Suzuki gsxr k4 lähtee vain työntämällä käyntiin

[tonttu132]

Suzuki gsxr k4 lähtee vain työntämällä käyntiin

Hei.

Olisin kiinnostunut ostamaan kyseisen yksilön ja siihen on vaihdettu mm lämpötila anturit mutta ei auttanut vikaan. Sekä polttoaine pumppu vaihdettu
Eli ongelma on se että ei lähde kylmänä käyntiin kuin työntämällä tai pilotilla. Lämpöisenä toimii. Ideoita missä vika?

 

[JMH]

Eka arvaus. Automaatti”ryyppy” ei toimi. Eiköhän siellä jokin mekanismi ole raottelemassa kaasuläppiä kylmästartissa.

 

[ts18056]

Eikös vähän väliä mainosteta, että venttiilien välys on pienimmillään kylmänä, ja kasvaa kuumana? Eli kantavat venttiilit? Selviää helposti puristuspaineet mittaamalla,

 

[lario]

Jos venttiilit kantaa=ei puristuksia, niin eiköhän se pitäisi huomata starttimoottorin melko railakkaana pyörityksenä.
Tunnetaan myös "tulpaton mopo"

 

[tonttu132]

Unohdin sanoa, välykset on mitattu ja ollut kuulemma ok.
Hmm jossei ens ryyppy toimi miksi lähtee kuitenkin työntämällä?

 

[ts18056]

Aika paljon noista vanhoista viesteistä löytyy valituksia käynnistysongelmista jotka ratkenneet kun venavälykset saatu oikeiksi. Pyörän huoltohistoriaa tuntematta, ensimmäinen oletus, että enempi huoltamatta.

Tietty, voihan toi johtua akustakin, huonokuntoinen tai vaihettu johonkin LiPo-akkuun sen viimisen parin kilon painonsäästön takia, ei pyöritäkään enää kylmänä riittävän ripeästi, tai virta ei riitä kipinään. Työntämällä saa startin viemän virran syttypuolelle, pilotilla taas seoksen syttymään heikommallakin kipinällä.

 

[tonttu132]

Nyt kun mainitsit akun se taitaa tällä hetkellä olla vahvin veikkaus. Välykset oli tosiaan tarkistettu ja olivat kunnossa. Pitääkin kattoa kuin ales startatessa jännite tippuu. Kiitoksia

 

[1340R86]

Eikös vähän väliä mainosteta, että venttiilien välys on pienimmillään kylmänä, ja kasvaa kuumana? Eli kantavat venttiilit? Selviää helposti puristuspaineet mittaamalla,

Ei tietoa mitä mainostetaan
mutta homma menee toisin päin,

selviää mittaamalla joko välykset tai puristukset

 

[1340R86]

Nyt kun mainitsit akun se taitaa tällä hetkellä olla vahvin veikkaus. Välykset oli tosiaan tarkistettu ja olivat kunnossa. Pitääkin kattoa kuin ales startatessa jännite tippuu. Kiitoksia

jos vika ei löydy akusta
niin laita käyntiin ja anna käydä niin kauuan että lähtee normalisti
sitten testaa nokkaa akselin ja kampi akselin asento anturit kulmentämällä ne samaa voi koitta myös ECU:lle
ja lämpötila antureille kaikille noille 1 kerrallan että mitä vaikutta käynistymiseen

saako siinä mittaristoon näkymään vika koodit jos niin nekin kanatta katsoa käynistys yrityksen jäälkeen

 

[Kotarikuski]

Nyt kun mainitsit akun se taitaa tällä hetkellä olla vahvin veikkaus. Välykset oli tosiaan tarkistettu ja olivat kunnossa. Pitääkin kattoa kuin ales startatessa jännite tippuu. Kiitoksia

Tai sitten laittaa käyntiin apukäynnistinkaapelit kytkettynä, jos lähtee hyvin niin diagnoosi valmis. Jännite saattaa startatessa hetkua sen verran ettei digimittarista saa tolkkua.

 

[ts18056]

Ei tietoa mitä mainostetaan
mutta homma menee toisin päin,

selviää mittaamalla joko välykset tai puristukset

Niinpä. Itsellä sukulaisen GPZ500 käynnistyi kyllä kylmänä, hyytyi kuumana tien poskeen, ennen kansiremppaa. Mutta joka kerran kun tuo esille ajatuksen, että venttiilit kantaa vain kuumana, tulee joukko insinöörejä selittämään, että mahdollista vain valurautakannessa. Kun se alumiini laajenee ihan eri tahtia kuin ne venttiilit...

 

[speedheadshot]

Tietty, voihan toi johtua akustakin

Ääni tälle!

 

[1340R86]

Niinpä. Itsellä sukulaisen GPZ500 käynnistyi kyllä kylmänä, hyytyi kuumana tien poskeen, ennen kansiremppaa. Mutta joka kerran kun tuo esille ajatuksen, että venttiilit kantaa vain kuumana, tulee joukko insinöörejä selittämään, että mahdollista vain valurautakannessa. Kun se alumiini laajenee ihan eri tahtia kuin ne venttiilit...

Voihan ne kantaa kylmänäkin mutta sitten kantaa vielä enemän lämpimänä
aivan se ja sama mitä selitävät jos välystä ei ole niin sitä ei ole,

 

[sami1024]

Voihan ne kantaa kylmänäkin mutta sitten kantaa vielä enemän lämpimänä
aivan se ja sama mitä selitävät jos välystä ei ole niin sitä ei ole,

En ole edes insinööri mutta pakko väittää vastaan, koska fysiikan lait eivät ole mielipidekysymys.

Yritetään ottaa yksinkertaistettu esimerkki, jossa ei tarvita laskinta. Oletetaan teräksisen venttiilin pituudeksi 10cm. Oletetaan että nokka-akselin laakeripinnasta on sama 10cm venttiilin tiivistepintaan ja venttiilin varsi on suorassa kulmassa tasoihin nähden. Oletetaan osien lämpötilanmuutokseksi 100 astetta. Tällöin venttiilin pituus kasvaa 0,12 milliä, mutta alumiinikansi laajenee nokan ja tiivistepinnan välissä 0,21-0,24mm seoksesta riippuen.

Edellämainitussa tilanteessa jos kone on 0-asteinen ja välys silloin tasan 0 mutta venttiili ei vielä jää raolleen, 100-asteisena välystä on 0,09-0,12mm. Tai jos 0-asteisena venttiili on 0,09mm raollaan niin 100-asteisena se voi sulkeutua juuri tai olla välykseltään max 0,03mm. Toki yhtälailla jos se 0-asteisena kantaa vähintään 0,13mm niin silloin se jää 100-asteisenakin vähintään 0,01mm raolleen.

Pitkä tarina, mutta ”kylmänä kantaa mutta kuumana ei” on siis täysin mahdollinen eikä mikään urbaanilegenda. Lopputuloksessa on vaan niin monta huomioitavaa asiaa materiaaleista, kannen geometriasta, osien keskinäisistä mittasuhteista yms että joka moottorityyppi on oma kokonaisuutensa. Tästä syystä osalle laitteita erikseen ilmoitetaan välykset kylmänä ja kuumana, tai ainakin lämpötila missä ne pitäisi mitata.

 

[shyhander]

Jos optimaalinen venttiilinvälys käyntilämpötilassa on lähellä nollaa, niin miksi sitten välys kuuluu mitata huoneenlämpötilaisesta koneesta ja säätää se välys väljäksi?
- Koska välys pienenee konee lämmetessä.

 

[ismo]

Jos optimaalinen venttiilinvälys käyntilämpötilassa on lähellä nollaa, niin miksi sitten välys kuuluu mitata huoneenlämpötilaisesta koneesta ja säätää se välys väljäksi?
- Koska välys pienenee konee lämmetessä.

Varsinkin pakoventtiilin lämpötila muuttuu ihan erilailla kuin venttiilikannen. Kun vielä otetaan huomioon että pakokaasut lämmittävät sitä kannessa olevaa pakokanavaa jolloin tulee lämpötilagradientti ja kansi saatta pikkaisen muotoutua uusiksi niin on ihan turha kinata mihin suuntaan välykset muuttuu, säädetään ne venttiilin valmistajan ohjeiden mukaan niin silloin käynnistyminen ei ole siitä kiinni.

Sen lisäksi akku varmasti kuntoon vaikka apuakulla. Miten pyörimisnopeus, meneekö laiskasti vai ihan normaalistui vaiko erittäin lujaa ? Voihan ventiilistä puuttua pala jolloin ei käy kunnolla ( Skoda 120LS teki tuon, kahdesta pakoventtiilistä puuttui pala, yllättävän hyvin kävi kun vain sai käyntiin)

Eli myös puristuspaineet kannatta mitata.

Jollei noista löydy ongelmaa niin sitten anturien signaalien mittaus oskilloskoopilla.

Onko starttipilottia kokeiltu ? Sillä saa suljettua pois kaasuttajan tukossa olemisen.

 

[ts18056]

Varsinkin pakoventtiilin lämpötila muuttuu ihan erilailla kuin venttiilikannen

Juurikin näin. Jostain syystä ketjun laitteessakin pakovälys on kylmänä kympin isompi kuin imupuolella. Mistähän syystä?

Onko starttipilottia kokeiltu ? Sillä saa suljettua pois kaasuttajan tukossa olemisen.

Ensimmäinen viesti: ei lähde kylmänä käyntiin kuin työntämällä tai pilotilla

 

[Eroz]

En ole edes insinööri mutta pakko väittää vastaan, koska fysiikan lait eivät ole mielipidekysymys.

Yritetään ottaa yksinkertaistettu esimerkki, jossa ei tarvita laskinta.

...

Pitkä tarina, mutta ”kylmänä kantaa mutta kuumana ei” on siis täysin mahdollinen eikä mikään urbaanilegenda. Lopputuloksessa on vaan niin monta huomioitavaa asiaa materiaaleista, kannen geometriasta, osien keskinäisistä mittasuhteista yms että joka moottorityyppi on oma kokonaisuutensa. Tästä syystä osalle laitteita erikseen ilmoitetaan välykset kylmänä ja kuumana, tai ainakin lämpötila missä ne pitäisi mitata.

Pakko ottaa kantaa. Loppukaneetin kanssa olen samaa mieltä. Alun yksinkertaistettu esimerkki jättää huomiotta sen merkittävän seikan, että venttiili on aina kartio, joka lepää suurempaa kartiota, eli seetiä vasten. Kun pienempää ja suurempaa kartiota laajentaa suhteessa yhtä paljon, pienempi kartio painuu syvemmälle suuremman kartion sisään. Venttiili siis painuu kanteen ja välys pienenee. Pituusmittaan yksinkertaistaminen jättää ison osan ongelmasta pois.

Sitten saadaan transientteja eli muuttuvia tiloja, kun esim. pakokanava lämpiää nopeammin kuin sylinterinkansi. Ensimmäinen Kawani oli sellainen, että saattoi lähteä kylmänä käyntiin jotenkin, mutta jos sitten hieman lämmettyä päästi sammumaan, ei käynnistynyt kirveelläkään. Kuumana taas kyllä käynnistyi. Venttiilien säätö ratkaisi ongelman (Suomesta ei säätöpaloja saanut ja nettikaupan ollessa lastenkengissä ei ollut helppoa korjata tilannetta).

Näin ollen venttiilit tehtaan ohjearvoihin on minunkin lopputulemani.

Aloittajalle siis, puristuspainemittaus ja venttiilien välysten tarkistus olisi minun ensimmäinen ohjeeni.

 

[itl]

Näin ollen venttiilit tehtaan ohjearvoihin on minunkin lopputulemani.

Aloittajalle siis, puristuspainemittaus ja venttiilien välysten tarkistus olisi minun ensimmäinen ohjeeni.

Samaa mieltä. Ei ole yksi eikä kaksi alumiinikantista moottoripyörää, joista on korjattu kuumakäynnistysongelmat venttiilinvälykset säätämällä kohdilleen. kun ne ovat kuumana kantaneet.

 

[sami1024]

Pakko ottaa kantaa. Loppukaneetin kanssa olen samaa mieltä. Alun yksinkertaistettu esimerkki jättää huomiotta sen merkittävän seikan, että venttiili on aina kartio, joka lepää suurempaa kartiota, eli seetiä vasten. Kun pienempää ja suurempaa kartiota laajentaa suhteessa yhtä paljon, pienempi kartio painuu syvemmälle suuremman kartion sisään. Venttiili siis painuu kanteen ja välys pienenee. Pituusmittaan yksinkertaistaminen jättää ison osan ongelmasta pois.

Totta, mutta tuokin menee monimutkaiseksi, kun huomioidaan teräksiset seetirenkaat, venttiilin ja seetin tiivistepintojen hiomakulmat yms. Itse en tuohon laskutoimitukseen kykene, joten mahdoton sanoa onko vaikutus aina välystä pienentävä ja kuinka paljon.

Näin ollen venttiilit tehtaan ohjearvoihin on minunkin lopputulemani.

Aloittajalle siis, puristuspainemittaus ja venttiilien välysten tarkistus olisi minun ensimmäinen ohjeeni.

Tästä olen erittäin samaa mieltä vaikken sitä erikseen viestissäni tullut sanoneeksikaan.