• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Pieniä kysymyksiä moottoripyörien tekniikasta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja jyk4
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Tää olikin päässy unohtumaan.
Osaako kukaan sanoa, että meneekö tollanen pönttö perus killerin kanssa alle 110?

Omaan kokemukseen ja tuntumaan perustuen pitkällä vaimentimella, missä on villoitus kunnossa, normaalin R4 moottorisen sporttipyörän lukemat ovat 100-105dB, killerillä 93-99dB. Lyhyellä vaimentimella voi laittaa keskimäärin +3dB noihin lukemiin.

Nämä lukemat on peräisin kisakatsastuksista ja apparan mittauksista vuosien aikana kerätystä muistijäljistä.

Villoituksesta löytyy tältäkin foorumilta monta koulukuntaa ja keskustelua, enkä viitsi siitä tässä alkaa kinaamaan.

Edit: kokoputkella varustetulla pyörällä on mahdollista päästä ajamaan apparan 95dB:n päiville, toisaalta jollain pyörällä voi olla tiukkaa päästä 110dB:n päivälle mukaan.
 
Täällä kun ollaan sopivasti putkistojen äärellä niin esitän oman kysymykseni;

Haluaisin ihan puhtaasti esteettisistä syistä pätkäistä noista Termignoneista 5-10cm pois pituudesta. Nykyinen mitta on muistaakseni 37cm. Voiko tuota äänenpaineen nousua kompensoida pois mitenkään esim. pienemmällä reikäputkella tms ?
En kyllä mökää kaipaisi yhtään enempää, mutta en myöskään halua turhaan rääkätä konetta joten ilman killereitä mennään.
 
Voi pätkäistä. Samalla kun villoittaa putket uusiksi niin saattaa olla hiljaisempi kuin nyt. Valmistajat tuppaa villoittamaan noi putket sillain, että villa kestää ikuisuuden. Silloin se ei kuitenkaan vaimenna kovinkaan tehokkaasti.
 
Voi pätkäistä. Samalla kun villoittaa putket uusiksi niin saattaa olla hiljaisempi kuin nyt. Valmistajat tuppaa villoittamaan noi putket sillain, että villa kestää ikuisuuden. Silloin se ei kuitenkaan vaimenna kovinkaan tehokkaasti.

Meinaat ettei paineet nouse niin paljon ? Tuo on sillain ikävä modi, että palautus onkin sitten mutkikkaampi homma 😀

Oliko tuohon villaan jotain tiettyä merkkiä ja ohjeita miten villoittaa. Käsittääkseni parempi jättää löysäksi jotta vaimennus olisi mahdollisimman hyvä.
 
Todennäköisesti teho laskee ja jossain vaiheessa alkaa vituttaa se meteli. 🙂
Lisäksi sovittelun kanssa voi olla ihan oikeasti tekemistä, että kallistusvarat säilyvät edes suunnilleen ennallaan. Vaikkakin 600RR:ssä näyttäisi olevan melko hyvin tilaa tuolla jalkatapin alla ainakin valokuvien perusteella, niin tarkkana pitää olla kuin hyttystä nussiessa, ettei jäädä chopperin kallistuskulmiin.
 
Tosta tuli mieleen että paljonko MotoGP pyörästä örähtää?

Rajoista en tiedä mutta kyllä ne hiljaisempia oli tänä vuonna kuin n.15v. sitten, tosin siihen vaikuttaa paljon millä radalla on. Assenissa avaran taivaan alla ei ole tarvetta korvatulpille kun taas Red Bull-ringillä ei kärsinyt olla ilman tulppia ollenkaan.
 
Täällä kun ollaan sopivasti putkistojen äärellä niin esitän oman kysymykseni;

Haluaisin ihan puhtaasti esteettisistä syistä pätkäistä noista Termignoneista 5-10cm pois pituudesta. Nykyinen mitta on muistaakseni 37cm. Voiko tuota äänenpaineen nousua kompensoida pois mitenkään esim. pienemmällä reikäputkella tms ?
En kyllä mökää kaipaisi yhtään enempää, mutta en myöskään halua turhaan rääkätä konetta joten ilman killereitä mennään.

Älä niitä termejä leiko!

Hommaa kiinansliparia tai vastaavaa, ja typistele ne.

Yleensä twinit eivät tykkää lyhyistä slipareista.
 
Älä niitä termejä leiko!

Hommaa kiinansliparia tai vastaavaa, ja typistele ne.

Yleensä twinit eivät tykkää lyhyistä slipareista.

Väännöt katoaa ? Tietysti hyllyssä olis orggiksetkin joille tuskin on muuta käyttöä. Kiinnitys mopoon on se verta hankala väkerrellä kun ei ole metallintyöstövälineitä että mielellään käyttäisi valmiita aihioita.
 
Todennäköisesti teho laskee ja jossain vaiheessa alkaa vituttaa se meteli. 🙂

Meinaatko, ettei saa edes uudelleen penkittämällä säädetyksi nykyisen veroiseksi tehoiltaan?

Lisäksi sovittelun kanssa voi olla ihan oikeasti tekemistä, että kallistusvarat säilyvät edes suunnilleen ennallaan. Vaikkakin 600RR:ssä näyttäisi olevan melko hyvin tilaa tuolla jalkatapin alla ainakin valokuvien perusteella, niin tarkkana pitää olla kuin hyttystä nussiessa, ettei jäädä chopperin kallistuskulmiin.

FB_IMG_1577095491794.jpg
Sitä ei tarvii hirveesti tuoda tuolta alta sivulle.
Ei ehkä ihan näin piiloon, kun tässä videossa, mutta jotain tämän suuntaista suunnitteilla https://youtu.be/mZEXhJ9GGyQ
 
Älä niitä termejä leiko!

Hommaa kiinansliparia tai vastaavaa, ja typistele ne.

Yleensä twinit eivät tykkää lyhyistä slipareista.

Tää on kyl aika pyöräkohtainen juttu ja riippuu myös kollektorien pituuksista ja muodosta. Esim. R6R:ssä on kovin erilaisia ja erimittaisia putkia, paras tehontuotto vaikuttaa olevan lyhyemmillä putkilla. Myös R3 koneiset vaikuttaisi toimivan hyvin lyhyemmällä putkella.

Joskus testattiin trumpan speed tripleä jossa vakiopönttö on noin kilometrin mittainen. Vakiopönttöä noin kolmasosan lyhyempää tarvikepönttöä pystyi lyhentämään noin kolmasosan tehontuoton kasvaessa kokoajan. Vääntökin pysyi samoissa, joten tuolla sai sylinterin huuhtelua ja palotapahtumaa tehostumaan. Muihin säätöihin ei siis koskettu putkea muutettaessa.

Tässäkin kohtaa tietysti kaikki vaikuttaa kaikkeen. Twinin rajumpi pakopulssi ja siitä heijastuvat painepulssit käyttäytyvät eri lailla. Uskoisin kuitenkin enemmän kollektorin rakenteen vaikuttavan enemmän kuin itse putken pituuden. Myös imupuolen virtaus ja nokkien ajoitus jne. vaikuttavat pakopuolelle. Pahimmillaan tietysti takaisin heijastuva painepulssi osuu overlapin aikaan ja tekee vastapaineen sylinteriin kun imuventtiili on auki.

R4 ja R3 moottorissa on käsittääkseni kohtuullisen helppoa luoda rakenne missä sylinterin pakopuolella on aina alipaine kun pakoventtiili on auki. Twinissä tämä taitaa olla hiukan haasteellisempaa ainakin korkealle kiertävissä moottoreissa.
 
Lisäksi sovittelun kanssa voi olla ihan oikeasti tekemistä, että kallistusvarat säilyvät edes suunnilleen ennallaan. Vaikkakin 600RR:ssä näyttäisi olevan melko hyvin tilaa tuolla jalkatapin alla ainakin valokuvien perusteella, niin tarkkana pitää olla kuin hyttystä nussiessa, ettei jäädä chopperin kallistuskulmiin.

Tää on kyllä ihan totta. Esim. vaihdekiksin kiinnityspultti raapii rataan paikkapaikoin ja itseasiassa kerran se jopa pyörähti löysälle, kun otti vähän reippaammin kiinni Motoparkin sokeen vasurin päällä. Myös alakate tuppas naarmiutumaan molemmin puolin, sekä koneenposken suoja pyörän oikealla puolella otti joskus vähän naarmua kanttarista.
 
Tää on kyl aika pyöräkohtainen juttu ja riippuu myös kollektorien pituuksista ja muodosta. Esim. R6R:ssä on kovin erilaisia ja erimittaisia putkia, paras tehontuotto vaikuttaa olevan lyhyemmillä putkilla. Myös R3 koneiset vaikuttaisi toimivan hyvin lyhyemmällä putkella.

Joskus testattiin trumpan speed tripleä jossa vakiopönttö on noin kilometrin mittainen. Vakiopönttöä noin kolmasosan lyhyempää tarvikepönttöä pystyi lyhentämään noin kolmasosan tehontuoton kasvaessa kokoajan. Vääntökin pysyi samoissa, joten tuolla sai sylinterin huuhtelua ja palotapahtumaa tehostumaan. Muihin säätöihin ei siis koskettu putkea muutettaessa.

Tässäkin kohtaa tietysti kaikki vaikuttaa kaikkeen. Twinin rajumpi pakopulssi ja siitä heijastuvat painepulssit käyttäytyvät eri lailla. Uskoisin kuitenkin enemmän kollektorin rakenteen vaikuttavan enemmän kuin itse putken pituuden. Myös imupuolen virtaus ja nokkien ajoitus jne. vaikuttavat pakopuolelle. Pahimmillaan tietysti takaisin heijastuva painepulssi osuu overlapin aikaan ja tekee vastapaineen sylinteriin kun imuventtiili on auki.

R4 ja R3 moottorissa on käsittääkseni kohtuullisen helppoa luoda rakenne missä sylinterin pakopuolella on aina alipaine kun pakoventtiili on auki. Twinissä tämä taitaa olla hiukan haasteellisempaa ainakin korkealle kiertävissä moottoreissa.

Juu. Taitaahan tossa olla kollektori alhaalla ja ilmeisesti ainakin alkuperäiset änkkärit vielä naimisissa toisiinsa penkin alla. Termeistä en tiiä.

Kuhan jättäis termit rauhaan 😀. Olen traumatisoitunut yhdestä teurastetusta tupla-akra parista. Tehtävän suorittaneelle pitäisi antaa lopetuslupa.
 
Väännöt katoaa ? Tietysti hyllyssä olis orggiksetkin joille tuskin on muuta käyttöä. Kiinnitys mopoon on se verta hankala väkerrellä kun ei ole metallintyöstövälineitä että mielellään käyttäisi valmiita aihioita.

Jos harrastuneisuus riittää, niin pyöräytä penkissä ennen ja jälkeen. Saadaan kaikki tietää totuus arvuuttelun asemesta.
 
R4 ja R3 moottorissa on käsittääkseni kohtuullisen helppoa luoda rakenne missä sylinterin pakopuolella on aina alipaine kun pakoventtiili on auki. Twinissä tämä taitaa olla hiukan haasteellisempaa ainakin korkealle kiertävissä moottoreissa.

Kyselin tähän aiheeseen liittyen tuossa edellisellä sivulla.
Kollektoriputken pituus Rivi3:ssa (3-1 putki), niin onko sillä jotain väliä? Itse mietin pitää sen suht vakio pituisena.

Sit oon tässä selvitellyt tuota kollektoriputken paksuutta. Taidan mennä vakiolla, enkä suurentaa sitä. R3:ssa pakopulssit tulee tasaisesti toisiinsa nähden, eli putkessa on vain yhden sylinterin pakokaasut kerralla (ehkä peräkkäin saattaa myös olla).
Pakokaasu täytyy pitää kuumana ja nopeasti virtaavana. Näiden molempien puolesta ohuempi pakoputken halkaisija liputtaa. Paksummassa pakokaasut jäähtyvät nopeammin sekä paksummassa pakokaasu kulkee hitaammin.

Koska äänenvaimentimen sisääntulo on pakoputkea suurempi, niin aattelin kasvattaa pakoputken vasta juuri ennen änkkää suuremmaksi, jotta saan liitoksen tehtyä. Pyörikööt pakokaasut siellä änkän sisällä.

Meniskö oikein?:orgmp2:
 
Koska äänenvaimentimen sisääntulo on pakoputkea suurempi, niin aattelin kasvattaa pakoputken vasta juuri ennen änkkää suuremmaksi, jotta saan liitoksen tehtyä. Pyörikööt pakokaasut siellä änkän sisällä.

Meniskö oikein?:orgmp2:

Mielenkiintoinen kysymys. Sanoisin, että pienin riski mennä pieleen on muuttaa halkaisija väliputken loppupäässä ja jättää kollektori alkuperäiseksi.

Alkukäyrien pituuden tai väliputken halkaisijan muutos on kyl kysymysmerkki että mihin suuntaan toi muuttuu. Olettaisin että väliputken pieni halkaisija vaikuttaa tuossa alavääntöön ja sitä isontamalla laulua tulisi ylös, mutta alakierroksilta saattaa vääntö pudota.
 
Alkukäyrien pituuden tai väliputken halkaisijan muutos on kyl kysymysmerkki että mihin suuntaan toi muuttuu. Olettaisin että väliputken pieni halkaisija vaikuttaa tuossa alavääntöön ja sitä isontamalla laulua tulisi ylös, mutta alakierroksilta saattaa vääntö pudota.

Samoilla ajatuksilla. Taidampa tehdä tuollaisen toteutuksen. Kadulla kun ei tule oikeastaan ikinä ajettua rajoitinta vasten.
 
Kyselin tähän aiheeseen liittyen tuossa edellisellä sivulla.
Kollektoriputken pituus Rivi3:ssa (3-1 putki), niin onko sillä jotain väliä? Itse mietin pitää sen suht vakio pituisena.

Sit oon tässä selvitellyt tuota kollektoriputken paksuutta. Taidan mennä vakiolla, enkä suurentaa sitä. R3:ssa pakopulssit tulee tasaisesti toisiinsa nähden, eli putkessa on vain yhden sylinterin pakokaasut kerralla (ehkä peräkkäin saattaa myös olla).
Pakokaasu täytyy pitää kuumana ja nopeasti virtaavana. Näiden molempien puolesta ohuempi pakoputken halkaisija liputtaa. Paksummassa pakokaasut jäähtyvät nopeammin sekä paksummassa pakokaasu kulkee hitaammin.

Koska äänenvaimentimen sisääntulo on pakoputkea suurempi, niin aattelin kasvattaa pakoputken vasta juuri ennen änkkää suuremmaksi, jotta saan liitoksen tehtyä. Pyörikööt pakokaasut siellä änkän sisällä.

Meniskö oikein?:orgmp2:

Oikeastaan tärkeä asia putkistossa on kollektori(t) ja primäärien ja sekundäärien pituudet. Eli mitta pakoaukolta ekalle ja mahdolliselle tokalle kollektorille. Noissa epäjatkuvuuksissa puolet painepulssin energiasta heijastuu takaisin alipainepulssina, jonka olisi tarkoitus saapua pakoventtiilille juuri ennen kuin se sulkeutuu. Jos kollektoreja on kaksi, viritetään ekan kollektorin paikka korkeiden kierrosten ja tokan kollektorin paikka matalampien kierrosten mukaan. Toki kun painepulssi etenee äänennopeudella niin käytännön syistä putken pituus on yleensä puolikas tai neljäsosa optimista, jolloin paunepulssi sekoilee putkessa samalla pakotahdilla useemman kerran edes takaisin. Yhden kollektorin putkistossa voidaan tuo toinen painepulssi sitten saada vaimentajan liitoksesta. Parhaassa tapauksessa primäärien+sekundäärien pituus olisi kertaluku primäärien pituudesta näin äkkiä ajatellen.

Putken halkaisijaksi sitten semmoinen, ettei ahdista virtausta. Vakio on hyvä arvaus aika monesti.
 
Tää on kyllä ihan totta. Esim. vaihdekiksin kiinnityspultti raapii rataan paikkapaikoin ja itseasiassa kerran se jopa pyörähti löysälle, kun otti vähän reippaammin kiinni Motoparkin sokeen vasurin päällä. Myös alakate tuppas naarmiutumaan molemmin puolin, sekä koneenposken suoja pyörän oikealla puolella otti joskus vähän naarmua kanttarista.
Löysinpä itseasiassa melko hyvän kuvaparin havainnollistamaan tuota mopon alapään levenemisen vaikutusta kallistuskulmaan, kuvat lainattu nimimerkin Coriolis albumista. Molemmat mopot ovat samaa mallia, toisessa vaan kytkinkoppa on 38 milliä ulompana plus pari senttiä laahauspalaa päälle. Melko näkyvä ero jo ihan silmälläkin.

vertailu.jpg
 
Täytyy kysyä tähän asiaan liittyen yks juttu joka vaivaa omaa mieltä... Suurin osa täällä varmaan ovat tietoisia tuosta meikäläisen edellisestä isommasta projektista eli Daytonasta. Vaikka kävin sillä radallakin ja ajoin mielestäni välillä "eniten täysii" mutkateillä en ikinä onnistunut maakontaktissa. Pyörän nykyinen omistaja taas on saanut yhdysputken maahan useampaankin kertaan sen verran pahasti että käärimäni lasikuitunauha oli kulunut kokonaan puhki, mainittakoon että pyörän nykyinen sijaintipaikka on lähellä Seinäjokea Vaasan suuntaan eli mutkia saati pinnanmuotoja ei juurikaan ole tarjolla. Ainoa selitys jonka itse keksin on että nykyinen omistaja on minua reippaasti pidempi eli mutkissa takaiskari painuu enemmän kasaan pystymmän ajoasennon takia, ja tämä vielä ottaen huomioon sen että minun jälkeeni lyhennetty takaiskari on vaihdettu takaisin normipituiseen.
 
Juu. Taitaahan tossa olla kollektori alhaalla ja ilmeisesti ainakin alkuperäiset änkkärit vielä naimisissa toisiinsa penkin alla. Termeistä en tiiä.

Kuhan jättäis termit rauhaan 😀. Olen traumatisoitunut yhdestä teurastetusta tupla-akra parista. Tehtävän suorittaneelle pitäisi antaa lopetuslupa.

Kollektorit eli alkukäyrät (?) on alhaalla, väliputki sitten yhdistää molemmat ja nostaa ylös vaimentimille
Termit ja vakiot toimii aika pitkälti samalla periaatteella. Vaimentimet on "yksi paketti" molemmissa. Putkisto on siis 2-1-2 virallisesti vaikka käytännössä 2-1. Molemmat kollektorit yhdistyy yhteen väliputkeen joka menee ensimmäiselle (oikean puolinen, perästä katsottuna) vaimentimelle. Vaimentimien välissä kulkee taas lyhyt yhdysputki jonka pitäisi kuljettaa kaasuja ensimmäisestä vaimentimesta jälkimmäiseen. Rakennehan on täysin idoottimainen sekä alkuperäisissä, että termignoneissa. Arrow taitaa olla ainut valmistaja joka muuntaa väliputken ennen vaimentimia taas kahdeksi eli molempiin menee oma putkensa eivätkä vaimentimet ole keskenään yhdistetty.

Koska tämä tietysti aiheuttaisi sen, että käytännössä kaikki kaasut/äänet tulisi ensimmäisestä vaimentimesta on rakennetta rukattu. Vakiossa se rakenne on sellainen "perus kammiohankaloitus" Termignoneissa on käytännössä "integroitu db-killeri" sen reikäputken päässä. Eli se reikäputken pää on oikeasti ummessa ja kyljessä samanlaiset reiät kuin db-killerissä eli se tulovaimennin on tukossa. Tästä syystä aamulla kännistäessä näkee hyvin kun höyryt tulevat kauimmaisesta vaimentimesta ja samoin paine-eron tunsi kädellä. Tästä syystä porukka on poraillut siihen killeriin 25mm reiän tasoittamattaan tilannetta. Itse porasin 15millisen kun ei ollut isompaa terää, tasasi mutta on se kaiummainen yhä voitolla.

Vaikea selittää. Laitan kuvia kun pääsen jouluilta takaisin läppärille 😀

Jos harrastuneisuus riittää, niin pyöräytä penkissä ennen ja jälkeen. Saadaan kaikki tietää totuus arvuuttelun asemesta.

Harrastuneisuutta kyllä riittäisi, mutta ei budjettia. Pitäisi joka tapauksessa käyttää Corsenerolla säädettävänä kun vaihdan ilmansuodattimen takaisin vakioon. Jos nyt vaan kaikelta muulta skeidalta ehtii tehdä muutakin kuin pakolliset huollot ennen kesää. Samalla tietysti menisi tuo modattu vakio vaimennin, mutta ei kyllä oikein pysty mittauttamaan nykyistä "tappiin viriteltyä" kokoonpanoa ja sitten taas uudestaan. Pitäisi melkein käyttää jossain lähellä ensin, sitten säädettäväksi uudella setupilla ja taas mittaus kotipuolessa ja pahimmassa tapauksessa uudestaan säädettäväksi 😀 Ehkä muuten, mutta ei ole välineitä kuljettaa mopoa pakussa.

Pahoittelut kirjoitusasusta, mutta puhelimella vähän vaikeaa hallita kokonaisuutta.
 
Back
Ylös