PC3/ruisku säädön ihmellisyyksiä?

[Miq]

Säädetyn pc3:sen karttaa vähän tutkailin ja heräsi seuraavanlainen kysymys. Kertokaapa joku asiaa tunteva mulle miten on mahdollista, jos kierrosrekistein loppupää - viimeinen 3000 kierrosta - on säädetty ammattilaisella dynojetin penkissä 100% kaasun avauksella power commanderiin alla olevan kaltaiseksi, niin tuolta kierros alueelta irtoaa tasaisesti 4hp lisää?

-1
0
0
0
-2
0
2
1
0
-1
-2
1
0

Meikäläiselle tuo näyttää siltä, että masiina saa itseasiassa laihempaa seosta (tai oikeestaan tuossa nyt mitään kovin kummosia muutoksia ole kun nollaa vaikka kuinka)? Olisi luullut, että sliparin kanssa tarsisi lisää kakkua eikä vähemmän

Vaikuttaako noihin huipputehoihin korkeilla kierroksilla täyskaasulla myös säädöt alemmille kierros alueille? Tai osakaasuille? Eli huipputeho juontaisikin juurensa kokonaisuudesta eikä vain tuosta 100% avauksesta noilla huippukierroksilla?

Uteliaisuuttani kyselen ja tietämättömyyttäni ihmettelen

 

[Pahkasika]

Kyllä siinä juurikin noin yleensä käy kun putkisto muutetaan paremmin virtaavaksi. Seos menee siis rikkaalle yläältä eikä laihalle vaikka monilla sellainen harhakuva vieläkin on. Juuri sen takia monet laittavatkin sliparin vaihdon yhteydessä isommat suuttimet ettei vaan mene laihalle

Lopputuloksen varmasti jokainen sitten arvaakin......

 

[Tylyttäjä]

No jos lisää tehoa halutaan, niin vaatii lisää kakkua. Esim mulla on lähes +40 yläkierroksilla..

 

[B12]

Tuollainen muutaman hepan ero tulee ihan siitä, että verrataan ensimmäiseen vetoon. Kun noet puhdistuvat koneesta, teho yleensä nousee pari heppaa. Sitä voi sitten esitellä asiakkaalle, jos säätämällä ei tullut lisää tai oli jo valmiiksi kohdallaan. Tuollainen prosentin tai parin korjaus ei paljoa vaikuta suuntaan tai toiseen.

Onko kellekään sattunut sellaista, että säätämällä ei saatu yhtään lisää tai säätäjä kertoi, että ei tälle mitään voi?

 

[Pahkasika]

No jos lisää tehoa halutaan, niin vaatii lisää kakkua. Esim mulla on lähes +40 yläkierroksilla..

Luonnollisesti yleensä näin mutta eihän sitä seosta auta enää rikastaa jos se on jo valmiiksi liian paksulla.......

 

[jaket]

aika yleinen tietääkseni kun viritykset on vähäisiä. Esim 954rr:n powercommander karttoja katsoessa näyttää juuri tuolta, että voi olla miinusta. Vakiona kai rikkaalla kyseisellä kierrosalueella.

joka tapauksessa -2 on hyvin pieni korjaus.

 

[Pahkasika]

Tuollainen muutaman hepan ero tulee ihan siitä, että verrataan ensimmäiseen vetoon. Kun noet puhdistuvat koneesta, teho yleensä nousee pari heppaa. Sitä voi sitten esitellä asiakkaalle, jos säätämällä ei tullut lisää tai oli jo valmiiksi kohdallaan. Tuollainen prosentin tai parin korjaus ei paljoa vaikuta suuntaan tai toiseen.

Onko kellekään sattunut sellaista, että säätämällä ei saatu yhtään lisää tai säätäjä kertoi, että ei tälle mitään voi?

Tämä tapa tuntuukin olevan suht yleinen. Verrataan ensimmäistä tai toista vetoa viidenteen tai kuudenteen niin heti saadaan muutama hevosvoima lisää eikä tarvii seoksiin koskea

. Tuon tehon nousun uskoisin johtuvan kuitenkin enemmän siitä että rengas puhdistuu ja pito telalla paranee.
Veikkaisin aika harvalla säätäjällä olevan munaa sanoa 200 euron laskutuksen jälkeen että ei se sun pyöräs miksikään muuttunut..........mutta olet 200 euroa köyhempi

 

[B12]

Veikkaisin aika harvalla säätäjällä olevan munaa sanoa 200 euron laskutuksen jälkeen että ei se sun pyöräs miksikään muuttunut..........mutta olet 200 euroa köyhempi

Paska paja sellainen. Silloin viedään toiseen paikkaan, missä teho nousee.

 

[Miq]

Kyllä siinä juurikin noin yleensä käy kun putkisto muutetaan paremmin virtaavaksi. Seos menee siis rikkaalle yläältä eikä laihalle vaikka monilla sellainen harhakuva vieläkin on.

Mistäs tämä ilmiö johtuu? Itseasiassa edellisen (kaasari) pyörän säädössä sliparin+bmc:n kanssa jätettiin pääsuuttimet ennalleen, mutta neulat ja bensa pinta aikakin säädettiin, joten voisihan tuo ehkä ollakin noin...

No jos lisää tehoa halutaan, niin vaatii lisää kakkua. Esim mulla on lähes +40 yläkierroksilla..

No tohon tarvitaan vissiin muutakin kun sliparin vaihto

Tuollainen muutaman hepan ero tulee ihan siitä, että verrataan ensimmäiseen vetoon. Kun noet puhdistuvat koneesta, teho yleensä nousee pari heppaa. Sitä voi sitten esitellä asiakkaalle, jos säätämällä ei tullut lisää tai oli jo valmiiksi kohdallaan. Tuollainen prosentin tai parin korjaus ei paljoa vaikuta suuntaan tai toiseen.

Onko kellekään sattunut sellaista, että säätämällä ei saatu yhtään lisää tai säätäjä kertoi, että ei tälle mitään voi?

Tämä tapa tuntuukin olevan suht yleinen. Verrataan ensimmäistä tai toista vetoa viidenteen tai kuudenteen niin heti saadaan muutama hevosvoima lisää eikä tarvii seoksiin koskea

. Tuon tehon nousun uskoisin johtuvan kuitenkin enemmän siitä että rengas puhdistuu ja pito telalla paranee.

Firma kyllä sanoi kun kyselin säätöä, ettei pelkkä slipari/pc3 tuota vielä mitään ihmeempää huipputehoihin, mutta osakaasut paranisi. Eli seos vaan on ollut vissiin aika optimi jo valmiiksi täyskaasulla yläkierroksille.

Säätö aloitettiin suoraan slipari+nollatusta pc3:sta. Pyörä ja samalla rengas lämmitettiin alussa penkissä ennen kuin lähtötilantesta otettiin lukemat (useampi veto) eli en oikein usko pölyiseen renkaaseen/telaan. Pyöräkin on saannut enimmäkseen muutakin kuin osakaasua eli en ihan usko olevan niin tukossa, että puoli tusinaa vetoa muuttaisi tilannetta, mut mene ja tiedä

Itse säätö kyllä kesti sitten lähes työpäivän jäädyttelyineen, eli en koko aikaa vieressä katsonut vaan kävin välillä töissä.

Jotenskin sitä vaan ihmettelee, kun kattoo karttaa, jossa muutama kohta missä vain nollaa (ei muutosta), ja dynokäppyrää, jossa vääntöä tullut tasaisesti lisää lähes joka paikkaan, että mites se noin menee?

Onko nuo kartat muuten kuinka riippuvaisia vallitsevasta säästä säätöpäivänä, jos vaikka vertaa kesäistä helle päivää viileenpään kevät/syyspäivään?

 

[B12]

Jotenskin sitä vaan ihmettelee, kun kattoo karttaa, jossa muutama kohta missä vain nollaa (ei muutosta), ja dynokäppyrää, jossa vääntöä tullut tasaisesti lisää lähes joka paikkaan, että mites se noin menee?

Onko nuo kartat muuten kuinka riippuvaisia vallitsevasta säästä säätöpäivänä, jos vaikka vertaa kesäistä helle päivää viileenpään kevät/syyspäivään?

Samaa olen ihmetellyt itsekin. Seoskäyrä näyttää paikoitellen samalta kuin ennenkin, mutta voimoo on tullut mystisesti lisää koko alueelle. En kai sitten ite osaa vaan.

Omaan pyörään sain joskus 2hv lisää kun nostin dynamometrin puhallinta vähän ylemmäs, jolloin puhalsi kuuman ilman pois koneen päältä, mistä ottaa ilman.

Ruiskukoneet korjaavat itse ilmanpaineen ja lämpötilan vaikutuksen. Tehoon tietenkin vähän vaikuttaa, mutta seos pitäisi kestää kohdallaan.

 

[Omobono]

Normaali vakio sarjatuotantomoottoripyörä on tehtaalta tullessaan yläkierroksien säädön puolesta hieman rikkaalla. ( Varmuuden vuoksi/ kompensoimaan valmistustoleransseja) Niinpä yleensä sliparin vaihdon ja/tai vapaavirtaussuodattimen vaihdon yhteydessä ei suuria polttoainesyötön lisäyksiä yläkierroksilla tarvita. Muut kuormitusalueet ovatkin sitten oma lukunsa.

Testipenkkien teholukemista:

Jos on vallinnanvaraa kannattaa käyttää testipenkkiä jonka softapuoli on mahdollisimman kehittynyttä. Markkinoilla on penkkejä jotka MITTAAVAT pelkän takapyörätehon lisäksi mm. takapyörän luistoprosentin, voimansiirron häviöt kytkimelle sekä kykenevät kompensoimaan jo  ohjelmassa ilmanpaineen, -lämpötilan sekä-kosteuden.

 

[B12]

Nuo mittaukset onnistuvat jokseenkin kaikilla softilla. Se "kytkintehon" mittaus on aika simppeli. Rullalle kyytiä ja kytkin pohjaan. Dyno mittaa millä teholla rullaa jarrutetaan, eli ei mitata kiihdytystä vaan jarrutusta.

Olosuhdekorjaus on kaikissa softissa, jotka mittaavat jonkin standardin mukaan. DIN tai SAE.

Omaa pyörää piti laihentaa vähän ylä- ja alakierroksilla ja rikastaa keskialueella.

 

[Pahkasika]

Normaali vakio sarjatuotantomoottoripyörä on tehtaalta tullessaan yläkierroksien säädön puolesta hieman rikkaalla. ( Varmuuden vuoksi/ kompensoimaan valmistustoleransseja) Niinpä yleensä sliparin vaihdon ja/tai vapaavirtaussuodattimen vaihdon yhteydessä ei suuria polttoainesyötön lisäyksiä yläkierroksilla tarvita. Muut kuormitusalueet ovatkin sitten oma lukunsa.

Tässä tuli vastaus Mig:lle kyllä aika selkeässä muodossa!! Sehän on selvää ettei pelkän sliparin vaihdon takia kovin hirveitä muutoksia seoksiin tarvitsekkaan tehdä. Eikä ne vakio putkistot tehokkaissa nykypyörissä taida ihan niin huonoja olla kuin moni kuvittelee.......joten unohdetaan ne valtavat tehonlisäykset pelkillä slipareilla/seoksien säädöllä

 

[Kapa]

Nam aiheesta sen nimellä

 

[Tylyttäjä]

Normaali vakio sarjatuotantomoottoripyörä on tehtaalta tullessaan yläkierroksien säädön puolesta hieman rikkaalla. ( Varmuuden vuoksi/ kompensoimaan valmistustoleransseja) Niinpä yleensä sliparin vaihdon ja/tai vapaavirtaussuodattimen vaihdon yhteydessä ei suuria polttoainesyötön lisäyksiä yläkierroksilla tarvita. Muut kuormitusalueet ovatkin sitten oma lukunsa.

Tässä tuli vastaus Mig:lle kyllä aika selkeässä muodossa!! Sehän on selvää ettei pelkän sliparin vaihdon takia kovin hirveitä muutoksia seoksiin tarvitsekkaan tehdä. Eikä ne vakio putkistot tehokkaissa nykypyörissä taida ihan niin huonoja olla kuin moni kuvittelee.......joten unohdetaan ne valtavat tehonlisäykset pelkillä slipareilla/seoksien säädöllä  

Nykykyykyissä saa yleensä n. 5-8hp sliparilla ja säädöllä. Joissain pyörissä tulee edelleen n. 10hp pelkillä slipareilla, jos oma alkuperäinen kannu ei virtaa hyvin. Esim Bandittiin ja GSX 1400:een tulee slipareilla n. 10hp.

Se on totta, että nykyisin kohtuu harvoissa kyykyissä tarttee sliparilla lisää ruokaa yläkierroksilla kaasu pohjassa. Alkuperäiset kannut kun on saatu virtaamaan jo tehtaalla hyvin niissä pyörissä, joissa on jo suunnittelussa haettu maximaalista tehoa (lue kyykyt). Ja sekin on totta, että moni on säädetty varmuuden vuoksi tehtaalta hiukan rikkaalle, ennemmin kuin laihalle.

Silti se säätö ei mene hukkaan, koska lähes järjestään osakaasualueet ovat liian laihalla. Mikään ehdottomuus se ei kuitenkaan ole säädättää pyörää, jos vain slipari on vaihdettu. Tosin sekään ei pidä kaikilla pyörillä paikkaansa, kaverin CBR 600F4i meni niin laihalle, ettei pelannut enää kunnolla. Commanderi korjasi tilanteen mukavasti ja tehoakin tuli lisää.

Kokoputkistoilla saadaan järjestään jopa 10-15hp nousuja. Myös kyykkyihin. Kokoputkiston suuremmat mitat, eli paksummat primäärit ja kollektori, aiheuttavat sen, että säätötarve on huomattavasti suurempi kuin sliparilla.

He jotka ovat vierekkäin katsoneet viriputkistoa (tarkoita nyt kokoputkistoa) ja alkuperäistä, ymmärtävät miksi teho nousee. Mitat ovat usein melko radikaalisti erilaisia. Samasta syystä kokoputki vie usein hiukan alavääntöä ja sinne voi tuolla kuoppa tai pari. Kaikissa pyörissä niin ei kuitenkaan käy, vaan väännöt nousee koko alueella.

 

[Tylyttäjä]

Tuollainen muutaman hepan ero tulee ihan siitä, että verrataan ensimmäiseen vetoon. Kun noet puhdistuvat koneesta, teho yleensä nousee pari heppaa. Sitä voi sitten esitellä asiakkaalle, jos säätämällä ei tullut lisää tai oli jo valmiiksi kohdallaan. Tuollainen prosentin tai parin korjaus ei paljoa vaikuta suuntaan tai toiseen.

Onko kellekään sattunut sellaista, että säätämällä ei saatu yhtään lisää tai säätäjä kertoi, että ei tälle mitään voi?

On käynyt noinkin pari kertaa. Eli säädettävää ei ole ollut pelkällä sliparilla yläkierroksilla. Osakaasualueita on kuitenkin rikastettu, eli peli on ollut maukkaampi ajella säädön jälkeen.

 

[Miq]

Thanx! Taas sitä tietää jotain uutta. Säädössä meni tosiaankin noi osakaasut ja ala/keskikierrokset aikalailla uusiksi. Loppu tulos on ns. neuraali käytös, joka toisaalta on kyllä vähän jopa tylsäkin

Säätämätön/vakio oli hyvin hmm.. kulmikas ja rajun tuntuinen käytökseltää. Pelkän sliparin jälkeen alakierrokset herkistyi (vakiona tukkoisen tuntuiset), keskikierroksille tuli tasaisemmin ruutia ja hiukan herkemmin puhalteli rajoittajalle.

Kyllä siinä juurikin noin yleensä käy kun putkisto muutetaan paremmin virtaavaksi. Seos menee siis rikkaalle yläältä eikä laihalle vaikka monilla sellainen harhakuva vieläkin on.

Olikos tämä tosiaan noin että parempi virtaus rikastaa seosta? Vai johtuiko miinukset yläkierroksilla pelkästää siitä, että tehtaalta lähtee vähän rikkaalla seoksella huippu jengoille?

 

[Tylyttäjä]

Thanx! Taas sitä tietää jotain uutta. Säädössä meni tosiaankin noi osakaasut ja ala/keskikierrokset aikalailla uusiksi. Loppu tulos on ns. neuraali käytös, joka toisaalta on kyllä vähän jopa tylsäkin

Säätämätön/vakio oli hyvin hmm.. kulmikas ja rajun tuntuinen käytökseltää. Pelkän sliparin jälkeen alakierrokset herkistyi (vakiona tukkoisen tuntuiset), keskikierroksille tuli tasaisemmin ruutia ja hiukan herkemmin puhalteli rajoittajalle.

Kyllä siinä juurikin noin yleensä käy kun putkisto muutetaan paremmin virtaavaksi. Seos menee siis rikkaalle yläältä eikä laihalle vaikka monilla sellainen harhakuva vieläkin on.

Olikos tämä tosiaan noin että parempi virtaus rikastaa seosta? Vai johtuiko miinukset yläkierroksilla pelkästää siitä, että tehtaalta lähtee vähän rikkaalla seoksella huippu jengoille?

Siitä se johtuu. Eli sun pyörässä vakiokannun virtaus on about sama kuin tuossa viripöntössä, ja tehtaalta ollut jo hiukan rikkaalla täydellä kaasulla isoilla kierroksilla, varmuuden vuoksi.

Parempi virtaus ei siis rikasta seosta, päinvastoin. Kyllä se menee niin päin, että mitä nopeammin ja tehokkaammin moottori työntää kaasuja palotilaan ja sieltä ulos, niin sitä enemmän bensaa saa olla. Koska ilmaa on kuitenkin suurin osa, eli yleensä A/F -suhde (ilman ja bensan suhde) on syytä olla n. 13:1, jotta saadaan hyvät tehot. Eli jos virtaus kauhiasti kasvaa, eikä bensaa lisätä vaan ainoastaan ilmaa, niin laihallehan se menee.

 

[Pahkasika]

Juurikin noin kuten tylyttäjä kirjoitti. Aikasemmassa kirjoituksessa on nuo sanamuodot vähän päin

. Tarkoitin siis juurikin sitä että pyörä yleensä jää yläältä jopa rikkaalle pöntön vaihdon jälkeen vaikka virtaus paranee eikä automaattisesti mene laihalle kuten yleinen harhakuva tuntuu olevan. Esim. kaasutin moottoreihin saisi monesti vaihtaa jopa pykälää pienemmät pääsuuttimet eikä isompia. Siksi niitä kannattaakin siellä dynossa käyttää ennen kuin summassa heittää isompia suuttimia tai tilailee kalliita suutinsarjoja joista ei ole mitään iloa. Tulikohan nyt selkeästi

 

[B12]

Korjattakoon vielä sen verran, että kaasutin toimii kokolailla eri tavalla kuin ruisku. Kaasari osaa itse kompensoida lisääntyneen ilmanvirtauksen. Ongelma on vain siinä, että se kompensoi liikaa, jolloin saattaa todellakin joutua vaihtamaan pienemmät suuttimet viritystoimenpiteen jälkeen.