Raskaana ajaminen

[Hulda]

Hei,

Kertokaa omia / vaimon / tyttöystävän kokemuksia raskaana mopoilusta?

Mitenkä pitkään olette vielä ajelleet?  

Alkaa pienenkin kippaamisen riskit jo hiukan hirvittää, muttei millään raaskisi Mörköä kesken kauden talliinkaan tuupata...

Nyt kaivataan siis motoristien näkemyksiä asiasta, ei ylihysteeristä neuvolan tätiä!  

Ja kiitos etukäten fiksuista vastauksista.

 

[Makeka]

Kaveri ajoi niin kauan kunnes ajohousut eivät menneet kiinni ja mukavalta tuntui..eli ekat 3-4kk

 

[Ruben]

Omalta kohdaltani en tietty tiedä mutta vaimo kun sattuu olemaan sekä "neuvolan täti" että motoristi..

Hän kuulemma aina antaa evästykseksi tuleville mammoille että ihan omien tuntemuksien mukaan valitsee lajinsa oli se sitten prätkäily, vuorikiipely tai laskuvarjohyppy. Aina muistaen sen että kantaa kahden ihmisen hyvinvoinnin vastuun siinä samalla.

Oman raskautensa aikana ei vaimolla vielä omaa prätkää ollut mutta muistaakseni istui kyllä vyöruusuna mun kyydissä aika pitkään maha pömpölläänkin.

Pääasia kai on se että nauttii elämästään raskaudenkin aikana huomioiden riskit pikkasen pidemmälle..

 

[Kipee]

Hep.

Oma vaimoke ei ole ollut halukas tulemaan kyytiin sen jälkeen kun testi positiivista näytti.

Tosin, en häntä mukaan olisi suostunut ottamaankaan.

 

[pepper]

Sama asia tavallaan jos kuskaisit lasta kyydissä. Toiset sitä tekee ja toiset ei, vastuu kasvaa...

 

[TheDuck]

Vaimoke ajo/oli kyytissä about 5-6 kuukaudelle asti, nyt on maha niin kovaa tiellä, sekä ei mahdu ajotakki enää päälle.

Ja ihan hyvillä mielin meni ja Kawasaki zzr 600 oli alla.

 

[virkamies too]

Pakko laittaa: pari kesää ajoin raskaana ( yli 120 kg) eikä tuntunu missään! Nykyinen ruipelo ( n. 90 kg)

Asiaa:
Eiköhän tuleva Äitiliini tiedä tuntojensa ja vointinsa mukaan milloin meno maistuu? Aja niin kauan kuin pyörän päälle pääsee ja tuntuu itsestä turvalliselle. Jos tuleva isukki vastustaa uhkaa vaihtaa pyöräsi vaikka hajapussiin ( siis jos ei jo ole...)

Onnellista odotusta, ja pikkuinen (-set) ovat onnellisia kun saavat kyytiä jo ennen syntymää

Toivoo nimimerkki: Yheksännellä kuulla ja norsu tulee, kärsä näkyy jo

 

[mikkoyli]

Vaimo istui muistaakseni H-D:n kyydissä vielä viimeisellä kuulla kun ensimmäistä odotettiin. Ajaminen on varmasti vaikeampaa, jos maha osuu tankkiin. H-D:llä ajaminenkin onnistuisi. Pelittäähän se muukin toiminta loppuun asti...

 

[XX-xenon]

just meinasinki sanoa, et pitää hankkia customi ni voi ajaa isommallaki massulla..  

kai sitä pitää itekki hankkia sellainen tai matkapyörä jos tää maha tästä vielä kasuaapi..

 

[Mikuni]

Kai jostain nyt sellainenkin legenda löytyy että neito on saapunut/tuotu synnytykseen prätkällä?

 

[XX-xenon]

katsotaan jos tästä ketjusta sellainen vielä syntyis..?

toivossa on hyvä elää..

 

[JesseR]

Meille tuli juhannuksena 2009 tuollainen pieni ihminen kanssa. Raskausaikana en ottanut vaimoketta kyytiin, ja tänä kesänä kun pikku-mies on jo 1vuotias niin ei ole ehtinyt kyytiin =)

 

[grouchland]

Mä ajoin kans siihen asti, kun ajovaatteet meni päälle. Ja kävin kerran radallakin. Sitten kyllä olikin jo syksy.

Toki se jatkuva pahoinvointi ja väsymys verotti ajamista aika lailla. Kyllä ne omat tuntemukset kertoo, että millon ajaminen kannattaa lopettaa. Masuasukista kun tulee konkreettisempi päivä päivältä, niin kyllä se varovaisuuskin samalla lisääntyy.

 

[Soli]

Kokemusta löytyy melko vähän vaikka lapsosia on viisi

Ajoin kuopus masussa vain muutaman kuukauden, koska kiloja kertyi sellaista vauhtia, etten mahtunu ajokamppeisiin

Miehen kyykyn kyydissä olin vain kerran ja silloinkin töyssyinen ja mutkikas tie aiheutti "ahdistusta" ja huonoa oloa. (viikkoja alle 20)

Itselle tuli vaan sellainen olo ettei enää, kun ilman kunnon ajovarusteita en aja

Onnea ja jaksuja, kuuntele kehoasi

 

[claymore]

Mulla on sellainen ylimääräinen kupu tuossa vatsan kohdalla, olen vain nostanut sen rytkösen tankin päälle ja ei muuta kuin menoksi, ei ole haitannut vielä, kuulemma näytän siltä, kuin olisin 8kk raskaana, eikä saa loukkaaantua tästä

 

[Donna]

Itse ajelin vähän vajaa puoliväliin. Kun vatsa pullahti ulos, ei housut mahtuneet kiinni, eikä ajaminen enää tuntunut hyvältä, siirryin kyytiläiseksi.
Kilometrejä verott myösi alkuraskauden suunnaton väsymys ja pahoinvointi.

 

[J@ck]

En ajaisi, enkä ottaisi kyytiin. Keskenmeno on liian pienestä kiinni.. Jo paikallaan kaadetun pyörän nosto voi olla kohtalokas.

 

[Waille]

Luonnehtisitko J@ck itseäsi enemmän sovinistiksi vai kukkahatuksi?

 

[J@ck]

^Sanoisin, että ajatukseni oli enempi elämän- ja omaan kokemukseen perustuvaa.  
Poika olis mullakin, vaan eipä tuosta vanhasta jutusta sen enempää. Mut kannattaa uskoa, että keskenmeno voi tapahtua aivan mitättömältä tuntuvan asian ja ajattelemattomuuden seurauksena. En minäkään sitä silloin aikoinaan tiennyt, enkä ymmärtänyt. Tai pitäis varmaan sanoa, että me ei tiedetty..

 

[rumpali]

No ihan mankilla ajoin työmatkoja,mutta kun kone alkoi ylämäessä hyytymään "ylimääräisen" painon takia,ja mopopojat painoi nauraen ohitse,niin oli pakko luovuttaa.Aika paksukainen olin,jotain kuudennella.Ukolta lainatusta pilkkihaalarista meni nippanappa vetskari kii.Mutta jokainen tuntojensa mukaan.Raskaus on osa elämää,ja järki käteen!