XJ 900 Diversion öljy?
- Keskustelun aloittaja jannu2
- Aloituspäivä
xs2jammu
New member
Itse käytin Diversionissa ihan Motulin 10W40 öljyä hyvällä kokemuksella. Peränöljyt voi vaihtaa vaikka kuinka usein haluaa, sinne menee niin vähän. Itse vaihdoin joka syksy ja öljynä ihan normaalia auton vetopyörästöön tarkoitettua 80W 90 öljyä. Peräöljyä tärkeempänä näkisin keulaöljyjen säännöllisen vaihdoin joka toinen vuosi.
eeskola
New member
Samoilla linjoilla kuin muutkin vastaajat wähän wanhemman XJ:n perusteella:
- koneeseen esim. 15W-50, 50 on hyvä yläpään viskositeetti ilmajäähdytteiseen; toki myös 10W-40 tai 20W-50 toimii
- perään hypoidivetopyörästö-öljy (GL5 on hypoidiöljyn luokitus, GL4 on oikeastaan tavallisen vaihteiston öljy); viskositeetit noissa on vähän valmistajasta riippuen 75W80, 75W90, 80W90; kaikki toiminee; mennee divariinkin joku kolmisen desiä eli ei kovin suuri menoerä rahallisesti --> voi vaihtaa viimeistään parin vuoden välein tuolla menekillä
- muista nesteistä tietysti sitten jarrunesteet mielellään parin vuoden välein vaihtoon, samoin keulaöljyt; kumpaakaan sinne hiljaksiin päätyvä vesi ei tee paremmaksi
E
xs2jammu
New member
Etuteleskooppien öljyä tarkoitetaan. Nyt en muista viskositeettia mitä suositellaan, mutta itse käytin muistaakseni 10W:tä. Määrääkään en muista näin ulkoa, yritän jostain kaivaa esiin. Onnistuu kotikonstein jos vaan vähänkin työkalut pysyy käsissä.
eeskola
New member
Näköjään Yammun suositukset on 90-luvulla samanlaisia kuin 80-luvullakin. Tuossa Hypoid Gear Oil (GL-4) on itsessään eräänlainen epälogiikka, kun yleisesti GL-5 on "hypoidiöljyn" luokitus eikä GL-4. GL-5:ssa on näistä siis enemmän lisäaineistusta ja sen käytöstä tuskin millään voisi haittaa olla.
Mutta eiköhän se tuossa GL-4:lläkin toimi, kun valmistaja niin sanoo. Autoissahan GL-4:ää käytetään tyypillisesti etuvetoisten autojen vaihteistoissa, joissa sama öljy voitelee sekä vaihteiston että sen sinne sisään rakennetun vetopyörästön. GL-5:sta taas käytetään tyypillisesti takavetoisten autojen vetopyörästöissä.
Täyttö menee parhaiten sen mukaan, että täyttää siihen täyttötulpan yläreunaan asti eli sitä ei tarvinne sen enempää mamman keittiömitalla mitata.
Keulaöljyjen vaihtoon lienee kaksi menetelmää eli hyvä ja huono. Hyvässä ja työläämmässä otetaan pumput irti, jolloin kaiken vanhan öljyn saa ulos ja saa huuhdeltuakin ne harmaat liemet pois ja saa mitattua öljypinnat. Tässä menetelmässä ei taaskaan tarvita mamman keittiömittaa mutta tavallista mittaa (esim. kapea viivoitin) kyllä. Lisäksi tietysti pitää purkaa kaikki pois (jarrusatulat, etukiekko, lokari, stongat) ja sitten kilmioista auki ja pumput irti. Ennen alakolmion löysäämistä kannattaa löysätä ylätulppa, jota ei kannata ampua jousivoimalla kattoon, nenään tai silmään.
Huonossa mutta helpossa valutellaan öljyt tyhjennystulpasta ulos, arvellaan minkä verran sieltä nyt tuli ulos (likaista tavaraa jää aina hiukan sinne), kaadetaan valmistajan antama ml-määrä mamman keittiömitalla mitattuna sinne.
Tuonikäiseen Yamaha on jo saattanut antaa öljymäärän pintamittanakin. Ainakin Wilbersin katalogi sanoo, että 94-95-mallille pinta olisi 170 mm (viskositeetti 10) ja 96-03 pinta olisi 150 mm (viskositeetti 15). Tuskinpa tuossakaan se keula kovin jämäkkä on vakiona, joten myös yhtä pykälää jäykempää öljyä ehkä voisi kokeilla. 80-luvun XJ:lle ainakin teki terää.
E
Mutta eiköhän se tuossa GL-4:lläkin toimi, kun valmistaja niin sanoo. Autoissahan GL-4:ää käytetään tyypillisesti etuvetoisten autojen vaihteistoissa, joissa sama öljy voitelee sekä vaihteiston että sen sinne sisään rakennetun vetopyörästön. GL-5:sta taas käytetään tyypillisesti takavetoisten autojen vetopyörästöissä.
Täyttö menee parhaiten sen mukaan, että täyttää siihen täyttötulpan yläreunaan asti eli sitä ei tarvinne sen enempää mamman keittiömitalla mitata.
Keulaöljyjen vaihtoon lienee kaksi menetelmää eli hyvä ja huono. Hyvässä ja työläämmässä otetaan pumput irti, jolloin kaiken vanhan öljyn saa ulos ja saa huuhdeltuakin ne harmaat liemet pois ja saa mitattua öljypinnat. Tässä menetelmässä ei taaskaan tarvita mamman keittiömittaa mutta tavallista mittaa (esim. kapea viivoitin) kyllä. Lisäksi tietysti pitää purkaa kaikki pois (jarrusatulat, etukiekko, lokari, stongat) ja sitten kilmioista auki ja pumput irti. Ennen alakolmion löysäämistä kannattaa löysätä ylätulppa, jota ei kannata ampua jousivoimalla kattoon, nenään tai silmään.
Huonossa mutta helpossa valutellaan öljyt tyhjennystulpasta ulos, arvellaan minkä verran sieltä nyt tuli ulos (likaista tavaraa jää aina hiukan sinne), kaadetaan valmistajan antama ml-määrä mamman keittiömitalla mitattuna sinne.
Tuonikäiseen Yamaha on jo saattanut antaa öljymäärän pintamittanakin. Ainakin Wilbersin katalogi sanoo, että 94-95-mallille pinta olisi 170 mm (viskositeetti 10) ja 96-03 pinta olisi 150 mm (viskositeetti 15). Tuskinpa tuossakaan se keula kovin jämäkkä on vakiona, joten myös yhtä pykälää jäykempää öljyä ehkä voisi kokeilla. 80-luvun XJ:lle ainakin teki terää.
E
