Taisin bongata motoristin...?

[Alabama]

Eilen päätettiin ottaa kaverilta lainaan ukolle pyörä, ja lähteä kerrankin koko sakki iltalenkille, 14 v tyttö mukaan iskän kyytiin, kun äiti ei huoli kyytiläisiä.  Ajeltiin Pyhäjärveä ympäri, ja Säkylässä  poikettiin alkuperäisen suunnitelman mukaan jäätelölle.  Kas vain, satuttiin pysähtymään sellaselle "kesäkiskalle", ja  kävi mielessä että kuinkahan kelpaa pankkikortti, vai pitääkö etsiä automaattia.  Koitin siinä jonon ohi kuikuilla, että onko lappua tai lippua maksutavasta, enkä nähnyt mainintaa, joten jäätiin jonoon odottelemaan.  Niitä näitä juteltiin edellä jonossa olevan miehen kanssa aikamme kuluksi.  Jonon edetessä näkymät parani sen verran, että näkyi jo lappukin ikkunasta "  Meillä voit maksaa vain käteisellä".
 No, pikatarkistus, kokonaista 3,50 e löytyi taskusta ja todettiin vaan, että typy syököön jätskin,  ei me ukon kanssa niin jätskin kipeitä ollakaan sitten.  
  No, tämä mies meidän edessä kääntyi ympäri ja suurinpiirtein puolipakolla tunki mulle 5 e ja sanoi , että nyt otat, tulee kaikille parempi mieli, ja syötte jäätelöt!!!!!!!!  
    Ja takaisin saan kuulemma maksaa vasta kun seuraavaksi tavataan!  

   Mitäpä sitten, hyvä mieli, suklaapalloja ja salmiakkipalloja vohvelituuttiin ja  istumaan ja syömään ja hämmästelemään ja miettimään.  Lopputulos:   miehen oli ihan pakko olla motoristi, muuten tätä ei pysty selittämään!  

               Kiitos ja toivottavasti joskus törmätään, pääsen tarjoomaan vuorostani!    

             

   

( Auts, monta kirjoitusvirhettä...)

 

[Kummisetä]

Vielä löytyy hyväsydämisiä ihmisiä

 

[Geeäsäxähvä]

Ja tosimotoristejä, jotka tunnistaa asenteesta

 

[Hapsu]

Itselle kävi vähän (no aika vähän) samoin, oltiin vaimon kans ajelulla ja vaimon puhelin tippu avoimesta taskusta jonnekkin penkalle.. hetkenpäästä anoppi soitti mulle että onko teiltä puhelin hukassa, oli jamppa soittanu valikosta kohtaan äippä ja antanu oman numeronsa, soitin kaverille ja ajelin hänen kotiinsa jossa oltiin just tallilla mopoja rassaamassa

Kiittelin puhelimesta, puhuttiin mopoista ja sain kutsun kerhoiltaan

pojalle heitin 20€ kun oli niin rehti ja reipas (siis nuorempi kaveri isänsä kanssa siellä tallilla)

Että näistä "pikkujutuista"

tulee tosiaan hyvä mieli

 

[Hyenna]

Tulipa mukava mieli näitä juttuja lukiessa

Hyvillä mielin voi lähteä kyllä vaikka vähän pidemmällekin reissulle, koska apua varmasti tarpeen vaatiessa aina saa. Jej!

 

[Makeka]

ja muistetaan kukin omalta osaltaan laittaa hyvää kiertoon..

 

[iama]

Ja osaa muutkin kuin motoristit auttaa. Kävi vähän yllättävästi pari kk sitten läheisen Lidlin kassalla. Latelin siihen ruokaostokseni ja maksaessa ilmeni, että pankkikorttini siru oli mennyt epäkuntoon.

Kaivelin siinä sitten käteistä, jota minulla ei yleensä juuri ole. Löytyi kuitenkin melkein koko summa.

Silloin jonossa perässäni ollut pitkän linjan spuge laski kahden kaljatölkin ostoksensa alas ja alkoi kaivella taskujaan öristen: "Paljonko sä tarviit?" Summa oli 1,15€ ja sen sain. Aika ymmällä siinä kiittelin mutta sain kuulla, että on häntäkin jeesattu monta kertaa.

Silloin päätin, että kun seuraava deeku tulee pummaamaan kolikkoa, annan kympin, jos on.

 

[Bacalao]

hieno topic

mulle kävi tampereella viime vuonna... olin menossa heittään iltalenkkiä vaimon kanssa pyhäjärven ympäri.... päätin käydä ottaan lenkin pätteeksi kahvin ittelle ja oluen vaimolle hemingwayn terassilla ja baari mikko laski oluen ja laittoi kahvin ja siinä samassa hoksasin ettei mulla oo lompakkoa joetn baarimikko siihen kahvia oon lipittäny koko päivän ja olutta en voi työaikana ottaa niin mulle jää vain tarjota kierros

juu pistetään hyvä kiertään

 

[Poko]

Kyllähän sitä rahaa jakas vaikka kaikille jos sitä ois, hyvä kun tilillä ei oo edes tollasta summaa nii lähe siin sit jakamaa

 

[Alabama]

Eipä tarvinnut kauaa odotella tilaisuutta pistää hyvä kiertämään: Ukko lähti äsken crossiradalle, ja tankkaamaan mennessä automaatista löytyikin jonkun pankkikortti. Onneksi puhelinnumeron selvittäminen oli nimen perusteella helppo juttu tällä kertaa, ja ennenkuin mies tiesi mitään kadottaneensakaan, sai jo puhelun, että kortti on tallella.Oman kylän miehiä, palautus kävi nopeesti! Ja kiitos ei löytöpalkkiolle, pääasia on hyvä lopputulos!

 

[Tachometer]

Viime vuoden keväänä Lahteen päin moottoritiellä ajellessani bensavalo syttyi juuri kun olin ohittamassa huoltoasemaa. No, varatankin koosta ei ollut tietoa ja jatkoin matkaa ajatellen, että kohta sieltä toinen bensis vastaan tulee. Eipä bensa kuitenkaan riittänyt seuraavalle asemalle ja jouduin työntöhommiin.

Aikani työnneltyäni hirviaidan toiselle puolelle kävelee läheisestä talosta mies bensiinikanisterin kanssa ja tokaisee: "olet ensimmäinen tänä vuonna". Sain tankata pyörää sen verran, että pääsin seuraavalle huoltoasemalle. Ei sattunut käteistä matkassa olemaan, niin kaveri tokaisi vain, että autat sitten seuraavaa...

Iso kiitos tästä hänelle. Olisi ollut pitkä matka työntää seuraavalla huoltikselle (noin 10 km).

Motoristiksi hänkin paljastui...

 

[Naakka]

ja muistetaan kukin omalta osaltaan laittaa hyvää kiertoon..

Tää on tää pointti. Hyvä kiertoon!!!! Vaikka paskaa sataa itsekullekin niskaan, niin ku paikka tulee kannattaa kierrättää hyvää.
Bensaa on annettu ja saatu, säilytyspaikkoja ja työkaluja lainattu, kaikkea ei pystyny korvaamaan. Mutta kaikki saatu korvataan jollekin muulle

 

[AJoe]

Tää ei nyt niinkään liity prätkäilyyn kun on ihan duunista, mutta tuli mieleen niin samantien että on pakko kertoa tarina:

Aloitin tässä kesäkuussa uudessa työpaikassa lentoasemalla. Mun työpiste on kolmen metrin päässä T2:sen infotiskistä. Olin yövuorossa ja käynyt siinä ostamassa kahvin jota hörpin samalla kun tein jotain paperihommia, vieressä yks meidän kuljettajista, kun yhtäkkiä tulee kuulutus:

"Aleksi Joensuu, teitä kaivataan tuloaula kahden informaatiopisteessä. Aleksi Joensuu, teitä kaivataan tuloaula kahden informaatiopisteessä."

Ja mä siihen ensimmäisenä että "mitä helvettiä mä nyt muka oon tehnyt? Enhän mä ole edes vielä ehtinyt tirkistelemään naistenvessaa tai mitään." No, astelin sit sen kolme metriä siihen tiskille, jossa Finavian tyttö ojensi mulle mun pankkikortin joka oli tuotu siihen viereisestä Cafe Picnicistä. Revettiin kyllä molemmat

 

[Guthwulf]

Sattui joskus kolmisen vuotta sitten.. Ajoin aamulla töihin päin ja ajokausi oli juuri alkanut päivää pariä aiemmin. Ja eikös moottoritien pätkällä käynyt niin että tankista alkoi menovesi olla vähissä ja jotain siinä sitten sähläsin niin en varatankille saanut käännettyä ihan ajoissa vaan pyörä ehti sammua. Eihän tässä muuten mitään, mutta akku sanoi siinä vaiheessa sopimuksensa irti ja siihen sitä sitten jäätiin ihmettelemään moottoritien kupeeseen.

Seuraavaksi vilkaisu puhelimeen joka kertoi samaa tarinaa.. Akku tyhjä. Noh, lähdin siitä työntämään sitten kohti seuraavaa ramppia joka olisi 500m päässä ollut, mutta en ehtinyt työntää kuin 100m kun kuorma-auto pysäytti siihen avuksi. Mukava kaveri oli. Pyörä nostimella kyytiin ja liinoilla kiinni auton perään ja kaveri kävi viemässä mut työpaikan pihaan. Tässä kohtaa vilkaisu lompakkoon jossa pelkkää muovia. Kaverin tilinumero talteen ja kiitokset perään jälkikäteen.

Tämän jälkeen on tullut pidettyä huoli että puhelimesta ainakin löytyy virtaa kun matkaan lähden..

 

[Jetamio]

Mp:llä liikenteessä ollessa ei vielä oo vastaavia sattunu, eikä ihekään oo päässy vielä laittamaan hyvää kiertämään, mut työmaalla sit senkin eestä.

Kerran D-pisteelle tankkaamaan mennessäni huomasin jonkun unohtaneen korttinsa automaattiin. Soitto numerotiedusteluun ja heti perään kyseiselle autoilijalle. Onneks tää autoilija ite ei asunu kaukana vaan tuli hakemaan korttinsa.

Lähes joka talvi on joku kiinni mäessä tai ihan tasamaallakin ja meillä kun autossa kulkee aina pari ämpärillistä soraa, niin se ei oo ollu vaiva eikä mikään pysähtyy viskaamaan pari kourallista heikkaa renkaiden eteen.

Yhen kerran joku oli sivukippaavalla onnistunu purkamaan ittensä nakeliin ja tovin hänen epätoivoisia liikkeellelähtö -yrityksiä kaheltuani kipitin hakemaan pyöräkoneen ja työntelin enimmät hakkeet pois eestä. Niin oli kiitollista miestä, että oikein kaulaan kapsahti ja rutisti melkein ilmat pihalle. Eipä se miulle kyllä mikään iso vaiva ollu, mut kyl siitä hyvä mieli tuli kun sai oltua jollekulle avuks.

Ja mitä ite taas apua on saanu, niin pari kesää sitte räjähti kärrystä tienpäällä rengas, enkä saanu paria pulttia millään ilveellä auki. Ei menny kovinkaan kauaa, ku joku rahtari-toveri pysähty omalla kotilollaan viereen ja avas loputkin pultit. Kahvit lupasin hälle tarjota, ku seuraavan kerran törmätään. Lupaus on valitettavasti vielä lunastamatta.

On tultu myös miulle hiekkaa heittämään renkaiden eteen. Samoin riimua. Ja parissa pahemmassa paikassa vedettykin. Kuten myös teknistä apua oon saanu ja vaikka mitä. Kaikkia ei jaksa edes muistaa.

Jotenkin sitä ottaa sen tarjotun avun paljon paremmin mielin vastaan, kun tietää ihekin laittaneensa/laittavansa sen hyvän kiertämään. Olipa avuntarvitsijana sitten kyseessä motoristi, rahtari tai vaikka kaikkien rakastama karavaanari. 

 

[Tipe]

Muutama vuosi sitten olin liikkeellä joskus lokakuun paikkeilla Kirkkonummelta Espooseen kun Masalan kohdalla alkoi aivan älytön lumisade. Lämpötila oli vain pari astetta plussan puolella. Lunta tuli sen verran, että tienpinta oli valkoisena ja oli pakko pysäyttää bussipysäkille. Jäin siihen miettimään, että loppuukohan toi sade kohta ja miten tästä kotiin mennään jos ei lopu.

Ehdin ehkä 5 minuuttia siinä olla kun nuori nainen pysäytti pakettiautolla pysäkille ja tarjosi kyytiä. Oli vielä ensiksi ajanut pysäkin ohi ja kääntynyt takas kun tajus mikä on homman nimi. Ainoa ongelma oli, että mitään ramppia ei autossa ollut mitä pitkin mopon saisi sisään pakuun. No, pyörä jäi parkkiin pysäkille ja ajettiin läheisen autokorjaamon pihaan, mistä sain kakkosnelosen pätkän. Sitten takas pysäkille ja pyörä lankkua pitkin pakuun. Sain kyydin kotiin asti! Rahaa tämä ystävällinen nainen ei huolinut, mutta mulla oli repussa pussillinen tuoreita munkkeja, jotka oli juuri haettu kaupasta. Jätin tuoksuvat munkit auton penkille ja sanoin että sun on pakko ottaa nää!

-Ja lunta tuli edelleen sen verran, että sieltä ei kyllä olis ajettu ainakaan pariin tuntiin himaan.
Oli kyllä hieno fiilis kun kotiin pääsi ja tajusin, että ilman tätä avuliasta naista olis varmaan mopo jäänyt sinne ja tultu sittenjotenkin kotiin!