parin sormen pito jarrukahvalla

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja noutaja
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

noutaja

New member
Eilen ajelin 300 km ja huomasin, että sormet koleassa jotenkin jähmettyvät kaasukahvan ympärille. Aivan pikainen jarrutus ei luultavasti onnistuisi. Kokeilin välillä ajaa pari sormea (etu+keski) jarrukahvan päällä, mutta tie vaati koko ajan pientä kaasun säätöä eikä sekään tuntunut hyvältä. Auttaisiko, jos säätäisi jarrukahvaa hieman lähemmäs vai onko kyse ihan tottumisasiasta ? Niin, lisäksi vähän paksummat ja kömpelömmät hanskat oli kädessä.
 
Sama havainto viikonlopulta, niinkuin varmaan aika monella muullakin. En tiedä onko tuohon muuta lääkettä sitten kuin tauon pitäminen ja mielellään lämpimässä tilassa.

Mielenkiintoista olis nähdä tutkimustietoa siitä kuinka paljon se voi jarrutuksen aloittamista hidastaa. Kokeilin sitä piruuttani, ja aika nopeasti ne sormet sieltä kuitenkin kahvalle hyppäsivät vaikka tuntuivatkin olevan vähän kohmeessa ja turtana. Voi varmaan vaihdella tilanteen mukaan.

Niin ja ei ole ollut oletuksena yhtään sormea jarrukahvan päällä mulla. Silloin kun esim. lähestyn risteystä, jossa on auto kärkkymässä niin silloin kyllä olen laittanut varoiksi jonkun määrän sormia kahvan päälle ja muutenkin hidastanut vauhtia yleensä. Vois olla hyvä idea pitää muutenkin.

edit: Lisätty varsinainen sormi-kommentti, että pysytään aiheessa.
 
itse ajelen aina parit sormet molemmilla kahvoilla aina, tosin kawalla riittää jarrulla yksikin sormi. Tuokin riippuu tietty omista sormivoimista.
kannattaa pitää liikettä yllä ettei kangistu ja tauottaa ajoa jos tuntuu että liikkuminen pyörän päällä ei riitä.
 
Olen niin tottunut ajamaan sormi jarrukahvalla että ilman sitä ajaminen tuntuu oudolta. Omasta mielestäni kaasunkin säätely on paljon tarkempaa sillä tavalla, kotarin kanssa ainakin meno tuntuu itsellä paljon nykivämmältä jos etusormi on kaasukahvan ympärillä.
 
Kylmillä ilmoilla voi valita kahden vaihtoehdon välillä: Joko on tunnokkaat sormet tunnottoman käsineen sisällä tai tunnottomat sormet tunnokkaan käsineen sisällä.

Kahvalämppärit on sitten toinen juttu, kuten Kipling tapasi sanoa.
 
Olen niin tottunut ajamaan sormi jarrukahvalla että ilman sitä ajaminen tuntuu oudolta.
Sama homma. Mulla toi tapa on "siirtynyt" tuolta crossista katupyörään automaattisesti, tulee pidettyä kytkinkahvallakin sormea.
tounge.gif
 
Itsekkin ajelen lähes aina etusormi jarrulla. Pelkkä etusormi riittää voimakkaaseen jarrutukseen GS:ssä vaikkei servo-jarruja tuossa olekkaan. Pelkkää takajarrua tulee enää harvemmin paineltua kaupunkiajossa kun edestä yhdistelmäjarru, vai mikä lienee oikeelta nimeltän.
 
Jos on kahvanlämppärit niin ei hätiä mitiä.

Jarruttamisessa on syytä opetella aina käyttämään neljää sormea, myös kaupungilla etc. kruisaillessa.

Mahdollisessa hätäjarrutuksessa on sitten riittävästi voimaa.

Tämä on myös EAK:ssa yms. koulutuksessa opittavaa asiaa.

Itse käytän AINA neljää sormea. Siitä huolimatta, että mopossani on eräät tehokkaimmat jarrut vakiona, joita prätkistä löytyy.
 
Olen niin tottunut ajamaan sormi jarrukahvalla että ilman sitä ajaminen tuntuu oudolta.
Sama homma. Mulla toi tapa on "siirtynyt" tuolta crossista katupyörään automaattisesti, tulee pidettyä kytkinkahvallakin sormea.  
tounge.gif
Abloluuttisesta paremmuudesta joka tilanteessa voidaan
toki vääntää kuin D:stä
biggrin.gif
, mutta yllättävän paljon ja
monessa kohtaa "sormi liipaisimella" auttaa asioita.

Etenkin jos tyyliin on tottunut koltiaisesta saakka.

Pisteet sormileikeille.... Lähteehän siitä orkkimorokin
nopeammin kuin hitaampi edes huomaa
biggrin.gif
.
 
Jos pyörässä on normikahvat, eli sellaiset pitkät sapelit, niin riskinä on sormien jäänti kahvan ja tupen väliin ja siten puutteellinen jarrutusteho yhdellä/kahdella sormella. Tästä johtuu tuo ajo-opetuksen neljän sormen sääntö. Kahvat voivat olla lyhyetkin, jolloin mainittu riski on vähäinen. Itsellä on nuo lyhyet. Etäisyyskin voi olla silloin säädetty hiukan toisella tavalla.

Apsijarruilla ei ole kovin suuri riski jarruttaa liikaa, mikä neljällä sormella helpoiten tapahtuu.
 
Olen asiaa testannut useaan otteeseen maantienopeuksilla ja nopeuksissa missä myös pahimmat onnettomuusriskit ovat.

Etujarrussa tuntuma ja jarrutusvoiman säätö on varmasti parempi neljällä sormella kuin yhdellä tai kahdella. Ja omissa näpeissä voimaa on riittävästi ja kourassa kokoa.

Ja oikean suorituksen tekeminen perustuu suureen määrään samanlaisia toistoja. Sitten kun tiukka paikka tulee.

Olipa kahvat pitkät tai pätkät, hyvä etujarrulla jarruttaminen on parasta opetella tekemään neljällä sormella. Motarilla, soralla jne...
No, eihän takana ole kuin reilut 100t km motskareilla.
 
Muutama hyvä huomio luulottelemasta liikoja:

http://tekniikanmaailma.fi/kaksipy....ikein,7

Lisäksi tuolla jarrutusosiossa on viesti, missä on kerätty tarkkaakin tietoa eri mp:n ja autojen jarrutusmatkoista.
Mitenkähän testit on voitu toteuttaa? Labrassa?
Tuolla "ohjeissahan" luki, että "jos etupyörä lukkiintuu, pyörä kaatuu välittömästi".
Turvallisuustietoinen motoristi, kuten TM:n toimittaja, ei halua ottaa kaatumisen suhteen suurempaa riskiä, kuin noin 10E-6 ja toisaalta tien kitkataso muuttuu jarrutusmatkalla todennäköisyydellä 10E-1. Jos kitkataso muuttuu huonommaksi, etupyörä lukkiintuu jarrutuksen aikana ja pyörä kaatuu välittömästi.
Tämän vuoksi TM:n toimittaja ei voi koskaan, edes testissä, käyttää suurempaa jarrutustehoa kuin noin 30% maksimijarrutustehosta, koska muuten riski etupyörän hetkellisestä lukkiutumisesta olisi liian suuri.
Nyt ajaudumme vaikean ongelman eteen:

1) Ovatko TM:n testit tehty niin, että niissä on käytetty vain murto-osaa suurimmasta mahdollisesta jarrutustehosta, jolloin tulokset ovat täyttä paskaa mp:n osalta?

vai

2) Onko sittenkin mahdollista jarruttaa maksimiteholla ja tarpeen tullen löysätä jarrua, jolloin artikkeli on täyttä paskaa jarrutus"ohjeiden" osalta?
 
Muutama hyvä huomio luulottelemasta liikoja:

http://tekniikanmaailma.fi/kaksipy....ikein,7

Lisäksi tuolla jarrutusosiossa on viesti, missä on kerätty tarkkaakin tietoa eri mp:n ja autojen jarrutusmatkoista.
Mitenkähän testit on voitu toteuttaa? Labrassa?
Tuolla "ohjeissahan" luki, että "jos etupyörä lukkiintuu, pyörä kaatuu välittömästi".
Turvallisuustietoinen motoristi, kuten TM:n toimittaja, ei halua ottaa kaatumisen suhteen suurempaa riskiä, kuin noin 10E-6 ja toisaalta tien kitkataso muuttuu jarrutusmatkalla todennäköisyydellä 10E-1. Jos kitkataso muuttuu huonommaksi, etupyörä lukkiintuu jarrutuksen aikana ja pyörä kaatuu välittömästi.
Tämän vuoksi TM:n toimittaja ei voi koskaan, edes testissä, käyttää suurempaa jarrutustehoa kuin noin 30% maksimijarrutustehosta, koska muuten riski etupyörän hetkellisestä lukkiutumisesta olisi liian suuri.
Nyt ajaudumme vaikean ongelman eteen:

1) Ovatko TM:n testit tehty niin, että niissä on käytetty vain murto-osaa suurimmasta mahdollisesta jarrutustehosta, jolloin tulokset ovat täyttä paskaa mp:n osalta?

vai

2) Onko sittenkin mahdollista jarruttaa maksimiteholla ja tarpeen tullen löysätä jarrua, jolloin artikkeli on täyttä paskaa jarrutus"ohjeiden" osalta?
Flooraan hieman netistä löytämääni tietoa, tekniikan maailmasta lainattua:

TM 8/2005

Ducati Monster 620, 41 m
Honda CBF 600 S, 50 m
(paras ja huonoin tulos, muista ei tietoa)


TM 13/2005

Suzuki GSX-R 1000, 39.9 m


TM 16/2005

BMW K 1200 S, 39.9 m
Honda CBR 1100 XX Blackbird, 43.2 m
Suzuki GSX 1300 R Hayabusa, 46.5 m


TM 8/2006

Yamaha XJR 1300, 39.5
BMW K 1200 R, 39.8 m
Honda CB 1300 F, 42.3 m
Kawasaki ZXR 1200 R, 45.5 m


TM 13/2006

Yamaha MT-03, 42.4 m
Kawasaki ER-6n, 43.0 m


TM 14/2006

Honda VTX 1800 C, 41 m
Yamaha XV1900 Midnight Star, 44 m
Triumph Rocket III, 46 m
Suzuki Intruder M1800R, 47 m
Harley-Davidson FXSTBI Night Train, 48 m


TM 8/2007

Aprilia Pegaso 650 Trail, 43 m
Suzuki DL 650 A-V Strom, 43 m
Honda XL 650 V Transalp, 45 m
Yamaha XT 660 R, 45 m
BMW G 650 Xmoto, 46 m
Kawasaki Versys 650, 46 m



Sitten eri henkilöautojen hidastuvuuksia:


TM 1/2004

Audi A4 1.9 TDI, 40 m
MB C 200 CDI, 40 m
BMW 320d, 41 m
Volvo S60 2.4D, 43 m
Jaguar X-Type 2.0 D, 45 m


TM 1/2005

Audi A6 2.4, 39 m
BMW 525i, 39 m
MB E 200K, 39 m
Jaguar S-Type 2.5, 41 m
Chrysler 300C 3.5, 42 m


TM 1/2006

Audi A4 1.8T, 39 m
BMW 320i, 39 m
Saab 9-3 2.0t, 39 m
VW Passat 2.0, 39 m
Volvo V70 2.4, 39 m


TM 10/2006

Mazda 5 1.8, 40 m
Renault Grand Scénic 2.0, 40 m
Toyota Corolla Verso 1.8, 40 m
Opel Zafira 1.8, 41 m
VW Touran 1.6, 41 m
Honda FR-V 1.7, 41 m


TM 10/2007

Toyota Auris 1.6, 40 m
Ford Focus 1.6, 41 m
Opel Astra 1.6, 41 m
Peugeot 307 1.6, 41 m
VW Golf 1.6, 43 m
Kia Cee'd 1.6, 44 m


Abs-mp:t

BMW R 1200 RT, 39.1 m
Honda ST 1300, 40.2 m
BMW K 1200 GT, 41.6 m
Yamaha FJR 1300 A, 46.7 m

------------------------------------------------------

Noita lukuja kun katselee niin näyttää autojen lukemat keskimäärin hieman pienemmille, mutta aika lähellä ollaan.
Ja sitten kun lisätään vielä se että pyörää on vaikeampi jarruttaa kuin autoa, vaikka miten mielestään hyvä mopoilija.
Ja mopolla jarrutuksessa kasvattaa tien epäpuhtaudet ja kosteus ja mahdollinen mutka/kallistus enemmän jarrutusmatkaa..

Sporttisempi auto, esim impreza pysähtyy pikasen googletukseen mukaan 37 metrissä.
Porsche 911, 35m kylmillä renkailla, 34m lämpimillä.

Ei häikäise Vetomies asiantuntemuksellaan.
bowdown.gif
 
Tuo sinänsä vakuuttavan pituinen lista jarrutusmatkoista ei vastannut kysymykseeni. Voin toistaa sen tarvittaessa.
 
^Etpä näytä häikäisevän sinäkään, kun listaasi katsoo...
En yritä häikäistäkään, enkä perättömiä perusteluja ryhdy keksimään. Pitäydyn tosiasioissa.

Lista on kopio muualta tästä foorumista ja muutamalla esimerkillään osoittaa yllättävääkin tietoa.

Jotensakin huvittavaa kun jotkut vääntämällä koettavat vääntää sitä moottoripyörän parempaa hidastuvuutta keskimäärin vs. henkilöautot.
 
Tuo sinänsä vakuuttavan pituinen lista jarrutusmatkoista ei vastannut kysymykseeni. Voin toistaa sen tarvittaessa.
Mitäpä siinä on toistettavaa selvässä asiassa.

Ei liene TM:n artikkeli ainoa vertailu asiasta. Jokuhan niitä voi huvikseen haeskella, minä en jouda.

Enkä nyt jouda selvästä asiasta enempää löpisemään.
bowdown.gif
 
Back
Ylös