• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Pieniä kysymyksiä moottoripyörien tekniikasta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja jyk4
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Tuota. Sutiiko se?

Meinaan, että jos jengat nousee ja kytkin pitää, niin pitää takarenkaankin liikkua rivakammin.

Toinen on sitten, että jos vain viisari heiluu.

Se lyö ikään kuin tyhjää. Eli kuin ei olis vaihdetta päällä puoli sekuntia ja sit taas uudestaan sama juttu. Luulis että sutis sit vähän kauemmin kun puol sekkaa.
Teki siis joka kerta samalla kierrosluvulla ja aina samalla tavalla.
Jos olis laatikon hammastuksissa vikaa, niin luulis, että löis tyhjää myös isommilla kiekoilla tai heti, kun kääntää kahvaa?
 
Se lyö ikään kuin tyhjää. Eli kuin ei olis vaihdetta päällä puoli sekuntia ja sit taas uudestaan sama juttu. Luulis että sutis sit vähän kauemmin kun puol sekkaa.
Teki siis joka kerta samalla kierrosluvulla ja aina samalla tavalla.
Jos olis laatikon hammastuksissa vikaa, niin luulis, että löis tyhjää myös isommilla kiekoilla tai heti, kun kääntää kahvaa?

Jos haarukka vääntynyt, eikä sen takia vaihde kunnolla päällä, niin ehkä se sitten tuossa kohtaa räpättää sen kakkosen kunnolla tupaan.

Mutuilua.
 
Laitetaan nyt tännekkin vielä tietoa, kun suitsa puolella on asiaa enemmänkin ihmetelty. Eli askissa on vika ja pyörä nyt myyjäliikkeellä laitettavana.
Ilmoittelen tännekkin, kunhan ovat saaneet vian aiheuttajan selville.
 
Tarkoittaako: Paketissa mukana jousityyppinen ketjulukko sitä, että ei tarvii niittauskonetta, vaan on helposti irroitettava ketjulukko?

Toivottavasti, nimittäin tilasin sellaisen ketjun.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoittaako: Paketissa mukana jousityyppinen ketjulukko sitä, että ei tarvii niittauskonetta, vaan on helposti irroitettava ketjulukko?

Toivottavasti, nimittäin tilasin sellaisen ketjun.

Jep, siellä on semmonen ennenpitkää kadulle variseva malli.
 
Kerran olen soitellut raatoautoa kun karannut jousilukko aloitti ketju(heheh)reaktion jonka lopputuloksena eturattaan ympärille kiertynyt vitja kiilasi lohkon halki. Tuon Ducatin koneen osalta olen myös sellaisen nähnyt, menee siitä suoraan rattaan yläpuolelta, siinä on ohutta tavaraa.
En siis pelottele, piruja vaan maalailen.
 
Kerran olen soitellut raatoautoa kun karannut jousilukko aloitti ketju(heheh)reaktion jonka lopputuloksena eturattaan ympärille kiertynyt vitja kiilasi lohkon halki. Tuon Ducatin koneen osalta olen myös sellaisen nähnyt, menee siitä suoraan rattaan yläpuolelta, siinä on ohutta tavaraa.
En siis pelottele, piruja vaan maalailen.


Mie olen käyttänyt vain ja ainoastaan jousilukollisia ketjuja tämän lyhyen motoristiuran aikana, mutta todennäköisyys suuronnettomuudelle kasvaa koko ajan...
 
Mie olen käyttänyt vain ja ainoastaan jousilukollisia ketjuja tämän lyhyen motoristiuran aikana, mutta todennäköisyys suuronnettomuudelle kasvaa koko ajan...

Onhan tuo sellaisenaan jonkin tasoinen riski verrattuna niitattuun liitokseen.

Huono maine ja useimmat "onnettomuudet" johtunevat, tai ainakin lähtevät kehittymään ihan
tavallisesta.... ööö.... sanotaan nyt vaikka ylläpidon hutiloinnista😀.

Ei tarvitse minkälaisen tahansa ketjulaahaimen, missä kohtaa tahansa paljoakaan kulua "urille"..... kuten ne väistämättä
tekevät, niin alkaa se jousilukko siinä sitten hioutumaan.... kunnes antautuu.

"Did not see it coming".... tai sitten: Haluaako sitä katsella vaikka näkisikin? 😀.

Aika monet ei... ja niittaa kuitenkin mielummin i:;):.
 
Kun tuli tuo jarruletkupropleemi, niin onko kukaan tehnyt jarruletkuja itse?
Goodridge näyttäs käyttävän kierreliitoksia.
Hintaa tulisi miun tapauksessa 136,50€
6-8-597-03C.jpg



Goodridgen teräspunosjarruletkut pituuden mukaan. Mittaa vanha letku, tarkista banjoliittimien ja pulttien mallit ja asenna!
https://www.svh.fi/Teräspunosjarruletkut/5235

Laitetaan nyt kuva siitä rikkinäisestä T-Liittimestä tännekkin.
DSCN088240.jpg
 
Mä olen tehnyt täältä ostetuista liittimistä ja letkusta. Hintaa noille tuli öbaut puolet siitä mitä olisi Goodridgen tai Brakingin letkuilla ja liittimillä tullut. Plussana noissa vielä se, että letkut saa itse katkoa just oikean tai väärän mittaisiksi, eli voi ihan livenä sovitella parasta pituutta ja reittiä. Vaatii tietysti vähän enemmän jumppaamista kuin kierrepäisillä letkuilla tehdessä.
 
Elikkäs kesäksi vaihtelin uudet jäähynesteet ja kun kyselin kumpaa punaista/vihreää jengi pyörissä käyttää, niin suositeltiin vihreän käyttämistä. Vihreää ostettiin ja 50/50 jäähäriin sisään. Nyt kun otin nesteet ulos ne ovat muuttuneet keltaisiksi? Onko tuo ihan normia vai olisiko sittenkin pitänyt käytettää eri väristä nestettä? Mitään sakkaa siinä ei ole seassa vaan ihan kirkkaan näköiset, mutta vain keltaiset.

Pyörä Honda 954RR blade
 
Elikkäs kesäksi vaihtelin uudet jäähynesteet ja kun kyselin kumpaa punaista/vihreää jengi pyörissä käyttää, niin suositeltiin vihreän käyttämistä. Vihreää ostettiin ja 50/50 jäähäriin sisään. Nyt kun otin nesteet ulos ne ovat muuttuneet keltaisiksi? Onko tuo ihan normia vai olisiko sittenkin pitänyt käytettää eri väristä nestettä? Mitään sakkaa siinä ei ole seassa vaan ihan kirkkaan näköiset, mutta vain keltaiset.

Pyörä Honda 954RR blade

Vanhoissa mopoissa noi gkykolipohjaiset, esim. tuo vihreä on OK. Mulla esim. Apriliassa Motonetistä ostettua jotain vihreätä suhteessa 1:1. Sama menee kotariin.

Itse veikkaan, että nesteitä ei ole vaihdettu hetkeen ja vanha kakka siellä vesiä värjää.
 
otin joskus muistaakseni vihreät nesteet ulos yhdestä pyörästä, mutta mulla oli keltainen vati. Ne näytti sinisiltä. (en muista varmasti miten ne värit meni), sitten menin liikkeeseen ja siellä oli vain pinkkiä ja vihreätä, mutta ei sinistä. Ihmettelin, että mitkä ihme nesteet siinä on ja voiko siihen nyt laittaa pinkkiä tai vihreätä.

aivot oli solmussa kunnes tajusin, että se vadin väri vaihtoi sen nesteen värin.
 
Autoon vaihdoin talvella jäähdytysnesteet ja punaista motox longlifea sinne laitoin ja sitä jäi vielä sen verran että riittäisi prätkäänkin. Onko joku syy miksi prätkässä ei voisi käyttää samaa nestettä? Toi Motox näyttää olevan etyleeniglykoli pohjaista ja ainakin motonetin mp-jäähdytysnesteet näyttää olevan monoetyleeniglykoli pohjaisia, onko niillä jotain käytännön eroa?
 
Autoon vaihdoin talvella jäähdytysnesteet ja punaista motox longlifea sinne laitoin ja sitä jäi vielä sen verran että riittäisi prätkäänkin. Onko joku syy miksi prätkässä ei voisi käyttää samaa nestettä? Toi Motox näyttää olevan etyleeniglykoli pohjaista ja ainakin motonetin mp-jäähdytysnesteet näyttää olevan monoetyleeniglykoli pohjaisia, onko niillä jotain käytännön eroa?

Laitoin samat motoxin longlifet viime kesän alussa tigeriin 955i/ vm. 2005. Nyt ajettu n 17tkm ja hyvin toiminut eikä väri ole muuttunut. Edelliset oli zeron nesteet ja väri muuttui ruskehtavaksi, kun paisuntasäiliötä katsoi. Heräsi epäilys, tuliko huuhdeltua kunnolla ennen zerojen laittoa..?!?.
Pariin kertaan huuhtelin kunnolla puhdistusaineen kanssa ja laitoin nuo longlifet. Hieman kalliimpaa, mutta eipä kalva epäilys takaraivoa...
 
Vesirosvon jäähdytysjärjestelmästä kyssäri (Suzuki GSF 1250).
Puskee mielellään jäähdytysnestettä maahan (löytyy Googlella myös kova määrä vastaavia tapauksia).
Lähdin nyt kausiremontin aikana tutkimaan, mikä tuon taipumuksen tässä mallissa tekee.
Moottoripyörämalli on vanha ja alunperin ilma/öljyjäähdytteiseksi suunniteltu - siksi tuo menneisyys on kaiketi pakottanut Suzukin pajaa tekemään kompromissivirityksiä - kun termarikotelo, siihen liittyvät letkut sekä paisuntasäiliö pitää saada sopimaan konstruktioon, johon niitä ei ole alunperin suunniteltu.

Normi tilanne kaiketi on se, että syyläristä tahi termarikotelosta lähtee yksi letku paisuntasäiliölle ja paisuntasäiliön yläosasta / korkista sitten purkuputki maahan, jos oikein alkaa soppa keittämään.

Tässä taasen on paisunnan purkuputki liitetty takaisin moottori-paisuntalinjaan, joka pienellä muovihaaroittimella sitten erotettu purkuputkeksi.
Moottoria lämpimäksi käyttäessäni tarkkailin miten homma etenee: heti kun jäähdytysjärjestelmässä paine nousee ja painekorkki termarissa antaa nesteen laajentua paisuntalinjaan, alkaa neste mieluusti virrata purkuputkesta ulos - menee toki säiliöönkin, mutta purkulinjan ollessa lähes täysin vastapaineeton (max 5cm) korkeammalla kuin paisarin täyttötulppa, kuvassa musta pallo) alkaa lientä kulkeutumaan.
Sopivasti kun jäähdytysnestettä alkaa valumaan alas saakka, toimii tuo purkuputki jo lappoputkena, jonka vaikutus vain lisää lammikkoa.

Oma veikkaus tälle ratkaisulle on se, että kunnolliselle paisarille ei ole ollut tilaa, ainoastaan hyvin pienelle ja putkimaiselle - joka sekin jouduttu asentamaan hyvin loivaan kulmaan. Esim keuliminen ajaa nesteen suoraan säiliössä purkulinjalle, joka menisi samantein maahan ilman paluukiertoa - vai onko tässä systeemissä jokin suurempi viisaus, jota en heti keksi.

Minä en keuli - miksi en siis hajottaisi tuota paluukiertoa ja jättäisi paisariin vain normi menolinjan moottoriin ja purkupuoli suoraan täyttökorkin vierestä maahan?
Alla sekava kuvatus tästä systeemistä, anteeksi pitkä teksti 🙂 :
Vesirosvo.jpg
 
Kun tuli tuo jarruletkupropleemi, niin onko kukaan tehnyt jarruletkuja itse?
Goodridge näyttäs käyttävän kierreliitoksia.
Hintaa tulisi miun tapauksessa 136,50€
6-8-597-03C.jpg



Goodridgen teräspunosjarruletkut pituuden mukaan. Mittaa vanha letku, tarkista banjoliittimien ja pulttien mallit ja asenna!
https://www.svh.fi/Teräspunosjarruletkut/5235

Laitetaan nyt kuva siitä rikkinäisestä T-Liittimestä tännekkin.
katso liitettä 16004

Mamasan.fi mittojen mukaan t-haarallinen letku oli muistaakseni jossain 50-75€ huitteilla kun vuosi sitten viimeksi ostin.
 
Back
Ylös