• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Pieniä kysymyksiä moottoripyörien tekniikasta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja jyk4
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Keraamisia sylkkypinnoitteita on ollut siviilikäytössä jo iät ajat.
Anteeksi, mun moka
blush.gif
Tuolla tarkoitin varsinaisesti öljytöntä moottoria, mutta pieni kertaus *dokumentista* paljasti kyseessä olevankin timantinkaltainen, erittäin pienikitkainen pinnoite, eikä siis keraaminen kuten muistelin
lookaround_orig.gif
 
Keraamisia sylkkypinnoitteita on ollut siviilikäytössä jo iät ajat.
Anteeksi, mun moka
blush.gif
Tuolla tarkoitin varsinaisesti öljytöntä moottoria, mutta pieni kertaus *dokumentista* paljasti kyseessä olevankin timantinkaltainen, erittäin pienikitkainen pinnoite, eikä siis keraaminen kuten muistelin
lookaround_orig.gif
Ihan mielenkiintoinen idea, joka on ilmeisesti hautautunut takaisin ideahautomoon. Vuosikymmen on meinaan lopuillaan, eikä tuollaisesta kaupallisesta moottorista ole vielä kuulunut yhtään mitään. Mutta kiitos vinkistä, pitääkin katsoa löytyykö aiheesta tieteellisiä artikkeleita tai tutkimustuloksia viime vuosilta.
 
pitääkin katsoa löytyykö aiheesta tieteellisiä artikkeleita tai tutkimustuloksia viime vuosilta.
Hiukka aihetta liipaten *Uncooled oilless internal combustion engine having uniform gas squeeze film lubrication*. Eli yksi ajatus öljyn poistamiseksi on poistaa myös männänrenkaat ja käyttää männän ja sylinterin väliseen tiivistykseen ilmalaakerointia vähän samalla tavalla kuin kovalevyn lukupää liukuu levyn pinnalla. Tuon artikkelin "moottoria" tosin ei koskaan oltu varsinaisesti käytetty, mutta ihan mielenkiintoinen tutkielma kuitenkin että vaikka siellä männän ja sylinterin välissä "rako" onkin, niin sieltä ei kaasut kuitenkaan pääse karkaamaan
cool.gif
 
sanoi:
Toyota rakenteli yhdeksänkymmentäluvulla henkilöautokäyttöön soveltuvaa kaksitahti bensamoottoria. Kone oli varustettu neliventtiilikannella. Ekat protot olivat jopa vapaastihegittäviä, myöhemmät ahdettuja, huuhtelun tehostamiseksi.
Miten tuo vapaastihengittävä proto toimii?
 
sanoi:
Toyota rakenteli yhdeksänkymmentäluvulla henkilöautokäyttöön soveltuvaa kaksitahti bensamoottoria. Kone oli varustettu neliventtiilikannella. Ekat protot olivat jopa vapaastihegittäviä, myöhemmät ahdettuja, huuhtelun tehostamiseksi.
Miten tuo vapaastihengittävä proto toimii?
Ihmettelen itse ihan samaa. Kohtuu hurjat rampit oltava nokissa muutenkin, niin miten sitten saadaan ajoitettua imuventtiilien avaaminen siten, että pakopuolella on imua..
 
KYSYMYS VALOISTA:
Miksi joissakin kaksilamppuisissa malleissa (esim. FZS1000) saa palaa molemmat ajovalot ja toisissa (esim. ZX-10R) vaan toinen ?
 
2t-moottoriin, on niitä tehty iät ajat. Myös imupuolella.
Itse en ole 2t nykykoneisiin törmännyt kuin pakoventtiileillä varustettuna.

Vihjaapa hieman, mistä katsoa sekä imu- että pakovenoilla varustetuista nykyisistä 2t dieselkoneista. Kiinnostaisi lukea/tutkia lisää asiaa.
Huomasin tämän vasta. En muuten ole tuon väittämän todenperäisyyttä itsekään tarkistanut, kuulin asiasta nimittäin eräältä laivadieseleiden suunnittelusta vastaavalta ihmiseltä. Sama kaveri moitti voimaantulleita/-tulevia päästömääräyksiä. Tämä on myös johtanut moottorinohjauksessa erikaltaisiin ohjelmiin satamissa ja avomerellä. Merellä päästöt saavat olla jotain ihan muuta..

Omasta hyllystä köllöttävästä kirjallisuudesta kyllä löytyy esimerkkejä merkillisistä moottorikonstruktioista. Myös kansiventtiilihuuhtelulla toimivista kaksitahtidieseleistä. Kirjat ova kylläkin kirjoitettu 20-luvulla  
biggrin.gif
 
Pieni Kysymys arvon insinööreille joka sivuaa moottoritekniikkaa.

Suomi on maailman suurin turpeen tuottaja.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turvetuotanto
Voiko Fischer - Tropsch menetelmällä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fischer%E2%80%93Tropsch-menetelm%C3%A4
tuottaa kemiallista bensaa myös turpeesta?
Käsittääkseni puusta se onnistuu? Ja puutahan Suomessa riittää.

Lainaus Wikistä:"Maaliskuussa 2007 VTT ja Neste Oil julkistivat yhteistyöhankkeen, jossa puuperäisestä raaka-aineesta valmistetaan kaasutusmenetelmällä polttoainetta. Projekti liittyy Neste Oilin ja Stora Enson biopolttoaineyhteistyöhön. Ensimmäisessä vaiheessa Stora Enson Varkauden tehtaan yhteyteen rakennetaan megawattiluokan koelaitos. [5]"

Tämähän merkitsee käsittääkseni sitä, että Suomi pystyisi olemaan energiantuotannon  suhteen täysin omavarainen öljyntuotannon loppumisen, sotien, kriisien tai muiden yhteiskunnallisten häiriöiden iskiessä muiden maiden talouden täysin kivikaudelle.

Eli mahdollinen öljyn loppuminen EI tule lopettamaan mopoilla ja autoilla ajamista Suomesta koska meillä on teknologia tuottaa polttoainetta kotimaisista raaka-aineista.

062802jumpie_prv.gif
 
Pieni Kysymys arvon insinööreille joka sivuaa moottoritekniikkaa.

Suomi on maailman suurin turpeen tuottaja.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turvetuotanto
Voiko Fischer - Tropsch menetelmällä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fischer%E2%80%93Tropsch-menetelm%C3%A4
tuottaa kemiallista bensaa myös turpeesta?
Käsittääkseni puusta se onnistuu? Ja puutahan Suomessa riittää.

Lainaus Wikistä:"Maaliskuussa 2007 VTT ja Neste Oil julkistivat yhteistyöhankkeen, jossa puuperäisestä raaka-aineesta valmistetaan kaasutusmenetelmällä polttoainetta. Projekti liittyy Neste Oilin ja Stora Enson biopolttoaineyhteistyöhön. Ensimmäisessä vaiheessa Stora Enson Varkauden tehtaan yhteyteen rakennetaan megawattiluokan koelaitos. [5]"

Tämähän merkitsee käsittääkseni sitä, että Suomi pystyisi olemaan energiantuotannon  suhteen täysin omavarainen öljyntuotannon loppumisen, sotien, kriisien tai muiden yhteiskunnallisten häiriöiden iskiessä muiden maiden talouden täysin kivikaudelle.

Eli mahdollinen öljyn loppuminen EI tule lopettamaan mopoilla ja autoilla ajamista Suomesta koska meillä on teknologia tuottaa polttoainetta kotimaisista raaka-aineista.

062802jumpie_prv.gif
Lyhyt vastaus: On mahdollista, mutta dieselin tuottaminen on kustannustehokkaampaa, eikä sekään vielä nykyisellään kovin halpaa. Palmuöljystä tehty diesel on kustannustehokkain noista biopolttoaineista tällä hetkellä ja vastaa kustannuksiltaan raakaöljyn n. 140$/barrel hintatasoa. Muun bioaineksen käyttö nostaa tuota hintaa vielä reilusti. Mutta esimerkiksi sotatilanteessa raakaöljyn saannin ollessa uhattuna, Suomesta löytyy maailma johtavaa tietotaitoa synteettisten polttoaineiden valmistuksesta.

Edit. Ymmärtääkseni tuo Fiscer-Tropsch menetelmä on yhtä aataminaikuinen kuin höyrykoneet, kun sitä verrataan uusimpaan teknologiaan.
 
"Metso ja UPM ovat kehittäneet tuotantokonseptin, jossa biomassasta valmistetaan bioöljyä korvaamaan fossiilisia polttoaineita lämmityksessä ja voimantuotannossa. Bioöljyn koetuotanto käynnistyy Metson koelaitoksessa Tampereella kesäkuun 2009 aikana."

Metso, UPM & bioöljy
 
2t-moottoriin, on niitä tehty iät ajat. Myös imupuolella.
Itse en ole 2t nykykoneisiin törmännyt kuin pakoventtiileillä varustettuna.

Vihjaapa hieman, mistä katsoa sekä imu- että pakovenoilla varustetuista nykyisistä 2t dieselkoneista. Kiinnostaisi lukea/tutkia lisää asiaa.
Huomasin tämän vasta. En muuten ole tuon väittämän todenperäisyyttä itsekään tarkistanut, kuulin asiasta nimittäin eräältä laivadieseleiden suunnittelusta vastaavalta ihmiseltä.
Kaksitahtiset d- koneet nimittäin ovat pääsääntöisesti vain pakovenoilla varustettuja (toki, poikkeuksiakin saattaa olla).

Imuventtiilit vain monimutkaistavat rakennetta sen suurempaa teknistä hyötyä, ja siitähän ei kukaan pidä. Pakovenoilla/niiden ajoituksella sen sijaan on erittäin suuri merkitys palotapahtuman hallinnalle/hyötysuhteelle/päästöille yms.

Lieneekö suunnittelijalähteesi työskentelevän 4t dieseleiden parissa. Niissähän on venttiilejä kannessa enemmänkin.
 
heh. miten nämä diiselit ja laivadiiselit liittyvät aiheeseen "Pieniä kysymyksiä moottoripyörien tekniikasta"
biggrin.gif


joo ei mulla muuta
tounge.gif
 
KYSYMYS VALOISTA:
Miksi joissakin kaksilamppuisissa malleissa (esim. FZS1000) saa palaa molemmat ajovalot ja toisissa (esim. ZX-10R) vaan toinen ?
Mulla oli GSX-F:ssä H1 ja H7 -polttimolliset umpiot, joissa toinen oli vain pitkille valoille ja toinen paloi koko ajan. Harkitsin kyllä vakavasti H4 mallisen valohässäkän tilaamista jenkeistä, milloin olisi koko ajan palanut molemmissa lampuissa lyhyet ja pitkillä kahdet pitkät.

Bussissa on samanlainen systeemi, mutta lamput symmetrisemmin, niin vain toisen lapun palaminen ei samalla tavalla näy kuin eukon F:ssä.

Vastaus siis alkuperäiseen kysymykseen on se, että kun lamppujen palamisen on joku noin suunnitellut.
lookaround_orig.gif
 
Hondassa oli kaksi vierekkäistä sylinteriä yhdistetty yhdeksi. Männät olivat huomattavan pitkulaiset.
Kyllä se oli ihan V4-moottori toi NR, eikä tehty V8:sta.

Kaksi kiertokankea/mäntä oli kuitenkin, sekä 32 venttiiliä.
No se konstruktio tuli siitä, että Honda suunnitteli V8-konetta ratakäyttöön kaksitahtisten kepittäjäksi.Kun sääntöjä ehdittiin muuttaa sallimaan vain neljä palotilaa, päättivät sitten tehdä tuommoisen ovaalimänätäratkaisun. Oli kuulemma harkittu 8-mukista nelipalotilaistakin, mutta eivät halunneet venyttää sääntöjä tappiin asti. Konstruktion sisäiset kitkat olivat suuret, eikä menestystä tullut joten Hondakin siirtyi kaksitahtiseen kilpapyörään, jolla voitettiin kisoja. Tämä tapahtui 70-luvun lopussa, tuo ultrakallis katupyörä tehtiin sitten 1992 malliksi siitä, että tämmöinenkin osataan tehdä jos halutaan. Hondan ensimmäinen tuotantoV4 näki päivänvalon 1982.
Noista tuplavaloista: onko täällä ollut joskus joku määräys MP:n lamppujen määrästä, esim euroopassa on samaa pyörää myyty tuplalampuilla, kun taas tänne on tuotu yksilamppuisia versioita.

Edit: tiedot pohjautuvat lukuisiin artikkeleihin, ja Julian Ryderin kirjaan "V4 Force"
 
Hondassa oli kaksi vierekkäistä sylinteriä yhdistetty yhdeksi. Männät olivat huomattavan pitkulaiset.
Kyllä se oli ihan V4-moottori toi NR, eikä tehty V8:sta.

Kaksi kiertokankea/mäntä oli kuitenkin, sekä 32 venttiiliä.
No se konstruktio tuli siitä, että Honda suunnitteli V8-konetta ratakäyttöön kaksitahtisten kepittäjäksi.Kun sääntöjä ehdittiin muuttaa sallimaan vain neljä palotilaa, päättivät sitten tehdä tuommoisen ovaalimänätäratkaisun. Oli kuulemma harkittu 8-mukista nelipalotilaistakin, mutta eivät halunneet venyttää sääntöjä tappiin asti. Konstruktion sisäiset kitkat olivat suuret, eikä menestystä tullut joten Hondakin siirtyi kaksitahtiseen kilpapyörään, jolla voitettiin kisoja. Tämä tapahtui 70-luvun lopussa, tuo ultrakallis katupyörä tehtiin sitten 1992 malliksi siitä, että tämmöinenkin osataan tehdä jos halutaan. Hondan ensimmäinen tuotantoV4 näki päivänvalon 1982.
Noista tuplavaloista: onko täällä ollut joskus joku määräys MP:n lamppujen määrästä, esim euroopassa on samaa pyörää myyty tuplalampuilla, kun taas tänne on tuotu yksilamppuisia versioita.

Edit: tiedot pohjautuvat lukuisiin artikkeleihin, ja Julian Ryderin  kirjaan "V4 Force"
Vanhoista säännöistä en tiedä, mutta tossa lainaus mmf:n sivuilta:

"Lähi- ja kaukovalot voidaan sijoittaa eri umpioihin tai kahdentaa siten, että molemmissa umpioissa on sekä lähi- että kaukovalo. Lähivalo saa palaa myös yhtä aikaa kaukovalon kanssa."


Linkki koko juttuun
 
Mikä vaikutus on moottorin kulmalla? Monesti saa lukea lehdistä moottorin kulman olevan vaikkapa 90astetta, mutta käytännön vaikutusta en ole vielä keksinyt.
 
Mikä vaikutus on moottorin kulmalla? Monesti saa lukea lehdistä moottorin kulman olevan vaikkapa 90astetta, mutta käytännön vaikutusta en ole vielä keksinyt.
Tuolla kulmalla tarkoitetaan yleensä V-koneen sylinterien välistä kulmaa, ja se vaikuttaa esim. sytytysväleihin, ja sitä myötä hieman moottorin luonteeseen. Tietenkin sylinterien välinen kulma vaikuttaa myös moottorin tilantarpeeseen yms.

Tosin kulmalla voidaan ilmoittaa myös sylinterien kallistuskulmaa vaaka- tai pystytasoon nähden rivikoneista puhuttaessa. Tällä on merkitystä lähinnä pyörän painojakaumaan ja mainosmiesten markkinointimateriaaleihin. Edit. Tässä yhteydessä kulman tarkoitus kyllä on selitetty tekstin yhteydessä.
 
Mikä vaikutus on moottorin kulmalla? Monesti saa lukea lehdistä moottorin kulman olevan vaikkapa 90astetta, mutta käytännön vaikutusta en ole vielä keksinyt.
Tuolla kulmalla tarkoitetaan yleensä V-koneen sylinterien välistä kulmaa, ja se vaikuttaa esim. sytytysväleihin, ja sitä myötä hieman moottorin luonteeseen. Tietenkin sylinterien välinen kulma vaikuttaa myös moottorin tilantarpeeseen yms.

Tosin kulmalla voidaan ilmoittaa myös sylinterien kallistuskulmaa vaaka- tai pystytasoon nähden rivikoneista puhuttaessa. Tällä on merkitystä lähinnä pyörän painojakaumaan ja mainosmiesten markkinointimateriaaleihin. Edit. Tässä yhteydessä kulman tarkoitus kyllä on selitetty tekstin yhteydessä.
Em. vastaus on pelkkää asiaa.

Tarkennus: Monien sporttipyörien sylinterit on kallistettu eteenpäin matalemman konstruktion aikaan saamiseksi. Tällä saadaan sitä painopistettä samalla alemmaksi. Ei niinkään markkinointimateriaalin vaan myös käsiteltävyyden vuoksi. Samalla saadaan ehkä hiukan tehokkaampi kaasujen virtaus.

t. repa
 
Back
Ylös