• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Ratarengastusta ja -vinkkejä muutenkin kaivataan

*köh*

Voi varmaan ajaa rauhassa ainakin 25 sekkaa kovempia kierrosaikoja ennen kuin tarvii edes tietää, mikä on paluuvaimennus ja mikä tuo metodi yleensäottaen on
smile_org.gif
Oikeesti.
Toki voi, mut kuski on ihmeissään kun rengas on edelleen paskan näkönen, ja kuluu ihan turhaan, vaikka paineet ois kohillaan ja ajelee edelleen mummovauhteja.
Ja jos kuski ei tiedä ko metodia niin varmaankin kysyy sitä...
Oli trolli tai ei, niin koska nyt kirjoitin tän jo, niin laitetaan sitten näkyville.

Aikamoinen säätöguru saa olla, jos osaa sanoa renkaan kuvan perusteella, että nimenomaan paluuvaimennus on pielessä, jos lähtökohtaisesti (ei millään pahalla ko. kuskia kohtaan, kenelläkään nuo ei ole kohdillaan varsinkaan alussa kuitenkaan) ajoasento, ajolinjat, jarrutustekniikka, rengaspaineet, kaasunkäyttö ja mahdollisesti renkaiden lämpötila on pielessä.. Varmaan "poijjat" olisi kiinnostuneita MotoGP:n puolella kuulemaan noita tulkintoja, niin ei tarvitisisi turhaan etsiä niitä hukassa olevia kymmenyksiä viikosta toiseen.

Eli postauksen pointti oli se, josta täällä on väännetty jo pitkään ja varmaan aina joku jaksaa vääntää. Ihan turha lähteä säätämään jotain ruuveja ja muttereita alustasta, jos kaikkialla muualla on parannettavaa. Noilla vauhdeilla vakioalusta vakiosäädöillä on varmaan ihan hyvä ja jos jotain tekee, niin varmaan painaumat voisi laittaa kuntoon. Ei sekään silti ensimmäisen ratapäivän homma ole, jos se vauhti ei ole heti luokkaa 1.12 ko. radalla niin kuin eräillä harvoilla on näyttänyt olevan.

Miksi ihmeessä tuommoisessa tilanteessa pitäisi alkaa suorittamaan jotain "metodeja" tai alustansäätöyrityksiä, kun yhtään identtistä kierrosta ei voi ajaa ja oikeaa eroa eri tilanteiden välillä ei voi havaita muuten, kuin Internetin keskustelupalstalla?

Ja itsekin olen kyllä niin "nyyppä" vai miten se sanotaan, että en ole koskaan kuullutkaan tuommoisista metodeista. Googlen hakutulos "bounce stays method" ei myöskään valaise asiaa mitenkään, enkä ole ihan varma, että uskallanko edes kysyä, että mikä tuo on.
 
1:40-1:43 aikoja
Lisäks paluuvaimennus voi olla hieman poskellaan, menee tolleen tasasen laikukkaaks (kuvion edestä kalju ja takaa syö). Miltä se perä tuntuu bounce&stays-metodilla?

*köh*

Voi varmaan ajaa rauhassa ainakin 25 sekkaa kovempia kierrosaikoja ennen kuin tarvii edes tietää, mikä on paluuvaimennus ja mikä tuo metodi yleensäottaen on
smile_org.gif
Oikeesti.

Ja alkuperäiselle kysymyksen kysyjälle.. Pienennä paineita ja aja enempi. Jos on epävarmuutta, niin mene vaikka EAK-kurssille tms, jossa saat hyviä neuvoja.
Mä komppaan tässä Lauria.

Tuollaisia vauhteja kun ajaa niin oleellisempaa on se rengaspaine kuin paluu- tai menovaimennus. Vielä ennen paluu- ja menovaimennuksien säätöä tulee jousien esijännityksen säätö, eli painumien kohdalleen laitto.

Tuo rengas tuosta siistiytyy kun vaan laittaa paineet kohdalleen ja köröttelee etiä päin.
 
Nyt on jo pakko kommentoida tuota alustasäätö-rengasseos-paistoleima jne. höpötystä mikä täälläkin on aktiivisesti käynnissä.

Pyörällä ei ole niin väliä, mm. viimeviikolla yksi hurja veteli kilosella kilvellisellä FZS:llä 1:17 aikoja Botnialla.. Itse ajoin viime viikolla -98 rungollisella ja -00 moottorillisella R1:llä 1:15 botnialla ja kemoralla ilman mitään hulluja riskejä.

Uusilla renkailla ei tee mitään ellei aja SM-sarjaa (=haetaan niitä viimeisiä kymppejä pois). Mielestäni turhaa rahan tuhlausta. Jos joku superbikekuski hylkää renkaan, niin se ajelee sillä edelleen esim. kemoralla 1:11 aikoja. Jos itse ajat 1:20 aikoja, silloin sen käytetyn pidon luulisi riittävän.. Minulle ainakin riittää ne 100-200 hyvän pidon kierrosta mitä niissä on vielä jäljellä. Hintaa tosin on noin 70% pienempi mitä uuden..
Renkaina on ollut ihan kaikenmerkkisiä ja näköisiä ja kokoisia sliksejä. Kaikki ne tuntuu pitävän ihan riittävästi vaikka tänäkin vuonna olen reenaillu -06 paistoisilla renkailla.

Alusta on vakio pl. jäykemmät etujouset ja wilbersin takaiskari, jotka on samoja esihistoriallisia palikoita. Säädöt oli botnialla kaikki keskiasennossa ja kemorassa pienensin etupään esijännityksen minimiin, koska iskari ei käynyt lähelläkään pohjaa. Lisäksi kemorassa lisäsin paluuvaimnnusta pari napsua, kun keula tärräsi ja pyrki nyökkimään mutkissa. Eli jotain sanomista -> sit säädetään. Takaiskarin säätöihin en ole ikinä koskenut.

Rengaspaineet oli valmistajan suosittelemissa arvoissa ja ovat aina olleet.

Omasta mielestäni on tärkeämpää kiinnittää huomiota muihin asioihin, vaikkapa siihen omaan ajamiseen.

Ei siis kenellekään henkilökohtaista - ei herneitä.


- T -
 
1:40-1:43 aikoja
Lisäks paluuvaimennus voi olla hieman poskellaan, menee tolleen tasasen laikukkaaks (kuvion edestä kalju ja takaa syö). Miltä se perä tuntuu bounce&stays-metodilla?

*köh*

Voi varmaan ajaa rauhassa ainakin 25 sekkaa kovempia kierrosaikoja ennen kuin tarvii edes tietää, mikä on paluuvaimennus ja mikä tuo metodi yleensäottaen on
smile_org.gif
Oikeesti.

Ja alkuperäiselle kysymyksen kysyjälle.. Pienennä paineita ja aja enempi. Jos on epävarmuutta, niin mene vaikka EAK-kurssille tms, jossa saat hyviä neuvoja.
Mä komppaan tässä Lauria.

Tuollaisia vauhteja kun ajaa niin oleellisempaa on se rengaspaine kuin paluu- tai menovaimennus.  Vielä ennen paluu- ja menovaimennuksien säätöä tulee jousien esijännityksen säätö, eli painumien kohdalleen laitto.

Tuo rengas tuosta siistiytyy kun vaan laittaa paineet kohdalleen ja köröttelee etiä päin.
Kiitokset kaikille kommenteista. Rykkönen on vakiosäädöissä ja näin amatöörille sellaisenaan "varsin riittävä" peli radalla ja matkalla sinne/sieltä. Joku kysyi rengastusta, niin se on käytetyn pyörän mukana tullut vanhempi Pilot Power Race medium-seoksella. Laidoista suht pehmeä.

Laitetaan ne paineet nyt siis ensin kohdalleen ja lisää kierroksia, kun oppi on tovin hautunut päässä.
 
Aikamoinen säätöguru saa olla, jos osaa sanoa renkaan kuvan perusteella, että nimenomaan paluuvaimennus on pielessä
Eipä siihen paljoakaan guruilua tarvi. Tavallisin "väärän" paluuvaimennuksen aiheuttama kulumakuvio kuviollisessa takarenkaassa/ yleensä korjaantuu paluuvaimennusta säätämällä.

sanoi:
Miksi ihmeessä tuommoisessa tilanteessa pitäisi alkaa suorittamaan jotain "metodeja" tai alustansäätöyrityksiä, kun yhtään identtistä kierrosta ei voi ajaa ja oikeaa eroa eri tilanteiden välillä ei voi havaita muuten, kuin Internetin keskustelupalstalla?
Kuten varmaankin huomasit siitä viestistä, niin en sanonut että alustaa pitäisi yrittää säätää, vaan tein lisäkysymyksen:"Miltä se perä tuntuu bounce&stays-metodilla?"
Eli en "käskenyt" säätämään, vaan kokeilemaan miltä se perä tuntuu.

sanoi:
Ja itsekin olen kyllä niin "nyyppä" vai miten se sanotaan, että en ole koskaan kuullutkaan tuommoisista metodeista. Googlen hakutulos "bounce stays method" ei myöskään valaise asiaa mitenkään, enkä ole ihan varma, että uskallanko edes kysyä, että mikä tuo on.
Eli toi bounce&stays on yks hyvin yksinkertanen nyrkkisääntö paluuvaimennuksen säädössä:

Painat perän/keulan alas, ja irrotat kädet, ja katot millä nopeudella/ mihin asti/ miten se pomppaa takas.

Jos paluuvaimennusta on liian vähän, niin keula/perä pomppaa takas ja yli siitä kohdasta mistä työnsit sen alas, ja sitten taas takas, ts "pomppii" ylösalas  (ks videon keula).

Jos taas paluuvaimennusta on liikaa, niin keula/perä tulee hiiiiitaasti ylös sieltä mihin painoit sen. (ks videon perä)

Jos paluuvaimennusta on sopivasti, niin keula/perä pomppaa sieltä alhaalta nopeasti takaisin ylös siihen kohtaan mistä se lähtikin, eikä tee mitään muita ylimääräisiä edestakaisin liikkeitä. (ks videon perä/keula säädön jälkeen)

Bounce&stays, ei se ton vaikeempaa oo.
 
Tuollaisia vauhteja kun ajaa niin oleellisempaa on se rengaspaine kuin paluu- tai menovaimennus.  Vielä ennen paluu- ja menovaimennuksien säätöä tulee jousien esijännityksen säätö, eli painumien kohdalleen laitto.

Tuo rengas tuosta siistiytyy kun vaan laittaa paineet kohdalleen ja köröttelee etiä päin.
Reuna siistiytyy varmaankin joo, mutta niin lisääntyy tuo laikukkainen repiminenkin vauhdin kasvaessa jos ei säädä sitä paluuta.

Mutta tosiaankin, ei sitä ole pakko säätää, jos ei haluu. Mutta tietääpähän ko kuski nyt sit ainakin mahdollisen syyn ja mahdollisen lääkkeen sille takarenkaalleen, sitten kun tuo paine on ok eli pinta ei enää sula, ja tuo laikukas repiminen on jäljellä.
 
Scuuba. Täräytäs mopo nyt peräkärryyn ja huomiseksi Botniaringille. Tarinoillasi alkaa olemaan painoarvoa toiseen malliin kun nykäiset YCC:n rataennätyksen kympin alapuolelle lauantaina ja saadaan samalla näytettyä vähän Suomen cupissa ajaville mallia. Jälki-ilmoittautumiseen on vielä hyvin tilaa ja aikaa. Itse lähden taipaleelle huomenna ja tavoitteena piste tai pari.

Jukka
 
Scuuba. Täräytäs mopo nyt peräkärryyn ja huomiseksi Botniaringille. Tarinoillasi alkaa olemaan painoarvoa toiseen malliin kun nykäiset YCC:n rataennätyksen kympin alapuolelle lauantaina ja saadaan samalla näytettyä vähän Suomen cupissa ajaville mallia. Jälki-ilmoittautumiseen on vielä hyvin tilaa ja aikaa. Itse lähden taipaleelle huomenna ja tavoitteena piste tai pari.
Jos hommaat mulle jostain HALVALLA etukatteen (ks sigi), niin joo, tulen botnialle. Jalkatapin varaosat tuli parissa päivässä, vanha pleksi löytyy, tankki varmaan menee rutussakin katsastuksesta läpi, uus käytetty lähti saksasta matkaan 17.5., katteet on tilattu ja maksettu ei vielä matkalla eta ~viikko.
 
Joku kysyi rengastusta, niin se on käytetyn pyörän mukana tullut vanhempi Pilot Power Race medium-seoksella. Laidoista suht pehmeä.

Laitetaan ne paineet nyt siis ensin kohdalleen ja lisää kierroksia, kun oppi on tovin hautunut päässä.
Sen takia kysyin, koska se kuitenkin on ratkaisevaa käytettävän paineen kannalta/ minkä näkönen renkaasta tulee "kuumalla" kelillä. Ja kun toi on kaksseosrengas, niin sekin vaikuttaa siihen milt se näyttää.

Nopeesti netistä kaivettuna:
Pilot Power Race
Kylmäpaine (~+20) pitäis olla
takarenkaassa 1,5-1,7 bar
eturenkaassa 2,1-2,3 bar

Joten jos toi pitää paikkansa niin sulla on ollut ihan perkeleesti liikaa painetta takarenkaassa, joten ei ole mikään ihme että pinta sulaa, vaikka kyseessä onkin rata+tuplaseosrengas.

Eli seuraavaks ku meet radalle, niin jos on aurinkoinen ja lämmin keli, niin kokeile ensiks vaikka tiputtaa kylmäpaine 2,0 baariin.
Jos vieläkin näyttää pinta sulavan, niin mittaa paine ja tiputa siitä paineesta 0,1 bar pois. Eli älä välitä mitä se painelukema on (jotain 2,x varmaankin), vaan otat siitä vaan sen 0,1 pois. Ja jos vieläkin sulaa, niin taas 0,1 pois. Jne.


Ja ne viisaammat, joilla on kokemusta noista Pilot Power Race renkaista, vois varmistaa ton takarenkaan paineen/kylmäpaineen?
 
1:40-1:43 aikoja
Lisäks paluuvaimennus voi olla hieman poskellaan, menee tolleen tasasen laikukkaaks (kuvion edestä kalju ja takaa syö). Miltä se perä tuntuu bounce&stays-metodilla?

*köh*

Voi varmaan ajaa rauhassa ainakin 25 sekkaa kovempia kierrosaikoja ennen kuin tarvii edes tietää, mikä on paluuvaimennus ja mikä tuo metodi yleensäottaen on
smile_org.gif
Oikeesti.

Ja alkuperäiselle kysymyksen kysyjälle.. Pienennä paineita ja aja enempi. Jos on epävarmuutta, niin mene vaikka EAK-kurssille tms, jossa saat hyviä neuvoja.
AAMEN!
 
1:40-1:43 aikoja
Lisäks paluuvaimennus voi olla hieman poskellaan, menee tolleen tasasen laikukkaaks (kuvion edestä kalju ja takaa syö). Miltä se perä tuntuu bounce&stays-metodilla?

*köh*

Voi varmaan ajaa rauhassa ainakin 25 sekkaa kovempia kierrosaikoja ennen kuin tarvii edes tietää, mikä on paluuvaimennus ja mikä tuo metodi yleensäottaen on
smile_org.gif
Oikeesti.

Ja alkuperäiselle kysymyksen kysyjälle.. Pienennä paineita ja aja enempi. Jos on epävarmuutta, niin mene vaikka EAK-kurssille tms, jossa saat hyviä neuvoja.
R1:ssä alla vakioalusta, tehdassäädöt ja katulailliset renkaat. Oma ennätykseni on 27-30 sekuntia/kierros (1:13.94) nopeampi kuin mitä kysyjän aika. Lauantain B-lähdössä sijalle 2 (mikä ei todellakaan ole mikään osakilpailusijoitus toisin kuin Vauhdin Maailman lukijoille ehkä annetaan ymmärtää jos on tullut anottua itsensä B-lähtöön) ja A-lähdössä sijalle 8.

Minulla ei ole mitään käsitystä mikä noista nappuloista on paluuvaimennus ja mikä joku muu vaimennus. En edes tiedä missä moiset nappulat sijaitsevat ja tämä on ihan totta.
Rengaspaineet on hyvä tietää, jos ne ovat väärät, ohjelmaa tulee. Mutta kuten Lauri totesi, suosittelen tuollaisia kierrosaikoja ajaville ennakoivan ajon kurssia, 1:25-1:30 väliin ajaville EAK II:sta ja sitten väliin 1:25-1:10 (nämä siis Kemoralta) ajaville noita rata-ajokursseja jossa sitten aletaan alustaankin tutustumaan.

On aivan samanlaista hifistelyä alkaa jollain 1:20-2:30 väliin osuvilla kierrosajoilla puntaroimaan alustan säätöjä ja alkaa vielä niitä sorkkimaan kuin jos rasvaprosentilla 40 ja penkkituloksella 45 kg alkaa vetämään erilaisia aminohappolitkuja ja mitä mielikuvituksellisempia supersarjoja salitreenailussaan.

Olen ihan oikeasti hämmästellen seurannut reilut 20 vuotta salilla kuntoani ylläpitäessäni niitä kaljamahaisia kavereita jotka suu vaahdossa selittävät erilaisista ruusunmarjauutelitkuistaan joita juuri Arnold ja se ja se 60 cm hauiksen omistava steroidipeto kertoo vetävänsä ja juuri niiden avulla moiseksi muuttuneensa.

Aikuisten oikeasti. Opetelkaa ensin alkeet, sitten vähän ajolinjoja, sitten oikeat renkaat, niihin oikeat paineet ja sitten lisää treeniä. Vasta sitten hifistelyä. Jos kaltaiseni keski-ikää lähestyvä monilahjattomuus voi päästä YCC:n kisoissa pisteille vakiokoneisella ja -alustaisella kilvellisellä katupyörällä, niin kannattaa ehkä miettiä käyttääkö aikansa jonkun nupin asennon pohtimiseen vai keskittyisikö vaikka olennaiseen.

Jahka itse pääsen 1:12 alkuiseen Kemoralla ja Botniaringillä, alan kyselemään pitäisikö alustaa säätää johonkin ja sen jälkeen ehkä pohtimaan pitäisikö pyörä pestä ja iskarit huollattaa. Toisaalta eipä se ole minulta pois jos joku toinen ajaa 10 sekuntia hitaampia kierrosaikoja, kääntelee ja vääntelee nuppeja, pohtii asiaa millimetrimatematiikan avulla ja keltaisen liivin nähdessään heittäytyy radalla selälleen ja ihmettelee sitten mistä saisi osia kun on taas pyörä rikki.

Jukka
 
...suosittelen... väliin 1:25-1:10 (nämä siis Kemoralta) ajaville noita rata-ajokursseja jossa sitten aletaan alustaankin tutustumaan.

Jahka itse pääsen 1:12 alkuiseen Kemoralla ja Botniaringillä, alan kyselemään pitäisikö alustaa säätää johonkin ja sen jälkeen ehkä pohtimaan pitäisikö pyörä pestä ja iskarit huollattaa. Toisaalta eipä se ole minulta pois jos joku toinen ajaa 10 sekuntia hitaampia kierrosaikoja, kääntelee ja vääntelee nuppeja
Hieman ristiriitaista infoa...?
 
...suosittelen... väliin 1:25-1:10 (nämä siis Kemoralta) ajaville noita rata-ajokursseja jossa sitten aletaan alustaankin tutustumaan.

Jahka itse pääsen 1:12 alkuiseen Kemoralla ja Botniaringillä, alan kyselemään pitäisikö alustaa säätää johonkin ja sen jälkeen ehkä pohtimaan pitäisikö pyörä pestä ja iskarit huollattaa. Toisaalta eipä se ole minulta pois jos joku toinen ajaa 10 sekuntia hitaampia kierrosaikoja, kääntelee ja vääntelee nuppeja
Hieman ristiriitaista infoa...?
Mun nähdäkseni ei ollenkaan. Jukka vaan on jäärä ja uskoo, sekä kai jollain tasolla myös tietääkin, että omassa ajossaan on vielä parannettavaa ennen kuin tulee mopon rajat vastaan.

"Ammattilaisen" kannattaisi lämmitellä renkaat kunnolla ja ajaa pidemmälle kuin ensimmäisen kierroksen ensimmäinen mutka. Siellä hiekalla on tosin hyvä pohtia mikä meni alustasäädöissä pieleen, vai löytyisikö syyllinen kuitenkin peilistä.

Jos tieto-taito on samaa luokkaa kuin sialla sateliiteista, niin kannattaa jättää asiat osaavammille ja keskittyä itse olennaiseen.
 
Tuollaisia vauhteja kun ajaa niin oleellisempaa on se rengaspaine kuin paluu- tai menovaimennus.  Vielä ennen paluu- ja menovaimennuksien säätöä tulee jousien esijännityksen säätö, eli painumien kohdalleen laitto.

Tuo rengas tuosta siistiytyy kun vaan laittaa paineet kohdalleen ja köröttelee etiä päin.
Reuna siistiytyy varmaankin joo, mutta niin lisääntyy tuo laikukkainen repiminenkin vauhdin kasvaessa jos ei säädä sitä paluuta.

Mutta tosiaankin, ei sitä ole pakko säätää, jos ei haluu. Mutta tietääpähän ko kuski nyt sit ainakin mahdollisen syyn ja mahdollisen lääkkeen sille takarenkaalleen, sitten kun tuo paine on ok eli pinta ei enää sula, ja tuo laikukas repiminen on jäljellä.
Jasso, sä olet sitten nykyään myös alustaspecialisti. Oikeasti, sun kaltaiselle moni-osaajalle on MotoGP:ssä tarvetta.

Jos et ole sattunut huomaamaan niin aika monesti renkaat käyttäytyy tuolla Kemoran todella pitävällä pinnalla hiukan erilailla kuin muilla radoilla, vaikka vaimennukset olis kuinka kohdallaan. Kemoralla, varsinkin tällä uudella asfaltilla, korostuu entisestään paineen, seoksen ja lämpötilan suhde toisiinsa. Jos tuo suhde on pielessä niin kumi kuluu ihan silmissä ja usein myös kovin oudosti, toisilla radoilla samoilla spekseillä saatetaan ajaa likemmäks sata kierrosta ilman ongelmia.

Eli niin kuin jo aikaisemminkin tuli todettua, niin paineet kohdalleen ja lisää ajelua.
 
...suosittelen... väliin 1:25-1:10 (nämä siis Kemoralta) ajaville noita rata-ajokursseja jossa sitten aletaan alustaankin tutustumaan.

Jahka itse pääsen 1:12 alkuiseen Kemoralla ja Botniaringillä, alan kyselemään pitäisikö alustaa säätää johonkin ja sen jälkeen ehkä pohtimaan pitäisikö pyörä pestä ja iskarit huollattaa. Toisaalta eipä se ole minulta pois jos joku toinen ajaa 10 sekuntia hitaampia kierrosaikoja, kääntelee ja vääntelee nuppeja
Hieman ristiriitaista infoa...?
Perusteletko? Uskon, että pystyn tuolla vakioalustalla ja vakiokoneella olevalla vuoden 2008 R1:llä ajamaan kovempaa kuin 1:13.9 Kemoralla kunhan rohkeutta saisi lisää ja opetusta ajolinjoihin. Muutamat paikat (kahvilanmutka, paluusuoran jarru) ovat vielä linjojen puolesta hakusessa ja ykkös- ja kakkosmutkaan puuttuu rohkeutta. En usko, että hirveän paljon kovempaa pääsisin nykyosaamisellani ja uskaltamisellani vaikka pyörässäni olisi millainen Zupinin alusta ja huippuammattilainen alustaa säätämässä. Toki se on kokeilematta, mutta kun omat ajat paranevat vielä treenaamallakin, niin keskityn siihen ja sitten

Yllä mainitsemistani syistä menen kuunteluoppilaaksi parin viikon päästä Botniaringille. Lähdöt uskaltaisin väittää jo osaavani sillä tasolla mitä Suomessa RR-puolella tarvitsee osata treenattuani sitä jo neljällä vuosikymmenellä, mutta muussa onkin sitten vielä paljon, hyvin paljon opittavaa ja sitä oppia ollaan hakemassa. Jos ottaisin ruuvimeisselin käteen ja alkaisin sörkkimään omatoimisesti alustaa pyörässäni, niin 1:30 alkuisetkin ajat saattaisivat olla haavekuvia. Elän näet uskossa, että asiaan oikeasti syventyneet 150 japanilaista insinööriä pärjäävät juuri ja juuri yhdelle turkulaiselle insinöörille.

Mutta toimi sinä tavallasi, minä toimin tavallani ja testataan tässä kuluvien vuosien aikana kumman strategia johtaa parempiin tuloksiin. Kaltaisellani monilahjattomuudellakin uskon olevan pärjäämisen eväitä (tällä viittaan pistesijoihin YCC:n kisoissa, ehkä joskus jopa podiumpaikkoihinkin, mutta en mistään sen kummoisemmista) kunhan annetaan tarpeeksi aikaa ja viisaampien/kokeneempien/lahjakkaampien neuvoja ja oppeja.

Jukka

P.S. Nyt kun kaadostakin on kokemusta, niin ainakin omalta kohdaltani uskallan väittää, ettei sillä ole vauhtia lisäävää vaikutusta vaikka kovin moni moista väittikin. Yritä siis pysyä pystyssä sinäkin, tulee ainakin halvemmaksi.
 
...suosittelen... väliin 1:25-1:10 (nämä siis Kemoralta) ajaville noita rata-ajokursseja jossa sitten aletaan alustaankin tutustumaan.

Jahka itse pääsen 1:12 alkuiseen Kemoralla ja Botniaringillä, alan kyselemään pitäisikö alustaa säätää johonkin ja sen jälkeen ehkä pohtimaan pitäisikö pyörä pestä ja iskarit huollattaa. Toisaalta eipä se ole minulta pois jos joku toinen ajaa 10 sekuntia hitaampia kierrosaikoja, kääntelee ja vääntelee nuppeja
Hieman ristiriitaista infoa...?
Perusteletko?
Siis se että toisaalta suosittelet kemoralla 1:25-1:10 ajaville noita rata-ajokursseja jossa sitten aletaan alustaankin tutustumaan.
Ja toisaalta sitten taas olet sitä mieltä että:"eipä se ole minulta pois jos joku toinen ajaa ~1:22 kierrosaikoja, kääntelee ja vääntelee nuppeja"
 
...suosittelen... väliin 1:25-1:10 (nämä siis Kemoralta) ajaville noita rata-ajokursseja jossa sitten aletaan alustaankin tutustumaan.

Jahka itse pääsen 1:12 alkuiseen Kemoralla ja Botniaringillä, alan kyselemään pitäisikö alustaa säätää johonkin ja sen jälkeen ehkä pohtimaan pitäisikö pyörä pestä ja iskarit huollattaa. Toisaalta eipä se ole minulta pois jos joku toinen ajaa 10 sekuntia hitaampia kierrosaikoja, kääntelee ja vääntelee nuppeja
Hieman ristiriitaista infoa...?
Perusteletko?
Siis se että toisaalta suosittelet kemoralla 1:25-1:10 ajaville noita rata-ajokursseja jossa sitten aletaan alustaankin tutustumaan.
Ja toisaalta sitten taas olet sitä mieltä että:"eipä se ole minulta pois jos joku toinen ajaa ~1:22 kierrosaikoja, kääntelee ja vääntelee nuppeja"
Tuo logiikkasi on samaa kuin sanoisi, että seuraavissa lauseissa olisi ristiriitaa:

1. "Suosittelen olemaan lyömättä vasaralla päähänsä."

2. "Ei se minulta pois ole, jos joku lyö päätään seinään"

Esimerkkilauseet täysin vailla yhteyttä todellisiin tapahtumiin.

-Hese
 
...suosittelen... väliin 1:25-1:10 (nämä siis Kemoralta) ajaville noita rata-ajokursseja jossa sitten aletaan alustaankin tutustumaan.

Jahka itse pääsen 1:12 alkuiseen Kemoralla ja Botniaringillä, alan kyselemään pitäisikö alustaa säätää johonkin ja sen jälkeen ehkä pohtimaan pitäisikö pyörä pestä ja iskarit huollattaa. Toisaalta eipä se ole minulta pois jos joku toinen ajaa 10 sekuntia hitaampia kierrosaikoja, kääntelee ja vääntelee nuppeja
Hieman ristiriitaista infoa...?
Perusteletko?
Siis se että toisaalta suosittelet kemoralla 1:25-1:10 ajaville noita rata-ajokursseja jossa sitten aletaan alustaankin tutustumaan.
Ja toisaalta sitten taas olet sitä mieltä että:"eipä se ole minulta pois jos joku toinen ajaa ~1:22 kierrosaikoja, kääntelee ja vääntelee nuppeja"
Tarkastahan ne faktat. Itse ajoin kisassa 1:15.4. + 10 sek on nopealla matematiikalla hitaammin kuin 1:25. Se, että tavoitteeni on ehkä vuoden päästä 1:12 puolelle pääsyssä ja ennätykseni 1:13.9, ei tarkoita sitä, että ajelisin nyt rutiinilla 1:12 aikoja. Rutiinilla mennee 1:18. 1:17 vaatii pientä puristamista, 1:16-1:15 jo kisafiiliksen ja vetoavun, loppukaudesta ehkä jo ilman psyykkaamista.

Suosittelen rata-ajokurssia henkilöille, jotka ajavat Kemoralla välille 1:25-1:10. Noille 1:25 pintaan ajaville, kuten itsellenikin, on enemmän hyötyä ajoasennon, ajolinjojen ja jarrutuksen opettamisesta ja treenailusta kuin alustan säätämisestä. 1:10 pintaan ajaville alustan säätämisestä voi saada jo vähän apua vauhteihinkin ja uutta tietoa.

Kyseisellä kurssilla opetettavat tullaan jakamaan osaamisensa mukaan kuuteen ryhmään. 1:10 ajaville opetetaan hieman eri asioita kuin 1:25 kuskeille.

En tiedä ymmärrätkö, mutta minä tarvitsen ihan erilaisia neuvoja kuin 1:10 pintaan ajava ja taas 1:25 aikoja takova ihan erilaisia neuvoja kuin minä. Et ehkä usko, mutta minä uskon, että jopa Mika Kallio ja Valentino Rossi saattavat joskus kysellä neuvoja ja niillä neuvoilla minä ja sinä emme tekisi yhtään mitään sen enempää kuin kymppiluokalle eksynyt koulupudokas yliopistomatematiikalla.

Vielä kun tähän saataisiin pidon rajat tuntevat Legend-jorma, niin alkaisi olemaan jutut taas tontilla ja melkein reaalielämässä.

Jukka
 
Tarkastahan ne faktat. Itse ajoin kisassa 1:15.4. + 10 sek on nopealla matematiikalla hitaammin kuin 1:25.
Ok, eli tuo 1:25.000 on jälleen yksi maaginen raja. Myös sivustaseuraajien on syytä muistaa tuo. Eli vasta sen rajan jälkeen on suositeltavaa alkaa perehtymään alustaan, varovasti.

sanoi:
En tiedä ymmärrätkö, mutta minä tarvitsen ihan erilaisia neuvoja kuin 1:10 pintaan ajava ja taas 1:25 aikoja takova ihan erilaisia neuvoja kuin minä. Et ehkä usko, mutta minä uskon, että jopa Mika Kallio ja Valentino Rossi saattavat joskus kysellä neuvoja ja niillä neuvoilla minä ja sinä emme tekisi yhtään mitään sen enempää kuin kymppiluokalle eksynyt koulupudokas yliopistomatematiikalla.
Et ehkä usko, mutta minä olen tuota yrittänyt selittää moneenkin otteeseen erää(i)lle henkilö(i)lle, jopa naamatusten. :]
 
Ok, eli tuo 1:25.000 on jälleen yksi maaginen raja. Myös sivustaseuraajien on syytä muistaa tuo. Eli vasta sen rajan jälkeen on suositeltavaa alkaa perehtymään alustaan, varovasti.
Ehkä siihen voi, mutta ei siitä ole juurikaan iloa. Jossain 1:12-1:10 paikkeilla ehkä alkaa olemaan, joten siksi en ole itse siihen uhrannut juurikaan ajatuksia vaan olen yrittänyt pysyä pystyssä ja opetella ajamaan ja jos joku nopeampi on mennyt ohi, niin olen katsonut linjaa ja yrittänyt oppia, mutta en ole yrittänyt väkisin pysyä perässä saati yrittänyt töötätä ohi ja törmätä sitten koska en ole osannut ohittaa ja olisin vain kuvitellut olevani nopeampi.

Jos joku tässä harrastuksessa ärsyttää, niin urpot jotka kuvittelevat osaavansa ja sitten ajelevat toisia päin. Yhdenkään osaajan kanssa minulla ei ole ollut läheltäpitejä, mutta näiden oman elämänsä rossien kanssa niitä on riittänyt ja on riittänyt muillakin.

Jukka
 
Back
Ylös