaamaan. Meni vartti ja toinen. Ei ketään eikä mitään. MRRRR!
Lopulta kännykän kellon mukaan kymmentä minuuttia ennen laivan lähtöä joku laahusti paikalle. Murahtelua ja ajo laiturille, jossa kylmä merituuli puhalsi luihin ja ytimiin ja näpit umpijäähän. Ei villapaitaa laukusta , koska ollaan jo reilusti myöhässä. Varmaan ajattajavat suoraan sisään. Mutta mitä vielä. Laivan eestiläinen miehistö istuskeli kaikessa rauhassa ja veteli norttia. Sisään ei päästetty , vaikka oltiin jo puoli tuntia myöhässä, ja minä umpijäässä.

Lopulta, kun oltiin myöhässä 50 minuuttia , saattoi ajaa mopon ruumaan. Rappuja ylös ja ostamaan kuppi kuumaa. Kalliin kahvin lisäksi kunnon ripitys Tallink-varustamon luokattomasta toiminnasta kahvilan kassalle. ”Näin paljon myöhässä, eikä mitään informoida ” reklamoin kuuluvasti.

” Myöhässä ? ” kysyi tyttö hämillään, ja katsoi kelloa takanani seinällä. ”Kull me oleme aikataulus. ”
Vilkaisin samaista kelloa. JOKA NÄYTTI VAILLE KAHDEKSAA. Varmistin rannekellostani, jota en ollut vielä katsonutkaan hihan piilosta. Sama aika. Muistin välähdyksenomaisesti , kuinka olin illalla pudottanut kännykkäni maate mennessä. Sen kello oli pompannut tunnin eteenpäin. Hitaasti käsitin tapahtumien kulun.
Pyysin naama punaisena tytöltä anteeksi, samoin kuin perääni kertyneeltä kaksikymmentä metriä pitkältä jonolta .

Nolotti oikeen kunnolla. Vaihtoehtoina ratkaisuksi olivat a) hypätä laidan yli satama-altaaseen häpeämään b) kutistua näkymättömäksi c) mennä matkan ajaksi pimeimpään nurkkaan kasvot nurkkaan päin ( niin kuin koulussa )
Ensimmäiseen ei riittänyt rohkeus toiseen ei osaaminen. Siksi kevään ensimmäinen moporetki Eestiin alkoi nurkkaan joutumisella. Ja jälleen kerran aivan aiheellisella sellaisella.

 

[tuosar]

Mitä suotta häppeemään, sillä paras oppihan tulee aina kantapään kautta.

samaa mieltä..

 

[karikoo]

Tämä hölmöily tapahtui viime viime kesänä.
Pidennetty viikonloppuretki Pärnu-Haapsalu- Tallinna- koti.
Pärnuun saakka kaikki meni hyvin. Mukava maja kotimajoituksessa Supelusen varrella, Aurinkoa, hyvää ruokaa ja juomaa.
Aamulla piti lähteä kahdeksan tienoilla Haapsalua kohti. Starttasin pyörän, ja peruuttelin ruudusta ja ajoin rapun eteen sillä aikaa kun siippa pakkasi huoneessa kasseja. Sitten kassit laukkuihin , siippa takasohvalle ja menoksi. Mutta mitä ? Pyörä ei starttaa. Valot vain himmenevät nappulaa painaessa. Vaikka se juuri äsken starttasi ruudusta. Eihän vanha kunnon wingi voi tätä tehdä. Kai se akku oli jo iäkäs ja tyhjentynyt, kun sillä ei oltu pariin päivään ajettu. Siippa onnistui työntämään tasamaalla sen verran vauhtia , että mäkistartti onnistui. Kylmä siinä puuhassa ei tullut. Matkalla synkät ajatukset hiipivät mieleen. Miten tuo mököfantti saadaan laivan ruumasta pois, jos sen onnistuu sinne saamaan ?
Matka Lihulan kautta Haapsaluun jatkui hiljaisissa merkeissä . Lihulaan matkaa 55 km.
Audrun kohdalla alkoi tietyö. Vanhan pinnoitteen päälle oli vedetty bitumimassa, jonka päälle sirote. Kivien sinkoilu oli estetty 30 km nopeusrajoituksella . Köröttelyä. Löpen kohdalla nopeutta valvoi tutkapartio. Matka Lihulaan kesti entisen puolen tunnin sijasta melkein kaksi. Varaosaliikkeestä kysymään akkua. ” Kahjuks ei ole ” Peaks söitä Pärnusse ” ma arvan, et seal kul on Honda kauplus” tai jotain sinne päin, selitti avulias myyjä. Sitten kokeilemaan museon mäelle, joko akku olisi lataantunut. Aivan kuollut. Mäkistartilla liikkeelle, ja takaisin kohti Pärnua.
Ai niin; se sirotepinnoite vähän taas hidasti. Huimat 30 lasissa kiidimme kohti Pärnua mieli mustana. Mistä se Honda-kauppakin löydetään ? Poliisit olivat edelleen passissa samassa paikassa. Nostettiin kättäkin piruuttaan . Nämä tekivät saman. Aivan Pärnun kupeessa jostain syystä katsoin hetken alaspäin. Aivan sattumalta. Olisiko niin, että pakkivipu olisi jäänyt jotenkin täysin palautumatta vaaka-asentoon. Pieni painallus etusormella , ja varoitus takapenkille: Sammutan koneen lennosta , ja kokeilen startata . Jos ei käynnisty , mäkistarttaan. Ja katso kone hyrähtää starttinappulasta niinkuin pitääkin. Pysähdys ja varmistus. Kyllä se starttaa. Olin siis kääntänyt peruutus”vaihteen” vivun huonosti off-asentoon , ja startti oli kytkeytynyt jotenkin jumiin.
Ongelma oli ratkennut, ja naamat vehnäsellä käännyimme takaisin kohti Lihulaa ja Haapsalua. Ensimmäiset 50 km jälleen kolmeakymppiä kaahaten. Poliisit olivat edelleen passissa ehtisessä kohtaa. Tällä kertaa he puolestaan heilauttivat varovasti kättään päitään pyöritelle. ”Hulluja nuo suomalaiset. Ajaa nyt koko päivä kolmeakymppiä edestakaisin", varmaan ajattelivat .

Ja niin vain kävi, että iltakuudelta oltiin Haapsalussa. Ja arvatkaapa maistuiko tuopponen päivän toilailua muistellessa ?

 

[safar]

Kiitos kaunis näistä tunnustuksista

. Näitä lukiessa itsetunto kohosi rymisten: en olekaan ainut jonka mopo vain mystisesti ei välillä starttaa