Pieniä kysymyksiä moottoripyörien tekniikasta

[Kötöstelijä]

Ei ole normaalia että tiputtaa nestettä pumpun juorureiästä, akselin stefa tullut tiensä päähän ja vesipumppuun vaihdettava uusi tiivistesarja.

Eli uusi vesipumppu, koska twineihin ei niitä tiivisteitä erikseen saa. Bemarihan korjasi näissä seuraavaan mallisarjaan tuota sen verran, että juorureiästä lähtee letku. Sen verran vaikea purkaa että toistaiseksi seuraan vaan tilannetta.

 

[Kötöstelijä]

Huomasin tuossa että kasigessun vesipumpun vuotoreiästä tiputtaa vähän vettä, joten innostuin tarkistamaan paisuntasäiliön. Ja kas, sehän oli tyhjä. Pistin nyt ihan vettä vaan kun ei muuta ollut, mutta onko mahdollista ettei se syylariin siitä valu, jos siellä on jo pinta sen verran alhaalla ettei neste korkkiin asti yllä?

Tää jäi edelleen mysteeriksi, syylari oli täynnä. 500 kilsaa pysyi ainakin nestepinta paisarissa samana, joten eiku kovaa ajoa vaan

 

[jr66]

Tää jäi edelleen mysteeriksi, syylari oli täynnä. 500 kilsaa pysyi ainakin nestepinta paisarissa samana, joten eiku kovaa ajoa vaan

Onko varma että kone/syyläri on täynnä ?

 

[Kötöstelijä]

Onko varma että kone/syyläri on täynnä ?

On, kun purin Motonetin pihassa katteet ja otin syylarin korkin pois. 16 ruuvia, ei paha. Vois kai se helpompaakin olla, mutta joku viisas on keksinyt että noin on hyvä.

Ilmajäähdytteiset on siitä kivoja ettei ole tuollaisia asioita murehdittavaksi.

Edelleen toki kiinnostaisi että onko mahdollista ettei paisuntasäiliöön täyttö auta mitään, jos syylari on jo päässyt niin tyhjäksi, että korkkia vasten on vaan ilmaa.

 

[sami1024]

Edelleen toki kiinnostaisi että onko mahdollista ettei paisuntasäiliöön täyttö auta mitään, jos syylari on jo päässyt niin tyhjäksi, että korkkia vasten on vaan ilmaa.

Jos ilmatilaa on syyläriin muodostunut riittävän paljon, niin kyllä on mahdollista, että neste ei enää jäähtyessään imeydy takaisin paisarista. Mutta paljonko on paljon, siihen ei ole yksiselitteistä vastausta. Se riippuu syylärin ja paisarin korkeuserosta, letkun pituudesta ja halkaisijasta, sekä syylärin korkissa olevan venttiilin tuottamasta vastuksesta. Peukalonpään kokoinen kupla kaulassa tuskin vielä haittaa mitään, mutta jos ilmatilaa on desilitrakaupalla, niin tuskinpa neste enää vetäytyy takaisin.

 

[Kötöstelijä]

Jos ilmatilaa on syyläriin muodostunut riittävän paljon, niin kyllä on mahdollista, että neste ei enää jäähtyessään imeydy takaisin paisarista. Mutta paljonko on paljon, siihen ei ole yksiselitteistä vastausta. Se riippuu syylärin ja paisarin korkeuserosta, letkun pituudesta ja halkaisijasta, sekä syylärin korkissa olevan venttiilin tuottamasta vastuksesta. Peukalonpään kokoinen kupla kaulassa tuskin vielä haittaa mitään, mutta jos ilmatilaa on desilitrakaupalla, niin tuskinpa neste enää vetäytyy takaisin.

Nonni, sehän käy täysin järkeen. Tuon nyt varmaan huomaa sitten viimeistään siitä kun kansipahvi palaa

 

[sami1024]

Nonni, sehän käy täysin järkeen. Tuon nyt varmaan huomaa sitten viimeistään siitä kun kansipahvi palaa

Varmaan tuon joku osaa laskeakin, että jos järjestelmässä on vaikkapa 5 litraa jäähdytysnestettä, niin montako desilitraa sen tilavuus muuttuu, kun koneen lämmöt nousevat +20 asteesta +100 asteeseen. Jos tilavuusmuutos on vaikkapa yksi desilitra, niin äkkiseltään ajattelisi, että reilun desin vajaus on nopeasti ongelma. Mutta jotta asiat eivät ole yksinkertaisia, niin syylärin painekorkki sotkee hommaa lisää. Jos syylärissä on ilmakupla ja korkki aukeaa vasta vaikkapa 0,5bar paineessa, niin silloinhan ilmakupla ei taas pääse vapaasti nesteen laajenemisen tieltä paisariin päin, vaan toimii ikäänkuin paineenvaraajana suuntaan ja toiseenkin kun sitten syyläri ei taas muutukaan enää alipaineiseksi jäähtyessään.

Tästä näkökulmasta pienikin tiputtelu on riski, mutta toisaalta se lopulta riippuu myös siitä, että päästääkö vuotokohta ilmaa sisään, vai imeekö se vaan paisarista tavaraa lisää järjestelmään ikäänkuin lappoamalla.

 

[Tinde]

Netissä on erilaisia arvoja veden lämpölaajenemiselle, glykolista ei helposti löytynyt tietoa. Yleisin arvo oli 0,00033 % yhtä astetta kohti. Jos lasketaan 20->80 astetta niin 5 litraa x 60 astetta x 0,00033 = 0,1 litraa eli desilitra. Tosin ei ole tiedossa mikä on jäähdytysnesteen laajenmisarvo, voi olla jotain ihan muuta. Perussasia on että neste ei puristu kasaan mutta ilma puristuu. Siksi liika ilma syylarissa puristuessaan kokoon estää paineen nousun ja painekorkin oikean toiminnan. Tosin mp:ssä 5 litraa on aika paljon, esim FJR järjestelmän tilavuus on 3,2 litraa.

Itse asiassa vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä tätä käytetään hyväksi kun siellä on kalvopaisunta-astia jossa säiliössä olevan kumin toisella puolella on vesi ja toisella puolella ilma jolla tasataan painevaihtelua verkoston lämpötilan muuttuessa.

 

[sami1024]

Netissä on erilaisia arvoja veden lämpölaajenemiselle, glykolista ei helposti löytynyt tietoa. Yleisin arvo oli 0,00033 % yhtä astetta kohti. Jos lasketaan 20->80 astetta niin 5 litraa x 60 astetta x 0,00033 = 0,1 litraa eli desilitra. Tosin ei ole tiedossa mikä on jäähdytysnesteen laajenmisarvo, voi olla jotain ihan muuta. Perussasia on että neste ei puristu kasaan mutta ilma puristuu.

Tuo veden lämpölaajenemiskerroin oli siitä hankalan näköinen laskettava, että se muuttuu lämpötilan mukaan. Eli tilavuusmuutos 20 -> 30C on eri kuin 70 -> 80C. Glykolille en minäkään löytänyt kerrointa, mutta kun miettii, kuinka paljon kylmän ja kuuman ero on paisuntasäiliössä käytännössä, niin epäilen että se on jopa suurempi kuin vedellä, tai ainakin samaa luokkaa.

 

[Tinde]

Tuo veden lämpölaajenemiskerroin oli siitä hankalan näköinen laskettava, että se muuttuu lämpötilan mukaan. Eli tilavuusmuutos 20 -> 30C on eri kuin 70 -> 80C. Glykolille en minäkään löytänyt kerrointa, mutta kun miettii, kuinka paljon kylmän ja kuuman ero on paisuntasäiliössä käytännössä, niin epäilen että se on jopa suurempi kuin vedellä, tai ainakin samaa luokkaa.

Joo netin mukaan esim. bensalla jopa kolminkertainen.

 

[Koheltaja]

Ja oluella kaksinkertainen, tölkillisen juot ja kaksi saat lorottaa ränniin...

 

[Vklnuppi]

Sintteripalat on olleet edessä nyt jotain 300-500km. Tiedä sitten onko plaseboa tai oliko vanhoissa paloissa enemmänkin vikaa, mutta mielestäni jarruteho on parempi. Ei kuitenkaan mitenkään liian äkäinen tms. vaan kaikkiseltaan parempi. Enkä huomaa kyllä mitään heikkoutta kylmilläkään jarruilla eli mielestäni toimii alusta loppuun.
Jarrutusääni ja tuntuma on rouheampi, enemmän hiovan tuntuinen ja "metalli-metallia vasten meininki" Sateella en ole onneksi joutunut kokeilemaan.

Levyjen ulkonäöstä päätellen noiden käyttö tulee kyllä vaikuttamaan levyjen ikään. Siinä missä ne ennen oli aina kiiltävät niin nyt selvästi karkeamman näköiset. Tiedä sitten muuttuuko kilometrien myötä. Pölyä tuntuisi tulevan enemmän kuin ennen.

 

[Batmanninja]

Minkä verran jarrulevyt kestää pelkästään rata-ajossa?

Ei ole tullut muutamaan kuukauteen käytettyjä varalevyjä vastaan tuohon CBR600RR -laitteeseen ja pohdin tuossa sitten uusien ostoa. Vanhoissa on vahvuutta jäljellä reilusti, mutta minkä verran levy kuluu pelkästään rata-ajossa? Turhaan ei viittis +300 € käyttää hyllyyn pölyyntymään, mutta ei myöskään viitsisi olla jossain ratapäivillä viikonloppuna ja levyt lopussa, ajot lopussa.

Kuluma esim. 1 mm per ajettu kierros/ratapäivä?

 

[JMH]

Hyvin ne kestää. Sun ajossa vielä paremmin 😀

Jos levyt eivät ole pahasti alarajan alle tai kierot, niin kovaa ajoa vain.

 

[PrivateeR]

mutta minkä verran levy kuluu pelkästään rata-ajossa?

Kilpurin levyt on nyt 9 vuotta vanhat, vieläki täysin iskussa.

Busan vakiolevyillä (14 vuotta vanhat) on ajettu rataa nyt 4 vuotta täydellä atakilla eikä vieläkää levyt oo menny miksikään vaikka 2017 ajoin pelkillä metallilevyillä ku oli palat kulunu loppuun 😀

 

[Batmanninja]

^ok kiitos!
Cebari on 12 vuotta vanha (28tkm) ja n. 1 mm jäljellä minimivahvuuteen. Josko noilla sitten kesän n. 20 ratapäivää pärjäisi. Syksyllä sitten varmaan pyörä myyntiin jos pysyy nipussa siihen asti.

 

[JMH]

^ok kiitos!
Cebari on 12 vuotta vanha (28tkm) ja n. 1 mm jäljellä minimivahvuuteen. Josko noilla sitten kesän n. 20 ratapäivää pärjäisi. Syksyllä sitten varmaan pyörä myyntiin jos pysyy nipussa siihen asti.

1 mm minimivahvuuteen on melkein orkkispaksuus.

Isältä pojalle.