Hannu59
New member
Kysynpä erään toisen threadin keskustelun herättämänä mitä pitää tehdä tullakseen motoristiksi?
Vaikuttaa siltä, että pelkkä mopon ostaminen tai lainaaminen ei riitä tosimotoristiksi muutumiseen?
Muutamista urheilulajeista olen itsekin sanonut, että sekaan tunkevat mainosmiehet ja muut turistit ovat pilanneet harrastajan kannalta hyviä lajeja keksimällä keinotekoista humppaa ja hömppää "laajentaakseen lajin katsojapotentiaalia ja markkina-arvoa".
Pah. En minä mitään mainoskatkoa ja kesken pelin jaettavia osapisteitä pesäpallo-otteluuni tarvitse. Tai rallikilpailuuni kuolleista nousevia keskeyttäneitä seuraavalle pätkälle. Tai Ecclestonea Formula Yawniin.
Mutta mitä tulee tehdä hyväksyttävät motoristin mitat täyttääkseen? Voiko jopa moottoripyörää (juuri tällä hetkellä) omistamatonkin voi olla motoristi?
Joku osaa korjata pyöränsä, joku toinen rakentaa sen itse ja kolmas vie omansa huoltoon samaan liikkeeseen josta on sen valmiina ostanut.
Voiko pyöräänsä perävaunussa tai pakussa kuskaava olla motoristi? Kokkareille mennessä? Entäs jos on suurella vaivalla rakennettu näyttelyesine, jota ei oikein kurassa viitsisi liottaa, vaikka laite periaatteessa olisikin ajokelpoinen? Ratapyörä kotoa radalle?
Pitääkö ajaa sateessa? Lumisateessakin? Riittääkö 325 ajopäivää vuodessa?
Pitääkö ajaa maailman ääriin ja takaisin ollakseen (matka)motoristi?
Riittääkö SS1000, vai pitääkö käydä heittämässä SS3000 Baltic päästäkseen hangaroundiksi ja sitten täysjäsenyys Nordkapista Gibraltarille muutamassa tunnissa?
Minusta ei taida kovin tiukkojen vaatimusten täyttäjäksi olla, koska olen jo CB500:lla ajaessani luvannut, että niin suurta pyräää ei tule, että siinä olisi teltalle kuljetustilaa. Luonnossa kulkeminen on mukavaa, en minä muuten olisi hankkinut mökkiä luonnonpuiston vierestä. Mutta luonnossa kulkeminen on minulle eri asia kuin moottoripyöräily. Teltta ei minulla mahdu Pannarinkaan kyytiin.
Omaa pyörääni en osaa huoltaa tai korjata. Uutena 21 vuotta sitten ostamani auton olen huoltanut ja tarpeen vaatiessa myös korjannut pääasiassa itse ja kyllä se edelleenkin kelpaa merkkikerhon kalenterikuvaan. Mutta moottoripyöräily on eri asia kuin autoilu. Minulle moottoripyöräily on ajamista, ei moottoripyörän rakentamista. Mutta ymmärrän hyvin, jos joku haluaa ajaa itse tekemällään pyörällä.
Samasta syystä tiesin jo silloin kun ajelin radalla muutaman kerran kesässä, että ratamopoa minun ei tarvitse hankkia. Tarkoitukseni on ajaa moottoripyörällä, eikä hinata sitä Volvon perässä. Silti ei tulisi mielen viereenkään lähteä ojentamaan perävaunulla tai pakulla pyöränsä Kemoraan kuskaavia. En minä heidän kierrosaikoihinsa pystyisi millään mopolla.
Kausi 2007 alkoi Oulun pohjoispuolella jo maaliskuussa ja pyöräni meni talvisäilöön ensimmäistä kertaa poikani kevarin kaveriksi. Päätösreissulla oli kojetaulun lämpömittarissa lukema -5 ja minusta se ei ollut enää kivaa. Tuossa vaiheessa minun pyöräni oli seissyt tallissa kotona jo jonkin aikaa. Poikani kyllä ajeli päivittäiset koulumatkat kunnes keli kävi liian vaaralliseksi.
Voiko motoristi kulkea muilla kulkuneuvoilla töissä kesän aikana ja ajella vain vapaa-ajallaan, vapaana mm. kännykän ja sähköpostien orjuudesta? Voiko motoristi omistaa autoa kesällä? Haa! Löytyi edes yksi kriteeri, jossa minäkään en ole aivan onneton. Minulla on toki auto, mutta pidän oman autoni+moponi yhteisbudetin kuitenkin noin puolessa vaimon auton hinnasta. Ja koska poltin 80 % omasta budjetistani käytettyyn Pannariin, se käyttöautoni on sitten 15 vuotias entinen taksi. Käyttöautoni tosin lähes pysähtyy kesäksi. Perinteeni on ostaa kesän autobensat juhannusviikolla. Yksi tankkaus riittää toukokuun alusta syyskuulle.
Paljonko pitää ajaa ollakseen motoristi? Minulla tulee noin 5000 km vuodessa pelkästään työajoja, siis matkoja, jotka joka tapauksessa tekisin jollain muulla ajoneuvolla ellei minulla olisi moottoripyörää. Onko se motorismia lainkaan, jos tavoite onkin päämäärä eikä matkalla oleminen? Kenellä on Suomen eniten prätkän takalaukussa kyytiä saanut IBM laptop?
Juuri eilen kuulin tuttavani ajaneen pari sataa kilometriä viime kesänä. Hänen mielestään se oli museopyörälle oikein sopiva matka ja oli kiva kun oli prätkä käytettävissä ja saattoi ajaa suhteellisen helppokäyttöisellä uusklassikolla (Honda Four) silloin kun tuntui että pitää käydä tuulettamassa.
Äh, mistä mää näitä tiedän, mää vaan ajan. Osa motoristin määritelmästä voisi silti löytyä vaikka tuolta:
http://www.elisanet.fi/hannu.hietalahti/miksi.htm
Olisikohan se kuitenkin niin, että ajatus on tärkein?
Vaikuttaa siltä, että pelkkä mopon ostaminen tai lainaaminen ei riitä tosimotoristiksi muutumiseen?
Muutamista urheilulajeista olen itsekin sanonut, että sekaan tunkevat mainosmiehet ja muut turistit ovat pilanneet harrastajan kannalta hyviä lajeja keksimällä keinotekoista humppaa ja hömppää "laajentaakseen lajin katsojapotentiaalia ja markkina-arvoa".
Pah. En minä mitään mainoskatkoa ja kesken pelin jaettavia osapisteitä pesäpallo-otteluuni tarvitse. Tai rallikilpailuuni kuolleista nousevia keskeyttäneitä seuraavalle pätkälle. Tai Ecclestonea Formula Yawniin.
Mutta mitä tulee tehdä hyväksyttävät motoristin mitat täyttääkseen? Voiko jopa moottoripyörää (juuri tällä hetkellä) omistamatonkin voi olla motoristi?
Joku osaa korjata pyöränsä, joku toinen rakentaa sen itse ja kolmas vie omansa huoltoon samaan liikkeeseen josta on sen valmiina ostanut.
Voiko pyöräänsä perävaunussa tai pakussa kuskaava olla motoristi? Kokkareille mennessä? Entäs jos on suurella vaivalla rakennettu näyttelyesine, jota ei oikein kurassa viitsisi liottaa, vaikka laite periaatteessa olisikin ajokelpoinen? Ratapyörä kotoa radalle?
Pitääkö ajaa sateessa? Lumisateessakin? Riittääkö 325 ajopäivää vuodessa?
Pitääkö ajaa maailman ääriin ja takaisin ollakseen (matka)motoristi?
Riittääkö SS1000, vai pitääkö käydä heittämässä SS3000 Baltic päästäkseen hangaroundiksi ja sitten täysjäsenyys Nordkapista Gibraltarille muutamassa tunnissa?
Minusta ei taida kovin tiukkojen vaatimusten täyttäjäksi olla, koska olen jo CB500:lla ajaessani luvannut, että niin suurta pyräää ei tule, että siinä olisi teltalle kuljetustilaa. Luonnossa kulkeminen on mukavaa, en minä muuten olisi hankkinut mökkiä luonnonpuiston vierestä. Mutta luonnossa kulkeminen on minulle eri asia kuin moottoripyöräily. Teltta ei minulla mahdu Pannarinkaan kyytiin.
Omaa pyörääni en osaa huoltaa tai korjata. Uutena 21 vuotta sitten ostamani auton olen huoltanut ja tarpeen vaatiessa myös korjannut pääasiassa itse ja kyllä se edelleenkin kelpaa merkkikerhon kalenterikuvaan. Mutta moottoripyöräily on eri asia kuin autoilu. Minulle moottoripyöräily on ajamista, ei moottoripyörän rakentamista. Mutta ymmärrän hyvin, jos joku haluaa ajaa itse tekemällään pyörällä.
Samasta syystä tiesin jo silloin kun ajelin radalla muutaman kerran kesässä, että ratamopoa minun ei tarvitse hankkia. Tarkoitukseni on ajaa moottoripyörällä, eikä hinata sitä Volvon perässä. Silti ei tulisi mielen viereenkään lähteä ojentamaan perävaunulla tai pakulla pyöränsä Kemoraan kuskaavia. En minä heidän kierrosaikoihinsa pystyisi millään mopolla.
Kausi 2007 alkoi Oulun pohjoispuolella jo maaliskuussa ja pyöräni meni talvisäilöön ensimmäistä kertaa poikani kevarin kaveriksi. Päätösreissulla oli kojetaulun lämpömittarissa lukema -5 ja minusta se ei ollut enää kivaa. Tuossa vaiheessa minun pyöräni oli seissyt tallissa kotona jo jonkin aikaa. Poikani kyllä ajeli päivittäiset koulumatkat kunnes keli kävi liian vaaralliseksi.
Voiko motoristi kulkea muilla kulkuneuvoilla töissä kesän aikana ja ajella vain vapaa-ajallaan, vapaana mm. kännykän ja sähköpostien orjuudesta? Voiko motoristi omistaa autoa kesällä? Haa! Löytyi edes yksi kriteeri, jossa minäkään en ole aivan onneton. Minulla on toki auto, mutta pidän oman autoni+moponi yhteisbudetin kuitenkin noin puolessa vaimon auton hinnasta. Ja koska poltin 80 % omasta budjetistani käytettyyn Pannariin, se käyttöautoni on sitten 15 vuotias entinen taksi. Käyttöautoni tosin lähes pysähtyy kesäksi. Perinteeni on ostaa kesän autobensat juhannusviikolla. Yksi tankkaus riittää toukokuun alusta syyskuulle.
Paljonko pitää ajaa ollakseen motoristi? Minulla tulee noin 5000 km vuodessa pelkästään työajoja, siis matkoja, jotka joka tapauksessa tekisin jollain muulla ajoneuvolla ellei minulla olisi moottoripyörää. Onko se motorismia lainkaan, jos tavoite onkin päämäärä eikä matkalla oleminen? Kenellä on Suomen eniten prätkän takalaukussa kyytiä saanut IBM laptop?
Juuri eilen kuulin tuttavani ajaneen pari sataa kilometriä viime kesänä. Hänen mielestään se oli museopyörälle oikein sopiva matka ja oli kiva kun oli prätkä käytettävissä ja saattoi ajaa suhteellisen helppokäyttöisellä uusklassikolla (Honda Four) silloin kun tuntui että pitää käydä tuulettamassa.
Äh, mistä mää näitä tiedän, mää vaan ajan. Osa motoristin määritelmästä voisi silti löytyä vaikka tuolta:
http://www.elisanet.fi/hannu.hietalahti/miksi.htm
Olisikohan se kuitenkin niin, että ajatus on tärkein?
