intinaz
New member
Eli nyt ajatus häröilee mallasmaisesti
Pahoittelen, jos lanka katkeilee.
Minkäslaisia merkityksiä moottoripyörillä on ollut elämässänne, onko ollut pitkiä katkoksia ajelussa, miten perhe, työ tai muuten vaan elämäntilanne on vaikuttanut?
Miten foorumit on vaikuttaneet harrastukseenne?
Entä merkkiuskollisuus, onko se "aitoa" henkeen ja vereen juttua vai jotain siitä alaspäin? Onko merkillä väliä?
Ite kun alottelin tätä juttua parisenkymmentäjotain vuotta taaksepäin, kevarit oli lähiympäristön laajentamista, siis pääsi itse paikallisdösien lisäksi jonnekin omatoimisesti ja sai kokea siten vapauden tunnetta. Samalla syntyi rakkaus pyöriin - tuli kuolattu Kawan GPZtaa, Yamaha FZR tonnista ja muita sen ajan huippupyöriä. Siitä se sitten lähti. Sitten tuli omisteltua jokusta erilaista pyörää, ulkomailla asuessa ei ollut omaa, mutta tuli siitä melkein joka päivä silloinkin ajeltu ainakin unissaan. Eli itellä on pyörät olleet vahvasti mukana, muksujen syntymän jälkeen ei ole ollut samanlailla aikaa ja varmaan siihen aikanaan rakentelu/näpräys jäikin sitten. Mutta silti ei vois kuvitella omaa elämää ilman pyörää. Kumma sillain, kun en ole muuten yhtään materian ja tavaroiden perään ja elintasokilpailu ei kiinnosta
Kotona on saanut kuulla monia kertoja kuinka pyörät on (muka) tärkeämpiä kuin toiset ihmiset
Eihän se nyt niin ole.
Foorumeitten kautta on tuntenut ittensä taas ihan pikkupojaksi, on avartanut kauheasti tätä juttua monelta osin. On tullut uutta tietoa, lukenut kokemuksia, saanut uusia juttuja mukaan.
Merkkiuskollinen en ole, tosin mulla oli vuosien HD-kausi, en silti voinut ajetallakaan dissata muita merkkejä vaan oon aina pitänyt että kaikissa pyörissä on jotain hyvää ja kaikilla on jollain tavalla makeeta ajaa. Harrikat "jätin" sen takia, että niihin paloi hirveät summat rahaa kun oli epäonnea ja sitten aika ei vaan riittänyt. Sekä alkoi tehdä mieli jotain muuta. Eniten on naurattanut, kun näin pari tyyppiä siltä sektorilta ja silmät putosivat päästä(konkreettisesti) kun näkivät pikku-suzukin mun alla. Ei sen niin vakavaa pitäisi olla. Jollain kait on. Pidän eksoottisista pyöristä niinkun ihan massavehkeistäkin, kyllä ne kivekset pitää muualta(kin) löytyä kuin pyörästä.
Vaikka viimisin pyörä on ollut vasta pari päivää, niin mietti jo seuraavaa. Tienkin kyllä että tää oli tällänen välivaihe budjettitilanteen takia. Mutta mieleinen sellanen.
Ei kannata miettiä mitä tällä hain takaa, kunhan tyhjät ajatukset juoksevat
Minkäslaisia merkityksiä moottoripyörillä on ollut elämässänne, onko ollut pitkiä katkoksia ajelussa, miten perhe, työ tai muuten vaan elämäntilanne on vaikuttanut?
Miten foorumit on vaikuttaneet harrastukseenne?
Entä merkkiuskollisuus, onko se "aitoa" henkeen ja vereen juttua vai jotain siitä alaspäin? Onko merkillä väliä?
Ite kun alottelin tätä juttua parisenkymmentäjotain vuotta taaksepäin, kevarit oli lähiympäristön laajentamista, siis pääsi itse paikallisdösien lisäksi jonnekin omatoimisesti ja sai kokea siten vapauden tunnetta. Samalla syntyi rakkaus pyöriin - tuli kuolattu Kawan GPZtaa, Yamaha FZR tonnista ja muita sen ajan huippupyöriä. Siitä se sitten lähti. Sitten tuli omisteltua jokusta erilaista pyörää, ulkomailla asuessa ei ollut omaa, mutta tuli siitä melkein joka päivä silloinkin ajeltu ainakin unissaan. Eli itellä on pyörät olleet vahvasti mukana, muksujen syntymän jälkeen ei ole ollut samanlailla aikaa ja varmaan siihen aikanaan rakentelu/näpräys jäikin sitten. Mutta silti ei vois kuvitella omaa elämää ilman pyörää. Kumma sillain, kun en ole muuten yhtään materian ja tavaroiden perään ja elintasokilpailu ei kiinnosta
Kotona on saanut kuulla monia kertoja kuinka pyörät on (muka) tärkeämpiä kuin toiset ihmiset
Foorumeitten kautta on tuntenut ittensä taas ihan pikkupojaksi, on avartanut kauheasti tätä juttua monelta osin. On tullut uutta tietoa, lukenut kokemuksia, saanut uusia juttuja mukaan.
Merkkiuskollinen en ole, tosin mulla oli vuosien HD-kausi, en silti voinut ajetallakaan dissata muita merkkejä vaan oon aina pitänyt että kaikissa pyörissä on jotain hyvää ja kaikilla on jollain tavalla makeeta ajaa. Harrikat "jätin" sen takia, että niihin paloi hirveät summat rahaa kun oli epäonnea ja sitten aika ei vaan riittänyt. Sekä alkoi tehdä mieli jotain muuta. Eniten on naurattanut, kun näin pari tyyppiä siltä sektorilta ja silmät putosivat päästä(konkreettisesti) kun näkivät pikku-suzukin mun alla. Ei sen niin vakavaa pitäisi olla. Jollain kait on. Pidän eksoottisista pyöristä niinkun ihan massavehkeistäkin, kyllä ne kivekset pitää muualta(kin) löytyä kuin pyörästä.
Vaikka viimisin pyörä on ollut vasta pari päivää, niin mietti jo seuraavaa. Tienkin kyllä että tää oli tällänen välivaihe budjettitilanteen takia. Mutta mieleinen sellanen.
Ei kannata miettiä mitä tällä hain takaa, kunhan tyhjät ajatukset juoksevat
