• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Ratamoottoripyöräilyn kisataktiikat - mitä ne ovat ja miten kehittyä niissä?

Tero Puranen

New member
Ratamoottoripyöräilyn taktiikat - mitä ne ovat ja miten kehittyä niissä?

Kysymys kuuluu: Mitä tapahtui, ja missä kohtaa rataa jotain sellaista, joka antoi minulle VIHJEEN/TILAISUUDEN ohittaa edellä ajanut kuski?

Olen tällä hetkellä (syksy -23) Moottoriliiton valmennuskurssilla (VOK-1). Hyvää settiä valmentamisesta kokonaisuutena. Täydentää sopivasti omaa työkalupakkia, vaikken valmenna tai enkä todennäköisesti näköisesti tulekaan valmentamaan koskaan rata-ajoa.

Olen jotenkin tykästynyt rata-ajoon, ja haluan kehittyä siinä. Ehkä joku päivä saan laittaa ratapäivillä punaisen tarran R6:n keulaan. Ehkäpä rohkenen jopa osallistua ihan satunnaiseen kisaankin. Matkalla mahdollista kisaa kohti, olen opiskellut ja harjoitellut kohtuu määrätietoisesti rata-ajoa. Näen rata-ajon kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen; nukkumisesta aina rengaspaineiden vaikutukseen keskimutkassa. On ukko, pyörä ja rata.

Otetaan isosta paketista tarkasteluun vain taito ja taktiikka, ja jätetään kaikki muu huomioimatta. Kun taidot ovat jo perustason yläpuolella, taktisen ajattelun merkitys korostuu. Jos otan esimerkin jalkapallosta, niin fiksu pelaaja voittaa aina nopean pelaajan. Tämä Messistä kertova uutinen kertoo itse asiassa vain hänen taktisesta osaamisesta. Messi pelaa enemmän silmillään ja aivoillaan, kuin jaloillaan. Haluaisin oppia rata-ajoon ja kilvan ajoon liittyen samat asiat. Pään pyörittely ja katseleminen ei riitä, pitäisi tietää mitä kannattaa katsoa. Tässä kohtaa peliin astuu taktinen ajattelu.

Ison oivalluksen minulle tarjosi Heikki Mansikan mainio kirja Hornet-lentäjä, ja siinä kappale Lentäminen aivojumppana. Äänikirja löytyy ainakin Bookbeatista.

Käytän tässä esimerkkinä hävittäjälentäjän taktista koulutusta, koska se soveltuu mielestäni täysin rata-ajon taktiikoiden opetteluun. Lentämisen voi jakaa kolmeen tasoon: peruslentämiseen, taitolentämiseen ja taktiseen lentämiseen. Jotta voi lentää taktista lentoa, pitää kaksi edellä mainittua tasoa olla pitkälti (motorisen) automaation tasolla. Esimerkiksi jalkapallossa taktiikoita aletaan opettamaan 6–9-vuotiaille, miksei siis ratapuolellakin? Tässä erittäin hyvä blogaus ja lopussa konkreettinen video aiheesta.

Koska aihe on itsellekin aika uusi, ja yritän vasta opetella sen alkeita, olen omissa pohdinnoissani helpottanut ongelmaa vakioimalla radan ja pyörän. Mietin usein Alastaroa ja tulevaa Yamaha R7 Cuppia. Tai Redbull Rookie Cuppia. Tottakai rata-ajossa pyörällä on merkitystä, mutta näkisin pyörän enemmän strategisena valintana, enkä halua sotkea tätä asiaa enempää kuin on pakko.

Mielestäni taktisia valintoja on kaksi: saadut ja ansaitut.

Saatu taktinen tilanne on edellä olevan/olevien pitkäksi mennyt jarrutus tai muu vastaava tilanne, mikä avaa minulle mahdollisuuden ohitukseen.

Ansaittu taktinen tilanne on jossa ajan tietyn kohdan aina muita paremmin, tai osaan hyödyntää sitä. Kuten Assenin shikaani juuri ennen pääsuoraa. Aleix Espargaro ohitti 2022 MotoGP kisassa 10 kuskia samassa kohtaa, 1–2 per kierros.


Tällä hetkellä lähestyn ongelmaa tällä hetkellä seuraavasti:

Mikä on lähtötilanne? Minkä vihjeen/havainnon huomaan? Mikä on toimintamalli ko. vihjeeseen? (Pystynkö siihen?)

Mielestäni tuon vihjeen merkitys on valtava. Kaikki lähtee liikkeelle näkemisestä, huomiosta. Ja koska ihmisen huomiokyky on äärimmäisen rajallinen resurssi, kokeneella kisakuskilla on huomio kiinnittyy juuri oikeisiin asioihin, kuten muiden kuskien sijaintiin radalla. Aloittelija kiinnittää huomiota yksityiskohtiin (esim. polvi ja tankki) ja kokenut kisakuski kokonaisuuteen (missäs ne muut kuskit onkaan). Hyvä esimerkki näkemisestä on aikoinaan radiologeille tehty tutkimus, jossa 83 prosenttia radiologeista ei nähnyt keuhkokuvassa olevaa gorillaa. He etsivät vain syöpää tjsp. Ihminen ei näe sitä mitä ei näe.

Siksi näiden vihjeiden, tilanteiden näkeminen, on mielestäni äärimmäisen arvokasta taktista oppia. Eli mitä minun pitäisi osata katsoa?

Esimerkkitilanne.

Kilpailutilanne Alastarolla. Kaikille samanlaiset pyörät. Las Palmasissa pääsen ohi edellä ajaneesta kuskista hänen tehtyä virheen.

Kysymys kuuluu: MITÄ tapahtui, ja MISSÄ kohtaa rataa jotain sellaista, joka antoi minulle VIHJEEN/TILAISUUDEN ohittaa edellä ajanut kuski?

En tiedä vastausta. Osaisiko joku auttaa minua ja meitä muita? :dunno:
 
Kaikki lähtee liikkeelle näkemisestä, huomiosta. Ja koska ihmisen huomiokyky on äärimmäisen rajallinen resurssi, kokeneella kisakuskilla on huomio kiinnittyy juuri oikeisiin asioihin, kuten muiden kuskien sijaintiin radalla.

----

Siksi näiden vihjeiden, tilanteiden näkeminen, on mielestäni äärimmäisen arvokasta taktista oppia. Eli mitä minun pitäisi osata katsoa?

Kun vastauksia tulee näemmä aika vähän, niin yksi ajatelma aiheeseen.

Mahdollinen kuljettajan flow-tila ( ei se flow-tila joista kerrotaan tyyliin: " kuusi helppoa tapaa päästä flow-tillaan" ), vaan tunnelimainen kokemus, jossa ympäristö edessä olevaa rataa lukuunottamatta häviää ja kaikki ympärillä tapahtuva tuntuu hidastuvan oman ajosuorituksen tuntuessa samalla rennolle.

Heille jotka ajattelevat tässä vaihessa, että näköjään lääkkeet ottamatta, niin huomautuksena että ilmiö tunnetaan urheilupsykologiassa, mutta siitä on erittäin vähän yleistä tietoa tarjolla.

Jotkin kilpaurheilijat, mm Ayrton Senna on julkisuudessa avannut kyseistä ilmiötä. Jokunen vuosi sitten eräs suomalainen alpinisti teki uskomattoman laskun kilpailuissa ja kertoi samanlaisesta tuntemuksesta.

Muutaman satunnaisen kerran ilmiön kokeneena voisin väittää, että etusektorilla tapahtuvat asiat on tuossa tilassa helpompaa havaita ja toimia niiden mukaan, syystä tai toisesta. On kuin olisi mukana hidastetussa filmissä.
Ja ettei syntyisi väärinkäsityksiä, niin vauhdin tai ajokokemuksen ei tarvitse olla mitään maailmanluokkaa, toki ajokokemus pitää olla sitä tasoa, että itse suoritusta ei tarvitse miettiä.

Omalla kohdalla yksi noista kerroista oli ajanotto päällä. Merkitys noin sekuntti per ajokierros. Muu ajoporukka kysyi, että mikä sinulle tuli, onko joku turbonappi käytössä.

Turbonappi puuttui ja myös nappi, jolla tuohon tilaan pääsisi halutessaan, valitettavasti.
 
En ole ajanut ikinään MP:llä kilpaa enkä edes radalla mutta muuta motorsporttia tullu harrastettua. Jarrupaikat,mutkan sisään meno ja sieltä ulos lähdöt ja sivu silmällä oppii huomaamaan onko ketään vierellä ja tietenkin kuulemaan. flow tilan joskus kokeneena kun jarru,vaihteen vaihdot,kaasun avaukset menee putkeen ja kierrosaika takoo melkein samaa aikaa kierros kierrokselta.olihan sekavaa settiä 😀
 
Heille jotka ajattelevat tässä vaihessa, että näköjään lääkkeet ottamatta, niin huomautuksena että ilmiö tunnetaan urheilupsykologiassa, mutta siitä on erittäin vähän yleistä tietoa tarjolla.

Jotkin kilpaurheilijat, mm Ayrton Senna on julkisuudessa avannut kyseistä ilmiötä. Jokunen vuosi sitten eräs suomalainen alpinisti teki uskomattoman laskun kilpailuissa ja kertoi samanlaisesta tuntemuksesta.
Menee aivan samaan kategoriaan kuin uskovaiset jotka kirkossa saa euforisen fiiliksen ja syy on "I have been filled with the Holy Spirit."

Ja tästäkin on urheilupsykologiassa näyttöä. Jonku onnenmaskotti menee rikki just matsipäivänä ni kaikki menee perseelleen vain koska se maskotti hajos yms... Kaikki tuo on yksilön pään sisällä. Jotku vaatii Jeesuksen päästäkseen tuohon tilaan, jotku maskotin, jotku huumeita, jotku tekee sen meditoimalla, ja jotku vain keskittymällä omaan tekemiseen niin paljon että tekeminen on rentoa vain siitä varmuuden tunteesta.

Yksi syy miksi esmes Nico Rosberg ja Ayrton Senna tuota tilaa mystifioivat mutta esmes Lewis Hamilton ei, ni saattaapi olla vain se että toisella se tila on enemmän "normipäivä" kuin toisella... ja sillä jolle se ei ole normifiilis ni se kokee sen Holy Spirit euforian ja tarinoi siitä noin.

Sinänsä sillä ei ole väliä tosiaan miten tuohon tilaan pääsee, kunhan siihe pääsee. Joillaki se on itsestään, jotku vaatii välineitä siihen.

Ratamoottoripyöräilyn taktiikat - mitä ne ovat ja miten kehittyä niissä?

Esimerkkitilanne.

Kilpailutilanne Alastarolla. Kaikille samanlaiset pyörät. Las Palmasissa pääsen ohi edellä ajaneesta kuskista hänen tehtyä virheen.

Kysymys kuuluu: MITÄ tapahtui, ja MISSÄ kohtaa rataa jotain sellaista, joka antoi minulle VIHJEEN/TILAISUUDEN ohittaa edellä ajanut kuski?

En tiedä vastausta. Osaisiko joku auttaa minua ja meitä muita? :dunno:
Asenna mikä tahansa simulaattori tietokoneelle ja hommaa ratti, ja ala ajamaan virtuaalikisoja. Niissä kehittyy silmä siihe ratatekemiseen erittäin hyvin, koska siinä voi kokeilla rajoja ilman että siinä kärsii fyysinen terveys tai lompakko. Kun tuhat kisaa simulaattorissa otat alle, ja sen jälkee menet jokkiskisaan, ni sanonpa vaan että luet sitä rataa 300 metriä kauempaa ku kanssakisaajat lukee, jolloin oot sekuntia aiemmin valmis tekemään oikean muuvin.
 
Siksi näiden vihjeiden, tilanteiden näkeminen, on mielestäni äärimmäisen arvokasta taktista oppia. Eli mitä minun pitäisi osata katsoa?

Esimerkkitilanne.

Kilpailutilanne Alastarolla. Kaikille samanlaiset pyörät. Las Palmasissa pääsen ohi edellä ajaneesta kuskista hänen tehtyä virheen.

Kysymys kuuluu: MITÄ tapahtui, ja MISSÄ kohtaa rataa jotain sellaista, joka antoi minulle VIHJEEN/TILAISUUDEN ohittaa edellä ajanut kuski?

En tiedä vastausta. Osaisiko joku auttaa minua ja meitä muita? :dunno:

Tämä on vain minun oma näkemykseni ja ihmisen aivot prosessoivat asioita kovin eri tavalla. Jotkut tekevät asiat tarkan analyyttisesti ja toiset taas tiedostamatta "tunteella".

Yleisesti ottaen ihan huipputasollakin kuljettajat tekevät virheitä, virheen tehnyt kuljettaja "lahjoittaa" mahdollisuuden takana ajavalle ohitukseen. Toisaalta takana ajava on edessä ajavaa nopeampi, kun kerran pysyy siinä perässä, eikä etäisyys edellä menevään kasva. Perässä ajajan pitää katsoa edellä menevän kuskin "läpi", eikä tuijottaa edellä menevän perää. Edessä menevää tai meneviä pitää seurata ikään kuin sivusilmällä.

Itse olen joskus aikanaan ajanut radalla kilpaa harrastetasolla muutaman vuoden. Yritin kuitenkin olla hyvä ja vähän miettiä mistä kilpailun tulos muodostuu. Aika-ajo on tärkeä, koska sillä määrätään lähtötaso. Jos lähdet omaa suorituskykyäsi alemmalta paikalta, niin päädyt todennäköisesti ajamaan kilpaa itseäsi huonompien kanssa. Ehkä kivaa, mutta ei kovin kehittävää.
Startti ja eka kierros on toinen tärkeä paikka, siinä kun saat hyvän suorituksen, vaikkapa 2-4 sijaa ylöspäin, niin ajat loppukilpailun itseäsi parempien kanssa. Mikään ei ole sen kehittävämpää kuin ajaa kilpaa hiukan itseäsi parempien kanssa, jos joku tulee ohi, niin seuraa ja opi.

Ohittaminen muodostuu ensimmäisien mutkien aikana taktiikasta: mene sinne missä on tilaa, luovu normaalista ajolinjasta ja hyödynnä muiden tekemä ruuhka tai kolarointi. Starttitilannetta ei voi oikein ennakoida muuten kuin sisäistämällä tämän, muuttujia on niin paljon, oikeastaan yhtä paljon kun kuskeja gridissä 😀

Kisassa ohittaminen on taas pidempi prosessi jos toinen ei tee selkeää virhettä. Aina pitää tosin olla hereillä, että osaa hyödyntää yllättäen avautuvan paikan. Jos paikkaa ei "itsestään" avaudu, niin itse otin tavan seurata toisen ajoa kierroksen ja seurata missä kohtaa rataa toinen on nopeampi ja missä hitaampi. Jos toinen on vaikka parempi avauksissa ja nopeampi suorilla, niin pitää löytää kohta missä toinen on hitaampi ja tehdä päätös ohitusyrityksestä ja sen valmistelusta ajoissa, ehkä pari-kolme mutkaa aiemmin.

Joskus ohittaminen voi vaatia tilanteen rakentelua parissa edellisessä mutkassa. Haetaan esimerkiksi pienellä linjan muutoksella parempi avaus omalle ohituslinjalle, koska se poikkeaa aina siitä normaalista linjasta, millä se edellä menevä jo todennäköisesti ajaa. Paras tilanne on mielestäni se, kun pystyy siirtymään toisen kuskin rinnalla sisäpuolelle silloin kun pyörät liikkuvat suoraan tai lähes suoraan eteenpäin, ilman suurempaa riskiä tai törmäysvaaraa. Tällöin edellä menevä kuski näkee ohituksen ja toteaa linjan olevan blokattu. Silloin toiselle ei jää vaihtoehtoa kuin muuttaa omaa linjaa ja alkaa suunnitella omaa ohitusta.
 
Sinänsä sillä ei ole väliä tosiaan miten tuohon tilaan pääsee, kunhan siihe pääsee. Joillaki se on itsestään, jotku vaatii välineitä siihen.

"Kunhan siihen pääsee", jaa'a joillekin ilmeisen helppoa?

Varmaankin joillain on se itsestään. Ayrton Senna kertoi tv-haastattelussa tilaan pääsemisen alkaneen säännöllisesti jokaiseen kilpailuun hänen ollessaan 26-vuotias, vasta kolmannella F1-kaudellaan.

Mikäli joillain "välineillä" kyseiseen tilaan aina halutessaan pääsisi, niin miksi asiasta on niin vähän yleistä ja relevanttia tietoa saatavana?

Ja miksi julkisuudessa vain harvat ( mutta kylläkin erittäin menestyksekkäät urheilijat ) haluavat ylipäätään asiaa avata, mutta kaikesta muusta on tuutti täynnä juttua?

Ja miksi asiasta avautuvat kokevat ilmiön olevan urheilusuorituksen kannalta merkittävä?

Kysymyksiä on paljon ja relevantteja vastauksia kovin vähän.
Helpointa on olla hiljaa tai sitten tietää kaikesta kaiken.
 
Itse en varsinaisesti tunnista tätä flow-tilaa vaikka olen harrastanut kilpaurheilua useassa eri lajissa. Omassa kilpasuorittessa, silloin kun tehdään maksimisuoritusta, saan focuksen helposti Itse asiaan ja kaikki epäolennainen unohtuu. Joskus putkinäkö menee niin tiukaksi, että en huomaa mitä ympärillä tapahtuu.

Muutaman kerran, eri lajeissa, on ollut semmoinen kisa tai tapahtuma mikä on jäänyt mieleen ja sen muistaa kohtuullisen tarkasti vuosikymmenen tai vuosikymmenien jälkeen. Silloin on päässyt, syystä tai toisesta, sellaiseen suoritukseen, milloin kaikki onnistuu omaan tasoon nähden täydellisesti, eikä suoritusta tehdessä ole miettinyt epäonnistumisen mahdollisuutta, lajin riskejä, loukkaantumista, taloudellisia tappioita jne. Ehkä tuota voi kutsua flow-tilaksi, erilainen muistijälki siitä ainakin jää kuin muista vastaavista tilanteista.

Tämäkin on varmasti todella yksilöllistä eri ihmisillä ja eri lajeissa. Joskus muinoin olin erään suomalaisen MM-tason kuljettajan rata-ajo koulutuksessa. Siellä käytiin näitä asioita läpi, ja pystyin helposti toteamaan, miten eri lailla kouluttaja ja muut kurssilla olevat harrastetason kilpakuljettajat näkevät ja kokevat rata-ajon. Miten eri lailla jokaisen aivot toimivat ja miten samoja asioita voi tehdä eri havainnoilla ja tätä tiedostamatta päätyä kuitenkin samaan ratkaisuun ja lopputulokseen.

Tämän tiedostaen, itse rata-ajokouluttajana (ja työelämässä työnopastajana ja teknisenä kouluttajana), olen pyrkinyt pikemminkin antamaan koulutettaville infoa mitä tehdä ja miksi, ja mitkä asiat vaikuttavat lopputulokseen. Koulutettavan tehtävä on itse päässään järjestellä palikat siihen järjestykseen, että päästään haluttuun lopputulokseen.
 
Minä luulen flow-tilan tietäväni. Urheilussa ja vastaavassa tekemisessä se on sitä kun liikeratoja ja niiden yhdistelmiä on hinkattu automaation asteelle niin paljon että aivot saa vaan seurata sivusta mitä tapahtuu itse teknisen tekemisen tasolla. En koe sitä usein ja silloin kun koen, se on aika lyhyitä jaksoja mutta onhan se makeaa. Asiat vaan tuntuvat luistavan.
Kamppailuhommista kun Teron tiedän tietävän niin muistan omalta lyhyeltä uraltani pari liikettä joiden tekemiseen lähinnä havahduin viiveellä kun oli jo saanut lukon kiinni. En sitä mekanismia silloin tajunnut mutta näen sen niin että laukaiseva tekijä oli vaan se kun vaistosin että oli paikka ja liike läksi automaattisesti, tietoinen ajattelu sai asiasta muistion vasta kun oltiin jo kiristämässä otetta.
Ei minusta ajaminen lajina juuri poikkea kamppailu-urheilusta, kun oikeiin tilanteisiin tulee oikea-aikainen reaktio vaistomaisesti, ollaan vahvoilla. Tämä ei toteudu jos suoritus on niin heikosti hallinnassa että tekniikkaa joutuu miettimään suorituksen aikana.
Nykyisen hard enduropuuhasteluni osalta niitä hetkiä on joskus kun satun tilanteiden sarjaan jossa pärjää sellaisilla suoritustekniikoilla jotka hallitsen riittävän hyvin. Ne hetket noiden hetkien välillä on sitten jotain räpeltämistä.
 
Esimerkkitilanne.
Kilpailutilanne Alastarolla. Kaikille samanlaiset pyörät. Las Palmasissa pääsen ohi edellä ajaneesta kuskista hänen tehtyä virheen.
Kysymys kuuluu: MITÄ tapahtui, ja MISSÄ kohtaa rataa jotain sellaista, joka antoi minulle VIHJEEN/TILAISUUDEN ohittaa edellä ajanut kuski?
En tiedä vastausta. Osaisiko joku auttaa minua ja meitä muita? :dunno:
Lyhyt vastaus:
Jos ymmärrät miten oma pääsi toimii, ja pystyt jälkikäteen havainnoimaan ja analysoimaan omia ajovideoita ja omaa ajodataa, niin sen jälkeen pystyt ymmärtämään myöskin muiden ajamista, ja "näkemään ne vihjeet" mitä muut kuskit antaa.
Videot ja data ovat sen takia tärkeitä että ne eivät valehtele, kuski (aistit, aivot, muisti) valehtelee aina itselleen, enemmän tai vähemmän, yleensä enemmän jos kyseessä on alottelija.
Eli sen sijaan että etsit vastausta muista tai muilta, niin vastaus löytyy jo omasta päästäsi ja siitä miten se toimii.
 
Re: Ratamoottoripyöräilyn kisataktiikat - mitä ne ovat ja miten kehittyä niissä?

Tää on jäänyt mieleen Mikkolan suorituksista B-ryhmän Quattro S1:llä:

Mikkola on kertonut muistavansa uraltaan parhaiten Ouninpohjan erikoiskokeen vuoden 1985 Suomen MM-rallista:

"Silloin ajattelin, etten voisi ajaa yhtään paremmin. Se oli ainoa kerta urallani, kun minusta tuntui, etten istunut autossa vaan seurasin kaikkea ulkopuolelta. Seurasin omaa suoritustani. Koin sen tunteen vain kerran 30 vuodessa. Se oli epätodellista. Viimeisellä ylämäkiosuudella kartanlukijani*Arne Hertz*sanoi luovuttavansa ajohaalarinsa sille, joka olisi meitä nopeampi."

https://youtu.be/NphiJ1DNHKQ?feature=shared

Olihan tuo livenä hurjan näköistä. Toki on WRC:n veto nykyisin myös käsittämätöntä. Kallekin totesi vasta Coulthardille ettei tiedä miten siihen oikein pystyy....

Joskus olen itse tuollaiseen puheena olevaan flow-tilaan ajohommissa päässyt. Radalla, kovatempoisilla mutkapätkillä, jossain alppiteillä ja jopa isommilla baanoilla kun vedetään oikein isoa kovaa vähän pidempään. Vaarallistahan se on liikenteen seassa...

Sorry jos menee vähän off-topiciksi.
 
Itse en varsinaisesti tunnista tätä flow-tilaa vaikka olen harrastanut kilpaurheilua useassa eri lajissa. Omassa kilpasuorittessa, silloin kun tehdään maksimisuoritusta, saan focuksen helposti Itse asiaan ja kaikki epäolennainen unohtuu. Joskus putkinäkö menee niin tiukaksi, että en huomaa mitä ympärillä tapahtuu.

Muutaman kerran, eri lajeissa, on ollut semmoinen kisa tai tapahtuma mikä on jäänyt mieleen ja sen muistaa kohtuullisen tarkasti vuosikymmenen tai vuosikymmenien jälkeen. Silloin on päässyt, syystä tai toisesta, sellaiseen suoritukseen, milloin kaikki onnistuu omaan tasoon nähden täydellisesti, eikä suoritusta tehdessä ole miettinyt epäonnistumisen mahdollisuutta, lajin riskejä, loukkaantumista, taloudellisia tappioita jne. Ehkä tuota voi kutsua flow-tilaksi, erilainen muistijälki siitä ainakin jää kuin muista vastaavista tilanteista.
Juuri tätä tarkoitin itsekin. Joskus vain missä tahansa urheilu- tai muussa suorituksessa kaikki loksahtaa kerrallaan kohdalleen, eli tulee yhtäkkiä sillä suorittamisen tasolla täydellinen suoritus, mutta turha siihe on mitää maagista ruveta keksimään syyksi. Kaikissa suoritteissa on useita osa-alueita ja harvemmin saa kaikkia osumaan täysin.

Mutta kun tarpeeksi asioita harjoittelee niin siitä tulee automaatiota jolloin sitä ei edes tarvitse miettiä, senku vain tekee.
 
eikä suoritusta tehdessä ole miettinyt epäonnistumisen mahdollisuutta, lajin riskejä, loukkaantumista, taloudellisia tappioita jne
(irroitin asiayhteydestä)
Tuosta tuli mieleen, että ottaen huomioon suomi ja talvikausi ja harrastelijan resurssit, niin tuota kannattaa/ voi treenata esim combolla PS4/5, joku rattisetti ja GT7 ja live kisat; jossa on jatkuvasti ympäri vuorokauden tarjolla samantasoista kilpakumppania. Ehkä parasta koulutusta mihin voi rahansa, maksaa yhteensä noin rengassetin verran jos ei ennestään omista pleikkaria ja rattisettiä, tunkea talvikaudella, ajatellen kesän rata-ajelua.
Erilaisten ajo- ja ohitusajolinjojen testailu ja opettelu ei maksa mitään ekstraa.
Ja monta vuotta jo noiden pelien fysiikka ja grafiikka on sen verran lähellä todellisuutta että tuossa ihan oikeasti treenaantuu silmät, aivot ja kädet tekemään oikeita aisoita oikeassa paikassa. Esimerkkinä "ensimmäinen" pleikkarikuski: Lucas Ordóñez Martín-Esperanza (born May 1, 1985) is a Spanish racecar driver, who entered professional racing by winning a spot in a PlayStation 3 Gran Turismo competition. Racing for Nissan in the 2009 GT4 European Cup season, he secured a podium finish in his first event. Two race wins towards the end of the season secured him joint second place overall.
 
Saatu taktinen tilanne on edellä olevan/olevien pitkäksi mennyt jarrutus tai muu vastaava tilanne, mikä avaa minulle mahdollisuuden ohitukseen.

Ansaittu taktinen tilanne on jossa ajan tietyn kohdan aina muita paremmin, tai osaan hyödyntää sitä. Kuten Assenin shikaani juuri ennen pääsuoraa. Aleix Espargaro ohitti 2022 MotoGP kisassa 10 kuskia samassa kohtaa, 1–2 per kierros.
Tuossa on yksi kirjoitelma löyhästi aiheeseen liittyen:
https://www.mprata.fi/index.php?topic=1349.msg37076#msg37076
Toki nuo ei päde suoraan kisatilanteeseen, mutta siinä suhteessa kyllä, että kisatilanteessa on tyypillisesti tärkeää päästä avauksessa edellä menevän imuun, ja suoran loppuosalla osittain rinnalle, jotta realistinen mahdollisuus block passiin aukeaisi. Eli se momentumin hakeminen lähtee aina vähintään edeltävästä mutkasta, tai edeltävistä mutkista. Ja kisatilanteessa, jos ketään ei ole takana, tuon momentumin voi hakea aivan samalla tavalla kuin ajoharjoittelussa tuon varsinaisen ohituspaikan.
Pointti kokonaisuudeessaan lähinnä se että mitä kaikkia palasia ja millä tavalla liittyy tuohon tilanteeseen.
 
Kappale suomalaista moottoriurheiluhistoriaa.

Estoril F1 GP 1993. Eräs Martinlaakson nuori Mika Häkkinen kyykytti kilpa-ajojumalan maineessa ollutta Ayrton Sennaa aika-ajoissa. Senna oli tuohon aikaan nimenomaan aika-ajospesialisti. Molemmat ajoivat McLarenilla ja se oli Mikan ensimmäinen kisa sillä. Taisi Mikalla ollla aikamoinen flow päällä. Aika-ajojen jälkeen Ayrton kysyi Mikalta: "How did you do it?" johon Mika totesi vaatimattomasti: "I have bigger balls" 😀
 
Vanhalla kuussatasella nopeampia pyöriä vastaan kilpaillessa joutuu yleensä kikkailemaan paljonkin, että pääsee ohi. Ohitusta joutuu petaamaan välillä aika hartaasti ja miettimään millä pääsee mutkasta ulos sopivalla etäisyydellä, mutta jo valmiiksi isommalla vauhdilla kuin edelle menevä ja miten pitää samalla mahdollisesti takana tuleva takana. Pitboard olisi siinä mielessä kiva, että tietäisi vähän paremmin mitä takana tapahtuu, kun on niin kankea, että vilkuilu on vaikeaa ja muutenkin ajamisessa on jo täysi työ.
 
Itse olisin kisauralla aikoinaan pärjänny kaikista parhaiten sillä, että olisi heittäny aivot ja itsesuojeluvaiston narikkaan ja antanu palaa vaan. Valitettavasti takaraivossa kolkutteli aina ohitusta miettiessä, että maanantai-aamuna tarvii klo 9:00 olla töissä tienaamassa rahaa. 😀
Yrittäjänä ei ollut varaa heittäytyä täysillä mukaan ja valitettavasti kisakumppanitkin sen tiesivät. Tuli yleensä annettua periksi mieluummin, kuin olisi pitänyt paikkaansa puolustaa. Tuli siis enemmän käytettyä saatuja taktisia valintoja, kun olisi pitänyt ottaa enemmän ansaittuja taktisia tilanteita.

Mutta etukäteisharjoittelu, hyvän lähtöpaikan ja lähdön saaminen. Hyvä fyysinen ja henkinen kunto. Radan ja kilpakumppaneiden lukeminen sekä tahto pärjätä. Kisoissa on niin paljon muuttuvia osia, että myös niihin sopeutuminen ja niiden käyttäminen hyväksi on tärkeää. Silloin pystyy taktikoimaan, jos osaa lukea tilannetta. Myös oman pyörän ja kuskin heikkoudet/vahvuuden huomioon ottaen. Kannattaa olla paremmat renkaat kuin sillä, joka lähtee edelläolevasta ruudusta, silloin ei taktikointi auta jos jää avauksessa kilometrin :;):

Tai sit voi taktikoida niinkuin Aimo Kemorassa muistaakseen 2013. Sillon kun punaset valot sytty tauluun, lähti viimeisestä rivistä Ami painamaan ruudukosta läpi. Sai se aikamoisen etumatkan muihin ja kaikki joutu sen sitten vuorollaan ohittamaan. Sekotti pakkaa aika huolella parin ensimmäisen kierroksen ajan. Ai niitä aikoja :rakastunut:

ps Amin lähdöstä löyty klippikin https://www.youtube.com/watch?v=gqnCkUhx9_s
 
Viimeksi muokattu:
Klassinen jos ottaa varaslähdön, niin se pitää sitten ottaa kunnolla. Ihan täyttä perseilyähän tollanen on.
 
Todella hyviä kommentteja ja ajatuksia, on ollut nasta lukea niitä.

Kommentoin niitä toisessa viestissä enemmän. Nyt vain nopea kiitos Tumpille hyvästä pohdinnasta ja PrivateeRille simulaattori-vinkistä. Mullahan on PS4 ja MotoGP 22 (ja siinä Kymiring) vain tätä varten. Kaivoin ne naftaliinista joululomalla. :bisseä: :respect:

Olen yrittänyt etsiä tässä välissä hyviä esimerkki videoita, siinä kuitenkaan onnistumatta. Liittyen VOK1 kurssiin, päädyin (taas) jalkapalloa käsittelevälle sivulle. Sen lopussa on mielestäni erittäin hyvä esimerkki videosta ja siihen liittyvästä avauksesta.

Jalkapallotekniikat koulutus-pdf täällä.

Esimerkki löytyy ihan lopusta sivulta 64. Alla teksti, ja ko. video. Haluaisin tehdä vastaavia ratamoottoripyöräilyyn liittyen.

ANALYYSIESIMERKKI

Tässä toisessa kymmenen sekunnin videoklipissä Hazard on pelinrakenteluvaiheessa keskialueella 2v2 -tilanteessa kuljettaen lateraalisti ja havainnoiden kuljetuksen aikana syöttövaihtoehtoja etenemiselle. Havainnoituaan, että syöttämällä eteneminen ei ole mahdollista, sillä vastustaja Coutinhon peliasento ja sijoittuminen kertoo Hazardille, että pelaaminen Coutinhon taakse ei ole mahdollista. Myöskään kuljetuksen aikana tehdyt havainnot eivät mahdollista pitempää syöttöä. Tarvitaan siis Hazardin 1v1 -taitoa ja tekniikoita Hendersonia vastaan etenemisen mahdollistamiseksi. Silmänräpäyksessä Hazard havainnoi 1v1 -pelitilanteen ja pysäyttää pallon sisäsyrjäkäännöksellä. Hän arvioi täydellisesti Hendersonia tukevien lähipelaajien Coutinhon ja Milnerin etäisyyden ja päättää ohittaa Hendersonin, mutta miten?

Sisäsyrjäkäännöksen jälkeen Hazard tekee yhden omista suosikkiharhautuksistaan, Matthewsin tasapainoharhautuksen. Hän vie tasapainon vasemmalle jalalleen ja huijaa Hendersonia käyttävänsä suosikkiliikettään, jonka Liverpool Kloppin johdolla on scoutannut. Vietyään oikean jalan harhautuksen tekniikan mukaisesti oikean jalan sisäsyrjältä ulkoterälle, normaalin ohittavan kosketuksen sijaan Hazard ei otakaan ohittavaa kosketusta sivulle vaan havainnoi huijaamisen onnistuneen ja Hendersonin ennakoineen tämän ohittavan kosketuksen. Niinpä hän salamannopeasti reagoi, astuu oikealla jalalla maahan ja ottaa ohittavan kosketuksen tällä oikealla jalalla ja ohittaa Hendersonin vasemmalta ja etenee.

Koska Hendersonia tukevat pelaajat Milner ja Coutinho eivät ole riittävän lähellä tukietäisyydellä, Hazard pääsee etenemällä haastamaan Liverpoolin linjan ja saa tällä linjaa haastavalla kuljetuksella Liverpoolin vasemman topparin virolaisen Klavanin irtoamaan linjasta. Topparin taakse syntyneen tilan Hazard hyödyntää välittömästi tehokkaasti pystysyötöllä, jonne Hazardin kanssa keskialueen 2v2 -tilanteessa mukana ollut joukkuekaveri tekee murtavan syvyysjuoksun ja pääsee näin maalipaikkaan.



Sanotaanko näin, etten olisi ilman tuota selostusta sanoa tuosta tilanteesta muuta kuin että "hieno syöttö".. :grin: Minulla ei ole jalkapalloon liittyvää "silmää", kykyä nähdä tuollaisia hienouksia. Mutta ratapyöräilyyn liittyvän taidon "nähdä asioita" tiedän kehittyvän koko ajan. :right:
 
Back
Ylös