• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Pieniä kysymyksiä moottoripyörien tekniikasta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja jyk4
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Tumpilta tuli hyvää tekstiä ja ohjeita juotosliitosten tekoon, jospa noilla ohjeilla porukat oppisi tekemään juotosliitoksia jotka toimii. Yhtä en huomannut joka on että monisäikeiseen johtoon sytetään tinaa tolkuttomasti ja johto imaisee tinat pitkälle eristeen sisään jäykistäen johdon pitkältä matkalta.

Juotosliitoksen katkeaminen on usein kiinni siitä missä liitos on ja onko johto-liitos tuettu vai pääseekö johto liikkumaan juotoksen lähistöltä. Jos liitos on tuettu kuten johtosarjassa niin kestävyydestä ei ole pelkoa, irrallinen johto joka heiluu vaikka runkoputken tai ohjaustangon sisällä on eri asia. Sama juttu liittimessä mihin on johto juotettu, jos johtoa pääsee liikkumaan liitoksen läheltä niin murtuma on ajan kysymys.

Nämä asiat tiedettiin vusikymmeniä sitten esimerkiksi puhelinkeskuksissa. Joitain liitoksia oli tehty juottamalla ja sen aikaisissa kesuksissa oli "miljoona johtoa", katkeamisia alkoi ilmaantua vaikka keskukset ei käytännössä liiku ollenkaan. Kun siirryttiin juotoksista puristeliitoksiin niin ongelmat loppui. Tämä on vain yksi esimerkki.

Meriitteihin en ota kantaa kuka on tehnyt mitäkin vuosien ajan, joillain on kokemusta kentältä, toisilla kouluttajana, kolmannet kokemusten kautta.
 
Johtoliitoksia pyrin välttämään loppuun saakka, ainakin kriittisissä paikoissa.
Mielummin vedän uuden johdon liittimeltä liittimelle, kuin teen johdon väliin liitoksen.
Jos joudun liitoksen tekemään kriittiseen paikkaan, niin se on sitten yks'napanen superseal.
Toki jos yhden johdon takia pitää moottori irroittaa, niin silloin plan B

Käytän suojaamattomia abikoja ja puritusliitoksen jälkeen sinne liittimeen tippa tinaa, niin, että sitä ei juokse johtoon liittimen ulkopuolelle ja jos vähän juoksee, niin se ei haittaa, kun se liitin on siellä liitinkotelossa, jolloin murtumisvaara on hyvin pieni.

Runkoon tulevat maaliittimet "reikäabikolla" on sitten tarkempi puuha, kun niissä johto on vapaana heti liittimen jälkeen, mutta tippa tinaa ja kutistesukka on toiminut tähän saakka.

Miksi tippa tinaa?
Kai se on varmistuksen maksimoimista ja piintynyt tapa.
Eli sähköliitös tarvitsee kolme asiaa. Tinaa, kustistesukkaa ja liitinkotelon...:thumbup:
 
Paras liitos on juuri edellä esitetty Belgian kongon piuha. Siinä piuha liitetään ruuvaamalla kiinni, mikä kuljettaa sähkön. Sen jälkeen päälle pyöritellään suojakuppi joka kuljettaa mekaaniset kuormat, estää hankaumat ja estää kosteuden tunkeutumisen liitokseen. Se myös suojaa moottoripyörää vieressä räjäytetyn ydinpommin aiheuttamalta elektro-magneettiselta pulssilta.
 
Korjasin katkenneen rengaslämppärin johdon. Yleensä nuo katkee tyvestä, kuten tuokin. Purin vähän lämppärin kangasta jotta sain kuorittua johtoa. Yhdistin työntämällä karvat ristiin ja tinaamalla, kutistesukka tietysti kumpaankin. Vanhaa johdon päälieristettä en leikannut pois vaan halkaisin. Lopuksi vulkanointiteippiä päälle. Tuossa koetin välttää liitoksen paksuuntumista tennispallo kokoiseksi. Olisko tuollaisiin jokin parempi tapa?
 
oman kokemuksen mukaan(on kyllä sähköalan ammattikoulukin ja teku) olen käyttänyt enää about kahta liitosta. toinen on johdon liitto kolvaamalla ja kutistesukka päälle.

sitten on jotain puolikiinteää, niin yleensä en abikoita käytä, vaan laitan sokeripalan. Jostain syystä sokeripala toimii yllättävän hyvin. ja sen pystyy korjaamaan. Milläs abikon korjaat.

siis sokeripala on toiminut 10 vuotta takalokarin alla rekisterikilven valon ja vilkkujen johdossa. Suorassa vesisuihkussa. Se sokeripala vaan pitää olla hyvä, sellainen jossa ruuvi ei paina suoraan johtoon, vaan puristusliuskaan, ja lisäksi se sokeripala ei saa olla liian iso johdon kokoon, eli pienireikäinen pienelle johdolle.

lisäksi sokeripalaa voi pitää mukana laukussa ja jos tulee ongelmia, niin sillä korjaa vaikka mitä.
 
Väitän että mun tapauksessa on katkeamiseen vaikuttanut eniten se, että johto roikkuu tukematta startista varmaan kymmenen senttiä.
Kävin läpi muutkin tinatut piuhat ja ne missä on panostettu vedonpoistoon on ihan kunnossa, eli ei lähtenyt nykimällä irti.
 
Itse korjasin katkenneen lämppärin piuhan seuraavasti:

Screenshot_20190919-093624_WhatsApp.jpg

Johtojen katkaisu, kuorinta, esitinaus, taivutus koukulle, varsinainen tinaus

Screenshot_20190919-093651_WhatsApp.jpg

Puhdistus ja suojaus

IMG-20190812-WA0011.jpg

Tuohon vetäisin vielä kutistesukan koko paketin päälle.
 
jyk sanoi:
https://www.spelektroniikka.fi/p194...la-21-kutistuvuus-05-15mm-kaapelille--fi.html

Tuollaiseen törmäsin töissä joku aika sitten. Vaikutti ihan kätevältä tavalta liittää nopeasti piuhat yhteen + kutsari päälle samalla kertaa.
Napsauta laajentaaksesi...

Mä koitin noilla yhdistellä muistaakseni kärryn takavalon liitinjohtoja tms. Vituiks meni, ja heitin mäkeen loput. En keksinyt miten saa tinan sulamaan kolvilla ilman että muovit olisi sulanut tai palanut ympäriltä. Ehkä sellaisella koukkumaisella kolvinkärjellä.. :dunno:
 
shyhander sanoi:
Mä koitin noilla yhdistellä muistaakseni kärryn takavalon liitinjohtoja tms. Vituiks meni, ja heitin mäkeen loput. En keksinyt miten saa tinan sulamaan kolvilla ilman että muovit olisi sulanut tai palanut ympäriltä. Ehkä sellaisella koukkumaisella kolvinkärjellä.. :dunno:
Napsauta laajentaaksesi...

Ei kolvia, vaan kuumalla ilmalla. Toimivat kuin junan vessa ja helppoja käyttää.
 
Liitoksissa olen suosinut juotosta ja liimalla varustettua kutistesukkaa. On tullut ainakin toistaiseksi vesitiiviitä liitoksia, ja auttaa vähän vetorasituksen kestossakin (etenkin sähkötakin liittimissä, varsin hyvä taivutussuojana). Vaikka venyyhän se muovi kun pitempään kiskotaan ja se on sitten se tinattu liitos joka kestää tai ei.
 
Itte käyttänyt vähän joka paikasssa easy-p liittimiä, ku o niin helppoja. Niitä löytyy myös sellaisina missä on rasvaa sisällä niin ainakin hylkii vettä..

rb_liitin_7138573.jpg
 
Meinasin talven aikana purkaa Honda VF750 takaswingin ja puhaltaa ja maalata sen ja laakerit & tiivisteet uusiksi. Kattelin korjaamokäsikirjaa..siellä eturattaan luona on joku ruuvisysteemi joka pitää irroittaa ennen kun swingin akseli irroitetaan. Mikä mahtaa olla sen ruuvisysteemin tarkoitus. Sorry ei ole sitä korjaamokirjaa just tässä. Hondan manuaali on yliveto.
 
Kysympä tässäkin, mistä saisi PAPERISEN manuaalin/käyttöohjekirjan/korjausoppaan Honda CB 750 F2 Seven Fifty 1998....? :paikallatuulee:
-Kenellekään jäänyt ylimääräisiä....? :dunno:
 
rane58 sanoi:
Kysympä tässäkin, mistä saisi PAPERISEN manuaalin/käyttöohjekirjan/korjausoppaan Honda CB 750 F2 Seven Fifty 1998....? :paikallatuulee:
-Kenellekään jäänyt ylimääräisiä....? :dunno:
Napsauta laajentaaksesi...

Sähköisestä saa nidotun paperisen, kun käy kopiointiliikkeessä.

Mulla on kolme sellaista RSV:n manuskaa.
 
Heksu sanoi:
Meinasin talven aikana purkaa Honda VF750 takaswingin ja puhaltaa ja maalata sen ja laakerit & tiivisteet uusiksi. Kattelin korjaamokäsikirjaa..siellä eturattaan luona on joku ruuvisysteemi joka pitää irroittaa ennen kun swingin akseli irroitetaan. Mikä mahtaa olla sen ruuvisysteemin tarkoitus. Sorry ei ole sitä korjaamokirjaa just tässä. Hondan manuaali on yliveto.
Napsauta laajentaaksesi...
frame.jpg


Tämä osa? Estääkö renkaan osumiseen lokasuojaan?
 
Minkä takia mun ratamopossa on tollanen ylimääräinen purkki paisuntasäiliön lisäksi? Sen korkista menee letku varsinaisen paisuntasäiliön yläosaan.
 

Liitetiedostot

  • IMG-20190927-WA0002.jpg
    IMG-20190927-WA0002.jpg
    42,3 KB · Katselut: 117
Koska ratamoposta ei saa sääntöjen mukaan mennä mitään letkua katteeseen tai maahaan. Kerääjäsäiliö, muistaakseni minimissään 2dl, pitää olla bensalle, jäähdytysnesteelle ja kampikammion huohotukselle (jos ei huohota airboxiin).
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi kirjoittaaksesi täällä.
Back
Ylös