Taas vaihtuu maahantuoja
- Keskustelun aloittaja reru
- Aloituspäivä
Pete2
MotOrg ry
Onneksi käänne parempaan on kuitenkin jo tapahtunut. Juttelin juuri yhden tutun autokauppiaan kanssa ja sanoi että vuosien hiljaiselon jälkeen kauppa käy taas hyvin. Eiköhän ne pärrätkin seuraa perässä kunhan talven selkä aikanaan taittuu.
OOWEE
New member
Pahimmillaanhan joskus sen edellisen laman aikaan suomessa rekisteröitiin nafti tuhat pyörää vuodessa ja niistäkin osa enskoja eli katupyöriä alle tuhat, siitä montusta sentään on noustu.
Eiköhän Suomessa aika realistinen uusien pyörien rekisteröintimäärä ole siinä 4000 kahta puolta, paitsi että nykyinen pyörien "sortaminen" ajokorttisäännöillä näyttää johtavan minun mielestäni porukan ukkoutumiseen.
Uusille kuskeille täystehoisen pyöräkortin saanti on sen verran hankalaa autokorttiin verrattuna että se varmasti vaikuttaa harrastuksen hiipumiseen ainakin jossain määrin.
Toivottavasti Ducati saa hommansa järjestykseen Suomessa, vaikka itse olenkin enempi Aprilia-mies
Eiköhän Suomessa aika realistinen uusien pyörien rekisteröintimäärä ole siinä 4000 kahta puolta, paitsi että nykyinen pyörien "sortaminen" ajokorttisäännöillä näyttää johtavan minun mielestäni porukan ukkoutumiseen.
Uusille kuskeille täystehoisen pyöräkortin saanti on sen verran hankalaa autokorttiin verrattuna että se varmasti vaikuttaa harrastuksen hiipumiseen ainakin jossain määrin.
Toivottavasti Ducati saa hommansa järjestykseen Suomessa, vaikka itse olenkin enempi Aprilia-mies
wanico
New member
Ei nyt ehkä kuitenkaan ole aihetta liialliseen synkistelyyn.
2000 luvulla on kuitenkin rekisteröityjen pyörien määrä noussut 90- tuhannesta yli 250.000 kappaleesaeen.
Jos unohdamme verospedeilyn vaikutukset, niin uusia korttejakin (kaikki luokat yhteensä) ajetaan noin 15.000 kpl per vuosi.
Ei tuollainen harrastajamassa parissa vuodessa mihinkään katoa.
tobby
New member
Viimmeisin uutinen —> http://www.tekniikkatalous.fi/tekni...-merkille-etsitaan-uutta-maahantuojaa-6686369
wanico
New member
Juu, eipä ole enää nuoria kerhoissa juurikaan, mutta eipä ne kerhotkaan juuri niitä nuoria yritä rekrytä.
Ite kerkesin yli 15 vuotta ajamaan ennen kuin ekaa kertaa kerhoa edes harkitsin. Ja silloinkin ainoa syy liittyä oli talvisäilytyksen saaminen.
Niin kauan kun uusia kortteja ajetaan yli 10 tuhatta vuosittain, lienee synkistely turhaa?
En ole tilastoja katsellut, mutta tuskin purjehdus, golf, metsästys tai moni muukaan yksilölaji jossa harrastaminen vaatii suurempaa taloudellista satsausta nauttii isommista vuotuisista jäsenmääristä.
Juvi
New member
Motoristit ovat ihan itse tehneet myös hyvää myyräntyötä uusien harrastajien karkoittamiseksi. Kaiken maailman turvaliivikuljettajat tylsine matkapyörineen näyttävät varmaan nuoremman potentiaalisen harrastajan silmissä lähinnä säälittävältä. Kuka helvetti semmoiseen ryhmään haluaisi kuulua? Kuminpoltto ja keuliminen kunniaan niin nuorison kiinnostus lajia kohtaan on taattu.
Bone
New member
Meillä myytyjen/rekattujen uusien mopojen määrä ei tosiaan päätä huimaa, mutta onko tuo kaiken olennaisen
kertova, merkittävin mittari koko touhua laajemmin tarkastellen..... ja jos, niin kenen näkökulmasta
ja ehdoilla?
Jokaisella sukupolvella on oma "Elvispopulaationsa", joka näyttää monessa harrastuslajissa harvenevan.
Näyttäisi monessa hommassa keskityttävän enemmän tekemiseen ja mennään elämys edellä.....
poiketen aiemmin varsin vahvalla painotuksella olleesta "status-pönötys"- motivaatiosta
.Yhä harvempaa näyttää eri touhuissa päälimmäisenä kiihottavan ja kiinnostavan
vehkeiden vuosikerta, hinta ja muut statusmittarit.
Uusien, eri värkkien myynnin suhteen tämä on ihan taatusti "jäätävää".
Helpon ja halvan velkarahan tiekin on monin tavoin jo kuljettu aika pitkälle, ellei elämä
muutoin kulu "perintöä ihan just odotellessa"
.Useammalla ja useammalla kyse ei ole "luottokelpoisuudesta", ei laajemminkaan tarkastellen, vaan
asioita joudutaan punnitsemaan toimeentulon jatkumiseen liittyvien asioiden epävarmuuden kautta.
"Epätyypilliset työsuhteet" eivät ole enää kovinkaan epätyypillisiä..... ja suunta tämänkin
suhteen on aika lailla selvä
.Hauska homma sinällään......
Siinä kohtaa kun marmoritiskeiltä on alkanut kuulua "Angel of mercy"- blues ja tunteella.....
niin kaikki ne joilla on käsi omassa taskussa puristaen edes jonkinlaista setelinippua......
taputtavat pieniä kätösiään ja tällä porukalla alkaa aina varsinaiset juhlat.
Hyvää, eri ikäistä ja tasoista harrastustavaraa tullaan tarjoamaan jo kotiportaille ja aivan loistavaan hintaan.
On ihan pikkasen eri asia KESKITTYÄ OLENNAISEEN, eli tekemiseen, loistavasti toimivilla ja
kaikki muut paitsi ehkä statustarpeen täyttävillä, omilla kympin vehkeillä, kun mittailla naapurin kanssa
niitä "joulupukin" satkun pipp..... pöpp.... pelejä
.Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa.... vai miten se meni
Toisaalta.... eihän koirallakaan aina ja väistämättä ole huono elämä.....
vaikka se sitä eläisikin hihnan siinä päässä jossa ei määrätä suuntaa eikä vauhtia
.
Bone
New member
Erilaisilla kerhoilla ja seuroilla on aina oma funktionsa ja porukkansa.
Sopii kuitenkin ihmetellä sitä ajatuskulkua,varsinkin maalla ja merellä, jossa "yhdistys" olisi jotenkin
oikeampi ja parempi puite tehdä mieleisiä asioita
.Kerhot, seurat ja yhdistykset on ihan jees. Ei siitä ole kyse.
Niihin ja niiden puitteissa on kuitenkin maailman sivu kehittynyt turhankin paljon erilaista.....
sisäistä jännitettä
, joka pitää monen eri homman "harrastajan" ihan perustellustikin vagabondina.Kas kummaa.... kun johonkin muodolliseen ryhmään kuulumisen väistämättömänä vaihtoehtona
ei ole yksin rauhassa syrjäytyminen
.
B12
New member
Onhan nuo harrasteet ja elämänmeno muutenkin muuttunut aikojen saatossa. Kuka enää telttailee leirintäalueella? Hotelliin mennään. Kuka pelaa lätkää ulkojäällä? Halleja oltava useita joka kylässä, seuran maksut, vakuutukset, hiilikuitumailat, leirit, turnaukset hotelleineen sikakalliita. Kaikenlaiset ulkoharrasteet vähenevät koko ajan ja osa niistä siirtyy sisätiloihin. Turvallisuuden maksimointi vaikuttaa myös vauhtilajeihin. Joskus pikkupoikana kinusin isältä kypärää, kun Hannu Mikkolallakin oli. Isä siihen, että ei tarvitse. Osti kuitenkin pitkin hampain.
Moottoripyöräkortti on kallis ja oma hommansa hankkia. Ei ongelma, jos hommaan on palo, huvikseen ei kukaan hanki. Vakuutukset kalliita, samoin pyörät jne.
Aseisiin luvansaanti vaikeutunut
Turvallisuuden kehittyminen on nostanut kaikkien harrastusten hintaa rajusti ja samalla nostanut kynnystä aloittaa. Ennen ajelivat farkkutakissa ja kypärä tai ei. Nykyään moralistit käyvät kimppuun, jos ei ole tonnin kypärää ja kahden tonnin Rukka Supermaxsecurityplussaa.
Meillä myytyjen/rekattujen uusien mopojen määrä ei tosiaan päätä huimaa, mutta onko tuo kaiken olennaisen
kertova, merkittävin mittari koko touhua laajemmin tarkastellen..... ja jos, niin kenen näkökulmasta
ja ehdoilla?
Jokaisella sukupolvella on oma "Elvispopulaationsa", joka näyttää monessa harrastuslajissa harvenevan.
Näyttäisi monessa hommassa keskityttävän enemmän tekemiseen ja mennään elämys edellä.....
poiketen aiemmin varsin vahvalla painotuksella olleesta "status-pönötys"- motivaatiosta
Yhä harvempaa näyttää eri touhuissa päälimmäisenä kiihottavan ja kiinnostavan
vehkeiden vuosikerta, hinta ja muut statusmittarit.
Uusien, eri värkkien myynnin suhteen tämä on ihan taatusti "jäätävää".
Helpon ja halvan velkarahan tiekin on monin tavoin jo kuljettu aika pitkälle, ellei elämä
muutoin kulu "perintöä ihan just odotellessa"
Useammalla ja useammalla kyse ei ole "luottokelpoisuudesta", ei laajemminkaan tarkastellen, vaan
asioita joudutaan punnitsemaan toimeentulon jatkumiseen liittyvien asioiden epävarmuuden kautta.
"Epätyypilliset työsuhteet" eivät ole enää kovinkaan epätyypillisiä..... ja suunta tämänkin
suhteen on aika lailla selvä
Hauska homma sinällään......
Siinä kohtaa kun marmoritiskeiltä on alkanut kuulua "Angel of mercy"- blues ja tunteella.....
niin kaikki ne joilla on käsi omassa taskussa puristaen edes jonkinlaista setelinippua......
taputtavat pieniä kätösiään ja tällä porukalla alkaa aina varsinaiset juhlat.
Hyvää, eri ikäistä ja tasoista harrastustavaraa tullaan tarjoamaan jo kotiportaille ja aivan loistavaan hintaan.
On ihan pikkasen eri asia KESKITTYÄ OLENNAISEEN, eli tekemiseen, loistavasti toimivilla ja
kaikki muut paitsi ehkä statustarpeen täyttävillä, omilla kympin vehkeillä, kun mittailla naapurin kanssa
niitä "joulupukin" satkun pipp..... pöpp.... pelejä
Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa.... vai miten se meni
Toisaalta.... eihän koirallakaan aina ja väistämättä ole huono elämä.....
vaikka se sitä eläisikin hihnan siinä päässä jossa ei määrätä suuntaa eikä vauhtia
Olennaista olisi edes jonkilainen moottoripyörä omistaa....,niitä saa kaupasta.....,mutta kun ei kerkiä sitä tylsää M1 yamahaa hankkia kun aika menee kuolatessa ducatin perään...,ja taivastella sen teknisiä hionouksia..".,samalla kun kun rahat riittävät ainoastaan punaleimasten tuotteiden ostoon Siwassa.p.s.olen vähän väsynyt kun ajoin 396 km paskassa kelissä,elikkä sievistä kotiin,p.s.2 onneksi sauna oli ennakkoon lämmitetty.....
Onhan se ihan selvää, että se on tuo vaatimus omasta ajokortista, mikä tätä lajia hiljentää.
Muistan itse 80-luvulla kuinka mukavaa ja helppoa oli hypätä suoraan ysisatasen sarviin, kunhan oli käynyt ihan perusautokoulun. Jos siinä olisi pitänyt jotain erillisiä A-kortteja ajaa, niin saattaa olla että pyöräilemättä olisi jäänyt. Monessa harrastuksessa on nykyään sellainen "bensan hinta kymppiin, niin ei tule vastaan kuin tuttuja"-meininki.
Niillä kellä on pätäkkää ei tietenkään ole mitään motiivia auttaa lajin harrastajamäärää kasvamaan, vaan päinvastoin elitismin tuoma tyydytys on suurempi. Ei haluta olla rahvaan kanssa tekemisissä, vaan halutaan tehdä omasta lajista sellainen vuorineuvosten pikku piiri. Tämä ilmiö on monessa lajissa nykyään. Jos harrastaja on varakas, niin hän alkaa kannattaa kaikkia lisätiukennuksia ja lisäpykäliä lajiin, koska köyhät häviävät silloin jaloista pyörimästä. Toivotaan ilomielin tervetulleeksi kaikki lisäbyrokratisoituminen, koska soromnoo, rahalla se ratkeaa.
Moralistithan nyt ovat aina kimpussa joka lajissa, sille ei ole mitään tehtävissä, antaa moralistien kaakattaa. Suuri osa siitä on yleensä vain piilotettua elitismiä, halutaan päästä ihmettelemään että "mun kaikki kamat on upouusia, miks sun ei oo?". Äh. Jos sulla on A-kortti jo valmiina taskussa, ja ilo tulee ajamisesta eikä oman vehkeen vuosikerrasta, niin ei pärräily vieläkään mitään mahdottoman hintaista ole verrattuna nyt vaikka polkupyöräilyyn.
Tuon oman Seepran vaihdoin käytännössä päikseen polkupyörään, eikä se ollut kallis fillari vaan halpa räppänä.
Täällä Stadissa nykyään tonnin fillari on halpa. Porukka ajelee parin-kolmen tonnin Spessuilla, Konilla sun muilla.
Ja se fillarilla matkailu, jos ei halua nukkua teltassa! Se se vasta kustantaa. Joensuussa käynti maksaa fillarilla tonnin. Älkää kysykö mistä tiedän. Motelleissa nukkuen ja halpaa valmista syöden. Päivässä menee 80-100e. Samalla rahalla ajan Seepralla Joensuuhun ja takaisin! Niin halpaa että naurattaa. Se on noissa harrastuspiireissä - aika monta tullut jo nähtyä - joo välillä vähän intensiivinen tunnelma.
Muistan itse 80-luvulla kuinka mukavaa ja helppoa oli hypätä suoraan ysisatasen sarviin, kunhan oli käynyt ihan perusautokoulun. Jos siinä olisi pitänyt jotain erillisiä A-kortteja ajaa, niin saattaa olla että pyöräilemättä olisi jäänyt. Monessa harrastuksessa on nykyään sellainen "bensan hinta kymppiin, niin ei tule vastaan kuin tuttuja"-meininki.
Niillä kellä on pätäkkää ei tietenkään ole mitään motiivia auttaa lajin harrastajamäärää kasvamaan, vaan päinvastoin elitismin tuoma tyydytys on suurempi. Ei haluta olla rahvaan kanssa tekemisissä, vaan halutaan tehdä omasta lajista sellainen vuorineuvosten pikku piiri. Tämä ilmiö on monessa lajissa nykyään. Jos harrastaja on varakas, niin hän alkaa kannattaa kaikkia lisätiukennuksia ja lisäpykäliä lajiin, koska köyhät häviävät silloin jaloista pyörimästä. Toivotaan ilomielin tervetulleeksi kaikki lisäbyrokratisoituminen, koska soromnoo, rahalla se ratkeaa.
Moralistithan nyt ovat aina kimpussa joka lajissa, sille ei ole mitään tehtävissä, antaa moralistien kaakattaa. Suuri osa siitä on yleensä vain piilotettua elitismiä, halutaan päästä ihmettelemään että "mun kaikki kamat on upouusia, miks sun ei oo?". Äh. Jos sulla on A-kortti jo valmiina taskussa, ja ilo tulee ajamisesta eikä oman vehkeen vuosikerrasta, niin ei pärräily vieläkään mitään mahdottoman hintaista ole verrattuna nyt vaikka polkupyöräilyyn.
Tuon oman Seepran vaihdoin käytännössä päikseen polkupyörään, eikä se ollut kallis fillari vaan halpa räppänä.
Täällä Stadissa nykyään tonnin fillari on halpa. Porukka ajelee parin-kolmen tonnin Spessuilla, Konilla sun muilla.
Ja se fillarilla matkailu, jos ei halua nukkua teltassa! Se se vasta kustantaa. Joensuussa käynti maksaa fillarilla tonnin. Älkää kysykö mistä tiedän. Motelleissa nukkuen ja halpaa valmista syöden. Päivässä menee 80-100e. Samalla rahalla ajan Seepralla Joensuuhun ja takaisin!
Niin halpaa että naurattaa. Se on noissa harrastuspiireissä - aika monta tullut jo nähtyä - joo välillä vähän intensiivinen tunnelma.
Turder
New member
Varmasti raha ratkaisee eniten. Nykynuorison tai max 25v (jopa 30v) ikäisiin saakka pitäisi saada hankittua asunto, jotka nykyään aika paljon hintavampia kuin esim. lahjakorttilaisilla samoina ikävuosina. Tai nettotulojen ja asuntojen hinnan ero on isompi. Aika moni esim. maksoi aikoinaan asuntolainan 5-15v aikana koska asunnot oli halvempia, vaikka korot oli korkeat niin inflaatio ja palkankorotukset auttoi.
Nyt kun miettii tuollaista omilleen päässyttä ja koulusta valmistunutta jamppaa niin asuminen (vuokra tai lainanlyhennys (vaikkei teknisesti ole asumiskulu)) vie aika ison siivun nettotuloista. Lisäksi uudet pyörät kallistuu koko ajan, joten maahantuojille se on hankala yhtälö kun uuden asiakaskunnan ostovoima on surkea ja hinnat nousussa. Ok, onhan niitä käytettyjäkin tarjolla ja ne on Suomessa nyt halpoja, mutta se ei paljoa maahantuojaa lämmitä.
Ehkä joku tarvitsee autonkin, joka sekin vie helposti muutaman tonnin vuoteen bensoissa, vakuutuksissa, huolloissa jne. Arvon alenema siihen päälle. Jos lapsia on niin niiden harrastukset vie heti jonkun tonnin vuodessa. Niin ja kaikki muu eläminen... Näiden jälkeen kun pitäisi mahdollisesti ajaa hintava mp-kortti ja ostaa pyörä+varusteet niin kyllä sen ymmärtää, että onhan se tekemätön paikka taloudellisesti monelle.
Sitten taas jos miettii nykyisiä motoristeja, niin nousseet hinnat uusissa satuttaa meitäkin. Lisäksi käytettyjen hintataso on pohjilla, joten hyvitys vanhasta on surkea. Aiemman buumin 2000-2008 pyöriä on nettimoto ja tallit täynnä, joten kurvaillaan niillä. Tuohon aikaan oli uuden osto aika helppoa kun harmaatuonti painoi hintoja (maksoiko uudet tonniset GSX-R:t ee-speedissä jonkun 13-14 tonnia vuonna 2007? Ostovoimakorjattuna se on reilut 16 tonnia tänä päivänä ja uusi Gixeri nyt 21-22 tonnia. Lisäksi hyvitykset 10v sitten oli takuulla parempia kuin nyt koska kysyntää oli käytetyillekin ja ala kasvoi. Noita vanhoja pyöriä on helppo itse huoltaa, tekniikka on perinteistä, ne kulkee hyvin ja ominaisuudet riittää lähes kaikille kuskeille sekä ovat vielä järjellisessä kunnossa. Varmasti moni miettii uusien pyörien tekniikkaakin, onkohan kallista korjata, ei pysty ehkä itse huoltamaan/korjaamaan... Paljon potentiaalisia rahareikiä muutenkin tiukkaan budjettiin.
Nyt kun miettii tuollaista omilleen päässyttä ja koulusta valmistunutta jamppaa niin asuminen (vuokra tai lainanlyhennys (vaikkei teknisesti ole asumiskulu)) vie aika ison siivun nettotuloista. Lisäksi uudet pyörät kallistuu koko ajan, joten maahantuojille se on hankala yhtälö kun uuden asiakaskunnan ostovoima on surkea ja hinnat nousussa. Ok, onhan niitä käytettyjäkin tarjolla ja ne on Suomessa nyt halpoja, mutta se ei paljoa maahantuojaa lämmitä.
Ehkä joku tarvitsee autonkin, joka sekin vie helposti muutaman tonnin vuoteen bensoissa, vakuutuksissa, huolloissa jne. Arvon alenema siihen päälle. Jos lapsia on niin niiden harrastukset vie heti jonkun tonnin vuodessa. Niin ja kaikki muu eläminen... Näiden jälkeen kun pitäisi mahdollisesti ajaa hintava mp-kortti ja ostaa pyörä+varusteet niin kyllä sen ymmärtää, että onhan se tekemätön paikka taloudellisesti monelle.
Sitten taas jos miettii nykyisiä motoristeja, niin nousseet hinnat uusissa satuttaa meitäkin. Lisäksi käytettyjen hintataso on pohjilla, joten hyvitys vanhasta on surkea. Aiemman buumin 2000-2008 pyöriä on nettimoto ja tallit täynnä, joten kurvaillaan niillä. Tuohon aikaan oli uuden osto aika helppoa kun harmaatuonti painoi hintoja (maksoiko uudet tonniset GSX-R:t ee-speedissä jonkun 13-14 tonnia vuonna 2007? Ostovoimakorjattuna se on reilut 16 tonnia tänä päivänä ja uusi Gixeri nyt 21-22 tonnia. Lisäksi hyvitykset 10v sitten oli takuulla parempia kuin nyt koska kysyntää oli käytetyillekin ja ala kasvoi. Noita vanhoja pyöriä on helppo itse huoltaa, tekniikka on perinteistä, ne kulkee hyvin ja ominaisuudet riittää lähes kaikille kuskeille sekä ovat vielä järjellisessä kunnossa. Varmasti moni miettii uusien pyörien tekniikkaakin, onkohan kallista korjata, ei pysty ehkä itse huoltamaan/korjaamaan... Paljon potentiaalisia rahareikiä muutenkin tiukkaan budjettiin.
Auton ajokortin saamistahan ollaan nyt helpottamassa tuntuvasti. Aistin pientä paniikkia jo koneiston taholta:
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706022200180625_u0.shtml
Jostain syystä MP-kortin ehtoja ei olla ymmärtääkseni helpottamassa samalla, mitä en ymmärrä. Koneisto tajuaa jo itse hinnoitelleensa ajokortit pilviin. Ajan henki on nykyään toinen kuin silloin 80-luvulla kun itse aloitin. Silloin ajoneuvonsa kunnossa pitäminen itse oli miehelle kunnia-asia. Nykyään kai leimaantuu lähinnä köyhäksi, jos itse ajopelinsä huoltaa. Nykyään on muodikkaampaa "käyttää palveluja". Näin vanhat pyörät jäävät sitten ajamatta.
Varmaan aika harvassa nykyään on parikymppiset, jotka haluavat tulla julkisesti nähdyksi kädet moottoriöljyssä trasselitukon kanssa. Kansan yleinen koulutustaso on noussut niin paljon, ettei se enää ole coolia. Vältetään leimautumista tee-se-itse mieheksi joka ei kuluta palveluita. Meillä vanhemmillehan sellainen tietynlainen hands-on suhtautuminen moottoritekniikkaan oli enemmänkin luonnollista. No vehkeetkin olivat tietysti yksinkertaisempia silloin.
Juu 90-luvun alussa eivät rekisteröintimäärät olleet suuria. Tuohon 2006-boomiin vaikutti se, että niillä ketkä silloin pyöriä ostivat oli vielä iso A valmiina taskussa. Se on tuo korttilaki, mihin olisi nyt saatava väljyyttä heti paikalla autonkortin mukana. Nykyisen korttilain ajamiseksi alas olisi laitettava pystyyn kova meteli, myyntimäärädataa on helppo esitellä. Hinta puoleen tai alle, heti, kuten autokortille ollaan tekemässä.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706022200180625_u0.shtml
Jostain syystä MP-kortin ehtoja ei olla ymmärtääkseni helpottamassa samalla, mitä en ymmärrä. Koneisto tajuaa jo itse hinnoitelleensa ajokortit pilviin. Ajan henki on nykyään toinen kuin silloin 80-luvulla kun itse aloitin. Silloin ajoneuvonsa kunnossa pitäminen itse oli miehelle kunnia-asia. Nykyään kai leimaantuu lähinnä köyhäksi, jos itse ajopelinsä huoltaa. Nykyään on muodikkaampaa "käyttää palveluja". Näin vanhat pyörät jäävät sitten ajamatta.
Varmaan aika harvassa nykyään on parikymppiset, jotka haluavat tulla julkisesti nähdyksi kädet moottoriöljyssä trasselitukon kanssa. Kansan yleinen koulutustaso on noussut niin paljon, ettei se enää ole coolia. Vältetään leimautumista tee-se-itse mieheksi joka ei kuluta palveluita. Meillä vanhemmillehan sellainen tietynlainen hands-on suhtautuminen moottoritekniikkaan oli enemmänkin luonnollista. No vehkeetkin olivat tietysti yksinkertaisempia silloin.
Juu 90-luvun alussa eivät rekisteröintimäärät olleet suuria. Tuohon 2006-boomiin vaikutti se, että niillä ketkä silloin pyöriä ostivat oli vielä iso A valmiina taskussa. Se on tuo korttilaki, mihin olisi nyt saatava väljyyttä heti paikalla autonkortin mukana. Nykyisen korttilain ajamiseksi alas olisi laitettava pystyyn kova meteli, myyntimäärädataa on helppo esitellä. Hinta puoleen tai alle, heti, kuten autokortille ollaan tekemässä.