Aika näppärää, ainakin vanhanaikaisissa vilkkusysteemeissä sähköä tulee relelle mikä pätkii sen ja peukalokytkin ohjaa sen vaan vasemmalle tai oikeelle. Eli hyppylanka vaan relen liittimeen.
Pieniä kysymyksiä moottoripyörien tekniikasta
- Keskustelun aloittaja jyk4
- Aloituspäivä
Aika näppärää, ainakin vanhanaikaisissa vilkkusysteemeissä sähköä tulee relelle mikä pätkii sen ja peukalokytkin ohjaa sen vaan vasemmalle tai oikeelle. Eli hyppylanka vaan relen liittimeen.
T1mppa
New member
Mä ostin kanssa tommoset kiinan maalta. En oo vaan saanu vielä heitettyä niitä pyörään kiinni.
Korjattu linkki https://youtu.be/X3FmVKtZkJA
marwec
New member
Toi HAA:n mittahan oli oikein, eli kun lämpökerroin on noin kaksinkertainen alumiinilla verraten teräkseen.
Tositilanteessa krymppiä on pari satkua ja kun alumiini hävittää lämpöä nopeammin, eikä puhuta ns. vapaassa tilassa olevasta raudan pätkästä, niin todellisuus on vähän ihmeellisempi.
Mikäli laakerin ja pesän väliin syntyis tollanen välys joka tilanteessa, niin eihän tuolla tien päällä olis yhtään hiljaista moottoria. Eli laakerit pyöris pesissään
jr66
New member
Ensiasennuksena varmaankin tyyppihyväksytty, uusi tarvike tai vanha suomeen tuotuhan on viranomaiselle automaattinen kiellon paikka...
Jep, tosin pitää vielä katsoa kytkennät läpi, että vieläkö on kaavion mukaiset, sillä joku mopon aiemmista omistajista on kertaalleen jo päivittänyt vilkut mini-LEDeiksi.
Joo, nykyään on sallittuja ja monessa autossa tehtaalta asti, itsellänikin näin. Ei välttämättä kiinnitä viranomaisten huomiota, vaikka ei olisikaan hyväksytyt, kun vastaavien näkeminen on arkipäivää.
Aika monessa moottorissa on kuulalaakeri prässätty kampiakseliin eikä laakerin ulkokehä liity lohkon laakeripesään krympillä vaan menee sinne nätisti painamalla, laakeripesä on satkun-pari suurempi kun laakerin ulkokehä koska muuten ei saa lohkoja kasaan, eikä purettua ilman väkivaltaa. Siitä huolimatta laakerin ulkokehä ei pääse pyörimään lohkon laakeripesässä vaikka lämmetessään välys kasvaa entisestään.
Bone
New member
Tässähän on nyt käsitelty vasta "yhtä ulottuvuutta" materiaalien lämpöliikkeiden suhteen
.
HAA
New member
Tästäkään en mitään tiedä, mutta noita moottorisahoja huoltaneena olen tehnyt aina niin että laitan kampiakselin laakereineen päivineen pakastimeen ja lämmitän lohkonpuolikkaat kuumailmapuhaltimella sopivaan johonkin 150°C lämpötilaan, tarkastan sen infrapunamittarilla jos käsi ei kerro, tai kertoo se, mutta kun joku haluaa aina mitattua dataa.
Sitten vanhana sorvarina, ajalta ennen kuin oli appeja tai edes tietokoneita, suunnittelijana piirsin laudalla, laskin ruutupaperilla, laskutikulla tai valonumeronäyttöisellä laskimella, jossa patterit kesti maksimissaan 10 tuntia, oli Canon Palmtronic -funktiolaskin ja hienoin mitä oli silloin saatavilla.
Sorvarin muuten piti aina osata tehdä krymppisovite, kutisteliitos, liuku- ja laakerisovite ihan omasta päästään lukien. No, ajattelen tai kerron sen yksinkertaisessa muodossa, miten metallit lämpölaajenevat ja silloin opetettiin nuoret miehet työhönsä kisälliperiaattella, kädestä pitäen. Ajattelisin siis ihan karkeasti näin, että teräs laajenee 1,2 mm metrille aina sataa astetta kohden ja alumiini vastaavasti 2,3 mm. Siitä sitten vain päässä laskien työn ohessa.
Tietysti pitää tietää että paljonko jotain kappaletta voi lämmittää, missä alkaa päästyminen tai aineelle tyypilliset faasi- ym. muutokset, yleensä, ajan funktiona ja paljonko sellaista ehkä sallitaan jonkun muun asian vastapainoksi, se aina arvioidaan. Tietysti töissä käytetään nyt induktiokuumentimia, uuneja ja laakerinvalmistajien ohjeita ym. välineitä ja softia. Hitsauksessa reunahaavojen piikkaukseen ultraäänivasaroita entisten paineilmalaitteiden sijaan jne. Mutta harvalla sellaisia on kotona, että ohjeet foorumeille pitää laatia aina vähän olosuhteet huomioon ottaen.
Aikanaan autokorjaamossa ja koneistajana kun aloitin 70-luvulla, ei ollut nettejä mutta osaamista ja kirjatietoa oli enemmän kuin nykyään ja osaamista arvostettiin ja koettiin ammattiylpeyttä, onko sitä esim. autokorjaamoiden asentajilla enää, yleensä, poislukien tietysti poikkeukset! Kuka tuntee Oton taustat ja toimintaperiaatteet, entä Dieselin, akselistot, Wattsit ja Pannhardit, onko tämä enää ylisesti autonasentajien tuntemaa teoriaa, niin kuin oli ennen ja opetettiin?
Ennen osattiin enemmän, arvostettiin omaa työtä, osaamista, ammattiylpeyttä, oli kunnia-asia palvella ja tehdä hyvin. Nyt osaaminen on pinnallista, appeja on, osien vaihtoa, rahastamista, mutua, harjoittelua, asiakas maksaa, mutta mistä! Ei osata, vaihdetaan ehjät osat uusiin, asiakas maksaa, ehjät osat roskiin, hävettäisi itseäni olla tuolla töissä.
Kyllä, minullakin on kotona manuaalikoneet, puikkohitsit, kynää ja paperia, laskutikku, mopo Simson -56. On kyllä AutoCad, SolidWorks, Catia, CNC, TIG, nämäkin osaan, mutta en arvosta samalla tavalla kuin oikeita esim. TIG-osaajia, joita on, nuoriakin ja harvassa. Opetan, teen ja koulutan työkseni, lähinnä suunnittelu, laskenta, Cad/Cam, mutta asennus, koneistus ja perinteinen osaaminen, arvostus ja työntekijälle - kokea onnistumisen tunnetta työssään! Jokaisen suunnittelijan vien pajalle, työelämään, pois tietokoneen vierestä, oikeaan elämään, oppimaan.
Mutta siis kyllä, moottorisahan lohko menee kasaan, vaan en muista hetkeen enää sellaista moottoripyörän lohkoa jossa olisi vierintälaakerit olleet.
Sitten vanhana sorvarina, ajalta ennen kuin oli appeja tai edes tietokoneita, suunnittelijana piirsin laudalla, laskin ruutupaperilla, laskutikulla tai valonumeronäyttöisellä laskimella, jossa patterit kesti maksimissaan 10 tuntia, oli Canon Palmtronic -funktiolaskin ja hienoin mitä oli silloin saatavilla.
Sorvarin muuten piti aina osata tehdä krymppisovite, kutisteliitos, liuku- ja laakerisovite ihan omasta päästään lukien. No, ajattelen tai kerron sen yksinkertaisessa muodossa, miten metallit lämpölaajenevat ja silloin opetettiin nuoret miehet työhönsä kisälliperiaattella, kädestä pitäen. Ajattelisin siis ihan karkeasti näin, että teräs laajenee 1,2 mm metrille aina sataa astetta kohden ja alumiini vastaavasti 2,3 mm. Siitä sitten vain päässä laskien työn ohessa.
Tietysti pitää tietää että paljonko jotain kappaletta voi lämmittää, missä alkaa päästyminen tai aineelle tyypilliset faasi- ym. muutokset, yleensä, ajan funktiona ja paljonko sellaista ehkä sallitaan jonkun muun asian vastapainoksi, se aina arvioidaan. Tietysti töissä käytetään nyt induktiokuumentimia, uuneja ja laakerinvalmistajien ohjeita ym. välineitä ja softia. Hitsauksessa reunahaavojen piikkaukseen ultraäänivasaroita entisten paineilmalaitteiden sijaan jne. Mutta harvalla sellaisia on kotona, että ohjeet foorumeille pitää laatia aina vähän olosuhteet huomioon ottaen.
Aikanaan autokorjaamossa ja koneistajana kun aloitin 70-luvulla, ei ollut nettejä mutta osaamista ja kirjatietoa oli enemmän kuin nykyään ja osaamista arvostettiin ja koettiin ammattiylpeyttä, onko sitä esim. autokorjaamoiden asentajilla enää, yleensä, poislukien tietysti poikkeukset! Kuka tuntee Oton taustat ja toimintaperiaatteet, entä Dieselin, akselistot, Wattsit ja Pannhardit, onko tämä enää ylisesti autonasentajien tuntemaa teoriaa, niin kuin oli ennen ja opetettiin?
Ennen osattiin enemmän, arvostettiin omaa työtä, osaamista, ammattiylpeyttä, oli kunnia-asia palvella ja tehdä hyvin. Nyt osaaminen on pinnallista, appeja on, osien vaihtoa, rahastamista, mutua, harjoittelua, asiakas maksaa, mutta mistä! Ei osata, vaihdetaan ehjät osat uusiin, asiakas maksaa, ehjät osat roskiin, hävettäisi itseäni olla tuolla töissä.
Kyllä, minullakin on kotona manuaalikoneet, puikkohitsit, kynää ja paperia, laskutikku, mopo Simson -56. On kyllä AutoCad, SolidWorks, Catia, CNC, TIG, nämäkin osaan, mutta en arvosta samalla tavalla kuin oikeita esim. TIG-osaajia, joita on, nuoriakin ja harvassa. Opetan, teen ja koulutan työkseni, lähinnä suunnittelu, laskenta, Cad/Cam, mutta asennus, koneistus ja perinteinen osaaminen, arvostus ja työntekijälle - kokea onnistumisen tunnetta työssään! Jokaisen suunnittelijan vien pajalle, työelämään, pois tietokoneen vierestä, oikeaan elämään, oppimaan.
Mutta siis kyllä, moottorisahan lohko menee kasaan, vaan en muista hetkeen enää sellaista moottoripyörän lohkoa jossa olisi vierintälaakerit olleet.
Viimeksi muokattu:
Yksipyttyisissä koneissa läytyy vierintälaakereita jotka on prässätty kampiakselille ja ulkokehä menee lohkon pesään ilman voimankäyttöä normaali asennuslämpötilassa. Esimerkkinä vaikka Minarelli WR 125 kampiakseli missä kampuran laakeri on limpun ja ketjuhammaspyörän välissä, monesta muustakin löytyy vastaavia ratkaisuja.
Ei tässä kannata alkaa meriiteillä retostelemaan koska se ei muuta faktoja mihinkään, ei ne laakerien ulkokehät pyöri lohkoissa vaikka ei olisi puristesovitteella kiinni.
marwec
New member
Pieniä kysymyksiä moottoripyörien tekniikasta
Itte tarkoitin sitä aiemmin, että teoriatasolla minkään ei pitäis toimia kunnolla kun välyksiä mietitään.
Kuten HAA mainitsi, niin kokemuksen kautta oppii paljon paremmin kuin paperilla/koneella.
Nykyään uudet inssit osaa 3d-mallinnuksen ja teoriassa kaiken, mutta harvalla on sitä ”kädet paskassa” kokemusta. Lisäksi kun suunnitellaan uusia juttuja kysymättä koneistajan tai hitsarin mielipidettä, niin lopputulos on jotain mitä pitää korjata että se toimii.
Harrikan kampuran laakerointi vetopuolella on muuten paras kaikista. Siellä on kartiorullalaakeri. Olen avoin väittelylle asiasta, mutta mieleni ei muutu.[emoji16]
Itte tarkoitin sitä aiemmin, että teoriatasolla minkään ei pitäis toimia kunnolla kun välyksiä mietitään.
Kuten HAA mainitsi, niin kokemuksen kautta oppii paljon paremmin kuin paperilla/koneella.
Nykyään uudet inssit osaa 3d-mallinnuksen ja teoriassa kaiken, mutta harvalla on sitä ”kädet paskassa” kokemusta. Lisäksi kun suunnitellaan uusia juttuja kysymättä koneistajan tai hitsarin mielipidettä, niin lopputulos on jotain mitä pitää korjata että se toimii.
Harrikan kampuran laakerointi vetopuolella on muuten paras kaikista. Siellä on kartiorullalaakeri. Olen avoin väittelylle asiasta, mutta mieleni ei muutu.[emoji16]
Viimeksi muokattu:
jpee1990
New member
Tämän hankin. mikä on oikea asento polttimolle pystyyn vai vaakaan ? Tämähän pyörii kannassa joten.
ja nuo "kauhat" ylös vain alaspäin?KoskenPilotti
Köröttelijä
Maurisakari
New member
Laitettiin talvella kaverin möhkökawaan kiinan liukuvilkut metodilla
- rele pois, hyppylanka naaraslattaabikoilla, kolmenapaisissa kannattaa tutkia mikä on maa, ettei kytke siihen. Omaan Bemariin, K1600GT lisäsin taakse sivulaukkuihin ja eteen peileihin mallit joissa edessä on valkoiset huomiovalot/liukuvilkku ja taakse jarruvalo parilla vilautuksella ennen jatkuvaa/liukuvilkku. Kytkentä vain entisten rinnalle, ei vaatinut muita toimia, eikä tullut vikavalvontailmoituksia. Laillisuudesta mitään tietoa, mutta kyllä ne tuonne kuormaautojoulukuusien sekaan hyvin tuntuu sopivan. Hinnat ebay:stä Kawaan 10,50, AliExpressistä Bemuun 13,50€/4kpl. Vähän eri muotoiset, sama toiminta molemmissa. Halpaa kokeilla.
- rele pois, hyppylanka naaraslattaabikoilla, kolmenapaisissa kannattaa tutkia mikä on maa, ettei kytke siihen. Omaan Bemariin, K1600GT lisäsin taakse sivulaukkuihin ja eteen peileihin mallit joissa edessä on valkoiset huomiovalot/liukuvilkku ja taakse jarruvalo parilla vilautuksella ennen jatkuvaa/liukuvilkku. Kytkentä vain entisten rinnalle, ei vaatinut muita toimia, eikä tullut vikavalvontailmoituksia. Laillisuudesta mitään tietoa, mutta kyllä ne tuonne kuormaautojoulukuusien sekaan hyvin tuntuu sopivan. Hinnat ebay:stä Kawaan 10,50, AliExpressistä Bemuun 13,50€/4kpl. Vähän eri muotoiset, sama toiminta molemmissa. Halpaa kokeilla.
Tyhmiä kysytään; Onnistuuko yleensä eturattaan vaihto ketjuja katkomatta niitatuissa ketjuissa ? Onko se edes teoriassa mahdollista. Kai nuo jo jonkun verran ovat venyneet eli löysääkin pitäisi olla kun säätää ne löysimälle. Ketjut ja takaratas siis on ihan O.K ja eturattaan vaihtamalla saisi todennäköisesti tämän kesän lisää ajoaikaa. 13tkm ajetut.
Jos jotakuta kiinnostaa LED-kokeilut niin mulla on ylimääräisenä 2kpl passiivijäähdytettyjä Novsightin H4:sia, ei mahdu omaan. Pistän ne tonne myyntiin osioon tarkemmin.
Jos jotakuta kiinnostaa LED-kokeilut niin mulla on ylimääräisenä 2kpl passiivijäähdytettyjä Novsightin H4:sia, ei mahdu omaan. Pistän ne tonne myyntiin osioon tarkemmin.
Eiköhän tuo ole ihan tapauskohtaista.
Kokeile. Eturattaan koppa irti ja ketjut niin löysälle kuin saat.
Jos ketjut saa nostettua pois eturattaalta ja uuden sovitettua tilalle niin hyvä.
Pari tärkeää juttua:
- Avaa ensin eturataan mutu, se on usein ihan hemmetin tiukassa. Saattaa olla että tarvitset apukäsiä ja esim. lankkua vanteen ja takaswingin väliin tai ketjujen ja takarattaan väliin.
- Jos yhtään epäilet että ketjut on jo venyneet niin vaihda myös ketjut ja takaratas.