Vauhtia!

[Irmeli]

Haluan jakaa teidän kaikkien motoristien kanssa tämänpäiväisen kokemukseni...
Tänään oli ensimmäinen kerta kun lähdin "oikean" liikenteen sekaan ajelemaan autokoulun pyörällä. Aivan sanoinkuvaamattoman ihanaa! Tunsin olevani melkoinen hurjastelija ja vauhdin hurma sokaisi mieleni..kunnes varovasti vilkaisin nopeusmittaria, nähdäkseni kuinka kova vauhti onkaan. No, piti sitten vilkaista oikein toisenkin kerran...Mittarissa oli huimat 40km/h

hehhehe
No, kyllä sitä sitten hetken kuluttua jo uskalsin mennä pikkasen lujempaa, mutta kyllä vähän nauratti tuo oma hurjasteluni...miten on mahdollista, että minusta tuntui kuin olisin ajanut paljon lujempaa

No, kyllä minusta vielä kunnon prätkähiiri tulee

 

[Systeri]

Mulle joutu inssissä reilut 2v sitten inssisetä sanomaan että käytä sitä kaasua..ajoin 40km/h kun rajoitus oli 50 km/h.
Oli se jännää

Kummasti sitä kaasua on sittemmin oppinu käyttämään

 

[nuudel]

Sama tunne oli kun eka kertaa pääs mopon jälkeen piikkikortin saatua eurotehosen piikin selkään. Vauhti 70km/h tuntu aivan hullulta, sitä ajatteli että miten tällä kovempaa uskaltaa ajaa. Vaikka sitä oli aikaisemminkin ajellut krossipyörällä kovempaa mutta ei liikenteessä.

Nooh, kk päästä sitten oltii repimässä kuristuksia pois ja vakioputki tilalle...

 

[Terrorizer]

Meitsin ensimmäinen ajolenkki omalla prätkällä: Ajelin kiltisti rajoitusten mukaan pitkin itä-Helsinkiä. Hiukan ihmetytti kun 40km/h tuntui niin kovin hurjalta vauhdilta... Puhumattakaan 60km/h. Noh, laitoin moisen ihan vaan aloittelijan tuntemusten piikkiin, vaikka tuntuikin etten kyllä ikunaan uskalla motarille tahi mihinkään yli kuudenkympin tielle lähteä...





Muutamaa päivää myöhemmin tajusin vihdoin että mittarin lukemien vieressähän seisoo pienellä mutta kovinkin selkeästi mph, ei suinkaan km/h

Tulipahan ajeltua...

 

[-DaZuissi-]

Muutamaa päivää myöhemmin tajusin vihdoin että mittarin lukemien vieressähän seisoo pienellä mutta kovinkin selkeästi mph, ei suinkaan km/h

Tulipahan ajeltua...

Mulla tekee sama kirjain yhdistelmä vieläkin kepposia

 

[Pave.]

No, kyllä minusta vielä kunnon prätkähiiri tulee

Varmasti tulee.
Onnea vaan ja hyviä ajokelejä!

 

[PSmo]

Ja kun alkaa olla 60 v mittarissa, taas tuntuu, et ajaa kovempaa kuin mitä mittari näyttää..

 

[Soija]

Muutamaa päivää myöhemmin tajusin vihdoin että mittarin lukemien vieressähän seisoo pienellä mutta kovinkin selkeästi mph, ei suinkaan km/h

Tulipahan ajeltua...

Voi petskele tässä on mailimittari

 

[Midis]

Mulle joutu inssissä reilut 2v sitten inssisetä sanomaan että käytä sitä kaasua..ajoin 40km/h kun rajoitus oli 50 km/h.
Oli se jännää

Kummasti sitä kaasua on sittemmin oppinu käyttämään

Mulla täysin sama juttu. Inssi tuumas että muuten loistavaa ajoa mutta voisit ajaa kovempaa..

Siitä on nyt 4v. ja nyt mennään..

 

[Jooney]

Hienoa!!! Taas saadaan yks motoristi porukkaan lisää! Tervetuloa!

 

[rico]

Onnea! Siitä se lähtee. Toivottavasti kestääkseen pitkään.

 

[Jetamio]

Tuoreessa muistissa tuo sama tunne on miullakii, ku ekaa kertaa autokoulun pärrällä liikenteen sekaan mentiin. Ja voi että sitä tuuletusta ja hehkutusta (sääliks melkein kävi jo miehekettä...), kun uskalsin ajaa 70km/h!

Mut yllättävän nopiaan sitä on siihen viimaan ja vastaantulevien rekkojen puhureihin ja muihin ilmanvirran heilautteluihin tottunu.

Eihän tässä mitään konkareita TODELLAKAAN vielä olla, mut piti sitä yhen kerran tuolla mopolla kokeilla miten kovaa uskaltaa: 140km/h kohalla loppu kantti...

 

[Jussi M]

Jep.
Aikanaan ajelin kortin sellasella vanhalla Befdordin kuorma-autolla. Kun kortti oli hanskassa niin jo vain iskän kanssa "inssiin" tuumas, että oli tota vauhtia - no eihän se henkilöautossa tuntunu niinkun Petterissä jossa jo 80km/h meinas tiputtaa amalgaamit ylä leuasta.

Nooh sitten mopon rattiin ja naku peli - kieltämättä tunne aluks oli, että kovaa mennään vaikka mittari näytti toisin.

Nyt tulin autolla taas pidemmän matkan viikon intensiivisen mopoilun jälkeen ja kun toi kotilo ei humise niin mittaria sai olla yhtenä zoomaamassa, etti vaudit nouse liikaa

Vauhti se on suhteellinen käsite . . .

 

[teutori]

Ootteko istunut Morris Minissä.Sen näköinen jolla Mr Bean ajaa,Tuntuu että

lähtee nahat, ja vauhti satasessa kahdelta

 

[Pave.]

Jep.
Aikanaan ajelin kortin sellasella vanhalla Befdordin kuorma-autolla. Kun kortti oli hanskassa niin jo vain iskän kanssa "inssiin" tuumas, että oli tota vauhtia - no eihän se henkilöautossa tuntunu niinkun Petterissä jossa jo 80km/h meinas tiputtaa amalgaamit ylä leuasta.

Jep, jep. Ja eikös noissa Pettereissä ollut vähän silleen, että kuudessakympissä tärisi ovi, seitsemässäkympissä ratti ja kahdeksassakympissä kuski?

No joo ja asiaan. Toisaalta sitten taas noi nykypäivän kuorma-autot on oikeastaan parempia ajaa kuin moni henkilöauto, ei tunnu vauhti eikä kuulu juurikaan suhinat.

 

[Guest]

Haluan jakaa teidän kaikkien motoristien kanssa tämänpäiväisen kokemukseni...
---------------------
Mittarissa oli huimat 40km/h

Kaahariainesta. Kortti pois ja vankilaan.

 

[Irmeli]

Kyllä minusta vielä kunnon prätkähiiri tulee

Hahaa... jos keskiviikkoinen ajaminen tuntuikin alun kankeuden jälkeen sujuvan jopa ihan ok, niin perjantaina tämä täti tipahti takasin maan pinnalle ja lujaa...

Oli sitten käsittelyharjottelun vuoro ja kaikki (painotan sanaa KAIKKI) meni niin poskelleen ku vaan voi... Onneks satoi ja ajelin sitten parkkiksella visiiri auki jonkin aikaa, ettei ope huomannut ,että itkin melkein koko ajan  

Ainoo käsittelytehtävä joka onnistu oli jarrutus, ja se on onnistunut ekasta yrittämästä alkaen, joten ei oo paljon hurraamista

Kaks ajotuntia olis jäljellä ennen inssiä, joten on varmaan pakko lähtee johonki korpeen "salaa" harjotteleen käsittelyä  

muuta en voi enää sanoo, ku että :elämä on...

 

[anttari]

Ja kun alkaa olla 60 v mittarissa, taas tuntuu, et ajaa kovempaa kuin mitä mittari näyttää..  

 

Mutta erona on että silloin kannattaa jo lopettaa mopoilu

Ei uudestaan aloittaa

 

[Jetamio]

Oli sitten käsittelyharjottelun vuoro ja kaikki (painotan sanaa KAIKKI) meni niin poskelleen ku vaan voi... Onneks satoi ja ajelin sitten parkkiksella visiiri auki jonkin aikaa, ettei ope huomannut, että itkin melkein koko ajan

Elä Maire moisesta vielä masennu. Ei niitä teräesineitä vielä sinne kaivoon toinna nakata. Kyllä se siitä rupee menemään. Mie lupaan sen! Nimittäin been there, done that...

Mie en ollu ennen autokouluun menoa KOSKAAN ajanu millään moottorivoimasella kakspyörällä, joten ihan pystymetsästä sitä ihekkin liikkeelle lähettiin. Käsittelykoe piti käydä kahteen kertaan kokeilemasa enneku läpi mäni, ja muutaman ylimääräsen tunnin ihan suosiolla otin ihelleni.

Himppusen viduddi sillo ekaan käsitelyyn mentäessä, ku mie olin ainut akka siellä, ja tää inssi-setä kun sen hoksas, ni hää sit tuumas vaan lakonisesti: "eikös se sanontakin menny, että naiset ensin vaikka heikoille jäille". Eihän siinä muuten mitään, muttaku jännitti niin pirusti jo valmiiks, ja sitten siut tyrkätään ihan ekana sinne radalle seihtemän muun kokelaan ja muutaman opettajan tuijottaessa ja arvostellessa sinnuu kentän laidalla...

Noh, heti siinä pujottelussahan se sitten kosahtikin, ja ai että piikkipojilla oli hauskaa. Sillon ei ollu itku todellakaan kaukana.

Miulla kun oli siinä vaiheessa jo oma pyörä ostettuna (sama merkki & malli, ku koulun pyörä) tuville oottelemaan, niin myö tuon miehekkeen kaa yks ilta mentiin ja tehtiin se pujottelurata suljetulle parkkialueelle ja harjoteltiin sitä. Ihmettelin kyllä miks se ei tuntunu taittuvan siihen rataan ei sitten millään, vaan tila loppu aina kesken. Selvishän se sit seuraavana päivänä siellä kokeessa - myö oltiin tehty tietämättämme siitä radasta metrin liian kapea!

Ja ku siihen liian kaposeen rataan oli jo "tottunu", ni se varsinainen koetus-rata tuntu lähes lentokentältä.

Mut siis pääponttina oli kuitenkin, että kyllä niitä huonoja päiviä on meillä muillakin ollu. Ei vaan kannata lannistuu (tiietään, se on helpommin sanottu ku tehty), vaikka miten tekis miel jättää koko homma kesken. Sen meinasin jopa ihekkin v*tutuspäissäni muutamaan otteeseen tehä, mut onneks jaksoin sitkeesti yrittää.

 

[Katinka]

Hahaa... jos keskiviikkoinen ajaminen tuntuikin alun kankeuden jälkeen sujuvan jopa ihan ok, niin perjantaina tämä täti tipahti takasin maan pinnalle ja lujaa...

Täällä yksi kohtalontoveri, joka tietää täsmälleen miten epätoivo meinaa viedä voiton. Meikä varmaan lähenteli ennätystä, kun sain vasta kolmannella yrityksellä käsittelykokeen läpi. Joka kerta kosahti pujotteluun, kaikki muut tehtävät sujuivat. Itkua väännettiin ja itsesäälissä ryvettiin kunnes kolmannella kerralla en jaksanut enää panikoida enkä jännittää, oli jo niin luuseri-fiilis... ja läpi meni kuin ei mitään ongelmaa olisi koskaan ollutkaan. Eli se rentous siinä suorituksessa oli mulla se kaiken a ja o.

Joten tsemppiä sulle, kyllä susta vielä prätkähiiri tulee. Niinkuin minustakin