No ensin tulee mieleen, että matkalla menee rahaa
Esim. Saksa tosin on oikeasti melko halpa maa verrattuna Suomeen, eli siinä mielessä ei paha kustannus. Hotellit, ruoka ja erityisesti kalja on aika halpaa.
Toinen asia on rekisteröinti- ja vakuutuskulut Saksassa, jotka ovat luokkaa 130-150 €. Sillä saa pyörän pois vanhan omistajan nimiltä (abmeldung), rekisteröityä sen omiin nimiin, tilapäisen 5 päivän liikennevakuutuksen vientiä varten ja saksalaisen siirtokilven.
Papereista saksalaisissa pyörissä on rekisteriotteen tekninen osa ja se toinen osa ihan niin kuin Suomessakin. Erona on se, että siihen toiseen osaan ei Saksassa tehdä mitään merkintöjä, vaan sen sijaan tehdään kauppakirja. Kaikki nämä paperit sinun on saatava mukaasi. Tarkasta, että myyjä on omistaja, eikä esim. rahoitusyhtiö. Vaatimuksenmukaisuustodistuksista en tiedä mitään, mun mopo on EU-tyyppikatsastettu, sen pitäisi kelvata täällä suoraan. Jonkun BMW:n antaman todistuksen tosin sain pyörän mukana.
Tuo rekisteröintihäsmäkkä onnistuu Zulassungstelle-nimisessä paikassa, joka on osavaltion virasto. Zulassungstellen ympäristössä on firmoja, joista saat vakuutuksia ja rekisterikilpiä.
Minä kävin ensin ottamassa vakuutuksen ja teettämässä kilven. Sen jälkeen menin vanhan rekisterikilven ja mopon papereiden kanssa Zulassungstelleen, jossa mopo poistetttin vanhan omistajan nimiltä ja rekisteristä. Vanha kilpi pitää siis olla myös mukana. Merkkiliikkeet tod.näk. hoitavat tämän kaiken puolestasi, mutta varmaan veloittavat siitä tavalla tai toisella.
Kannattaa tarkastaa, että pyörässä on katsastus- ja melumittaus voimassa (HU ja AU ovat lyhenteet), muuten voi tulla ongelmia rekisteröinnissä. Näin Esson baarissa sanoivat. Mulla ei ollut ongelmia koska leimat oli kunnossa.
Suomessa ottavat sitten vielä 3 kk:n "puuhakilvestä" jotain 30 EUR. Sitten on vielä rekisteröintikatsastuksen kulut. Oman vakuutusyhtiön kanssa kannattanee sopia täyskaskon laittamisesta voimaan jo paluumatkalle jos aiot mopedin sieltä tänne ajaa. Ainakin Tapiolan kanssa hoitui ihan näppärästi, kauppojen jälkeen faksasin vaan mopon paperit ja kauppakirjan sinne niin homma oli sillä selvä.
Kaveri joka myi mopon minulle sanoi, että Saksassa mopoja varastetaan paljon, häneltäkin oli viety 2 mopoa, joista yksi omasta tallista
Hän sanoi minulle, että hotellin valintakriteereistä tärkein on se, että saat mopon talliin tai sisäpihalle ja ylimääräinen lukko ei ole pahitteeksi. Otin vihjeestä vaarin ja mopo pysyi pihassa.
Omani ostin yksityiseltä eikä mitään ongelmia ollut, mopo on hyväkuntoinen ja toiminut kuin ihmisen mieli. Sehän on paljon tuurista kiinni, että millaisen löydät, minä satuin löytämään hyvän yksityiseltä. Jos merkkiliikkeestä ostaa niin tuuria tarvitaan ehkä vähän vähemmän.
Ai niin, paloihan tuota bensaakin melkein satasella, aika tarkkaan tuhat kilsaa ajoin reisussa. Hakukustannukset ovat loppujen lopuksi paljon kiinni siitä, minkälaisen reissun teet.
Veropäätöstä ja katsastusta odotellessa, tulin mopon kanssa Suomeen 22.5. ja vieläkään ei oo päätöstä kuulunut...
