• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

ZX-6R 1997 käynnistysongelma(video)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Dextermann
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
Onko se sitten kylmänä hyvä säädättää tuon toleranssin keskivaiheelle tai vähän ylikin?

Venttiilit säädetään kylmänä ja noissa ne kannattaa säätää arvojen yläpäähän. Ei sitä mun mielestä kannata yli säätää, kun nää pitää muutenkin pahaa kilkatusta kunnossa ollessaan. Eikä niitä koko ajan tartte olla säätämässä, vaikka jotkut niin väittääkin.
 
Tässä kun tsekkasin venavälykset omasta kawasta, niin törmäsin sellaiseen asiaan kuin rakotulkin liuskojen toleranssi. Aika vituralleen oli ostamani uudet motonetin liuskat. Ahdistuin kun kasvitonen liuska ei mennyt pakopuolella väliin. Sitten koitin jotain viistoista+nollaseiska... ei menny väliin... mutta viistoista+kymppi meni nätisti. :blink: mikrometrillä sitten hain sopivat liuskat mitä milloinkin mittasin.
 
Lähtökohta oli, että vika ilmeni kuukauden seisottamisen jälkeen. Sitä ennen pyörä toimi normaalisti. Oikeasti näissä on usein monta piilossa olevaa vikaa ja yksi tai useampi oire, jota lähdetään korjaamaan. Tässäkin tapauksessa pitäisi järjestelmällisesti käydä läpi asioita, että saa mahdolliset vikakohteet suljettua pois.

Juuri niin. Joko pitää tehdä testejä joilla vika suljetaan pois (puristuspainemittaus) tai sitten käydä järjestyksessä läpi mahdolliset vikapaikat. Tulpat oli vaihdettu, kipinä tarkastettu ja kaasareiden tukokset poissuljettu puhdistamalla. Kun kone ei vieläkään käy kunnolla, seuraava vaihe on puristuspaineiden ja/tai venttiilinvälysten tarkistus. Puristusmittaus tietty sikäli parempi, että venttiilivika voi olla muutakin kuin puuttuva välys.

Huomionarvoista tuossa kuukauden seisonnassa on se, että kirjoittaja sanoi pyörän olevan hänelle uusi, eikä ole yksilöinyt, onko kunnollinen käynti ennen seisotusta hänen itse toteamansa, ja että missä olosuhteissa pyörä on koettu toimivaksi. En halua maalailla piruja seinille, mutta ei tämä olisi ensimmäinen ”myyjän erikoinen”, jossa pyörä on kepulikonstein hyvällä tekosyyllä järjestetty kuumaksi (ja sillä hetkellä toimivaksi) ostajan tullessa koeajolle, ja sitten kun ostaja ajaa sen kotitalliin, niin seuraavassa kylmäkäynnistyksessä paljastuukin ongelma josta myyjä ”ei tiedä mitään”.
 
Venttiilit säädetään kylmänä ja noissa ne kannattaa säätää arvojen yläpäähän. Ei sitä mun mielestä kannata yli säätää, kun nää pitää muutenkin pahaa kilkatusta kunnossa ollessaan. Eikä niitä koko ajan tartte olla säätämässä, vaikka jotkut niin väittääkin.

Juu venttiilit säätöön. Testasin eritoten tuon kolmosen imuventtiilit niin ei mennyt väliin edes 0.05 kun taas nelosen imuihin meni 0.15 mutta ei ihan 0.20.
Minkäs kokoisia shimmilevyjä halkaisijaltaan tuonne menee...7.48-7.50mm?
Ja mitenkäs tuonne nyt osaa esim tuohon kolmosen venaan ostaa erikokoista kun ei saa rakotulkkiakaan väliin?
 
Viimeksi muokattu:
Juu venttiilit säätöön. Testasin eritoten tuon kolmosen imuventtiilit niin ei mennyt väliin edes 0.05 kun taas nelosen imuihin meni 0.15 mutta ei ihan 0.20.
Minkäs kokoisia shimmilevyjä halkaisijaltaan tuonne menee...7.48-7.50mm?
Ja mitenkäs tuonne nyt osaa esim tuohon kolmosen venaan ostaa erikokoista kun ei saa rakotulkkiakaan väliin?

Lähtökohtaisesti varmaan se 0.20 nykyistä palaa ohkaisempi? Sillä luulisi pääsevän hehtaarille, ja seuraavassa säädössä sitten se oikea.
 
Lähtökohtaisesti varmaan se 0.20 nykyistä palaa ohkaisempi? Sillä luulisi pääsevän hehtaarille, ja seuraavassa säädössä sitten se oikea.

Jos välyksen yläraja on 0,24 niin myös 0,25 nykyistä ohuempi voisi tulla kyseeseen, lähinnä sillä ajatuksella että välys ilmeisesti puuttuu kokonaan ja venttiili ei pidä, jolloin on vaikea arvailla paljonko se on raollaan.

Toinen lähestymistapa voisi olla se, jos jossain muussa venttiilissä olisi ”lainattavaksi” nykyistä ohuempi pala, jolla pääsisi sitten mittaamaan tarkan tuloksen. Muutenkin jos lähtee korjaamaan kaikkien venttiilien välyksiä, niin paloja ristiin vaihtelemalla voi säästää sen ettei jokaiseen tarvita uutta palaa.
 
Jos välyksen yläraja on 0,24 niin myös 0,25 nykyistä ohuempi voisi tulla kyseeseen, lähinnä sillä ajatuksella että välys ilmeisesti puuttuu kokonaan ja venttiili ei pidä, jolloin on vaikea arvailla paljonko se on raollaan.

Toinen lähestymistapa voisi olla se, jos jossain muussa venttiilissä olisi ”lainattavaksi” nykyistä ohuempi pala, jolla pääsisi sitten mittaamaan tarkan tuloksen. Muutenkin jos lähtee korjaamaan kaikkien venttiilien välyksiä, niin paloja ristiin vaihtelemalla voi säästää sen ettei jokaiseen tarvita uutta palaa.

Kiitos vinkistä :thumbup:

20180729_124515_zpsxkvlkbzi.jpg

Tuommoisia arvoja tähän mennessä. Vissiin säätö tekee hyvää. tietoa ei koska viimeksi säädelty ja onhan kilometrejäkin mittarissa sen +60tkm.
 
Tuota luokkaa joo. Jossain on mainittu imu 0,15-0,24 ja pako 0,22-0,31. Kato jako samalla, jos sitä ei ole tarkastettu. Ei se tietenkään itsestään muutu mutta onpahan sekin katottu.

Mitenkäs tuo jako katotaan? Sieltä alapäästä sen rattaan merkit kohdilleen mutta miten, kun on vain yksi viiva molemmin puolin eikä mitään muita merkintöjä?
 
Mitenkäs tuo jako katotaan? Sieltä alapäästä sen rattaan merkit kohdilleen mutta miten, kun on vain yksi viiva molemmin puolin eikä mitään muita merkintöjä?

Alhaalta merkki (tod.näk viiva tms.) kohdalleen ja ylhäältä nokka-akselin hammasrattaiden merkit kannen tasolle molemmilla puolilla (imu ja pako). Ketjun lenkit kannattaa laskea siten, että laittaa pakopuolen kohdalleen ja sitten laskee ne lenkit merkistä (ehkä 30) ja laittaa imupuolen kohdalleen. Sen jälkeen alkaa kiristämään nokkapukkeja tasaisesti (kiristysjärjestys).
Tästä löytyy myös kuvia netistä, joista näkee sen periaatteen.
 
Mullakaan ei ole tarjota suoraan ohjetta, mutta kannattaa tosiaan varoa, ettei kasausvaiheessa nokkapukkeja kiristäessä väännä venttiilejä mutkalle sillä, etteivät merkit ole valmiiksi suunnilleen oikealla suunnalla.
 
Tuohan näytti silloin korjaantuneen, ongelma ollut sama eli välysten puute. Mutta siellähän oli kuva mistä näkee ajoitusmerkit, että hyvä löytö tuo vanha viestiketju. :thumbup:

Löysin kans tuon vanhan ketjun mutta, kun noissa pyörissä on 9 vuotta ikäeroa, niin en uskaltanut sitä linkittää tänne.
 
Löysin kans tuon vanhan ketjun mutta, kun noissa pyörissä on 9 vuotta ikäeroa, niin en uskaltanut sitä linkittää tänne.

Hyvä että joku on hereillä, minä näköjään en vielä tähän aikaan ole. :p

Edit. Ajoitusmerkit sisältävässä ruutukaappauksessa auki oleva pdf on nimetty zx6r vuosimalleille 98-99 joten on se ainakin lähempänä totuutta tässä tapauksessa kuin alunperin.
 
hmm nyt ei kyllä ainakaan alapäässä merkit pidä paikkansa jos oikein ymmärsin :blink:

20180730_173913_zpszry7cowi.jpg

ja onko tuo ketju nyt hampaan verran sivussa?

20180730_174127_zpsl5vtx5et.jpg
20180730_174232_zpsl1zbxipk.jpg


Mutta nyt on venttiilin nostimet kourassa. osasta säätöpaloista merkinnät kateissa, joten pärjääkö tuommoisella perus mikrometrillä(ei digitaalinen) tässä hommassa?
 
hmm nyt ei kyllä ainakaan alapäässä merkit pidä paikkansa jos oikein ymmärsin :blink:

katso liitettä 16966

ja onko tuo ketju nyt hampaan verran sivussa?

katso liitettä 16967
katso liitettä 16968


Mutta nyt on venttiilin nostimet kourassa. osasta säätöpaloista merkinnät kateissa, joten pärjääkö tuommoisella perus mikrometrillä(ei digitaalinen) tässä hommassa?

Noitten merkkien pitää osoittaa kannen ulkoreunaa kohden. Noissa hammasrattaissa on monta ajoitusmerkkiä mutta vain yksi on oikea. Eli imu-puolella in-merkki jne..
Kyllä kai sillä mikrometrillä pärjää, kun mittaa kaikki samalla tavalla. Ota verrokki sellaisesta palasta, jossa näkyy merkinnät.
 
En oikein saa selvää kuvista mutta näyttäis, että ei se jako kovin kaukana oikeesta ole. Ja jos ketju on kovinkin venynyt, niin ei sitä ihan tasan kohdilleen saakaan. Laske ketjun lenkit, niin siitähän sen näkee. Sen ketjun voi mitatakin, niin saa selville, että kuinka paljon se on venynyt.
 
Mutta nyt on venttiilin nostimet kourassa. osasta säätöpaloista merkinnät kateissa, joten pärjääkö tuommoisella perus mikrometrillä(ei digitaalinen) tässä hommassa?

Työntömitalla ei, mutta päästä ruuvattavalla mikrometrillä kyllä. Muista ruuvata siitä pienemmästä jossa on "momentinrajoitin" ettei voi ruuvata liian tiukkaan, kun siitä tulee jo mittausvirhettä. Digitaaliset työntömitat on ihan perseestä mun mielestä.
 
Samaa mieltä.
'Vanhan koulun' laitteet toimii kun osaa käyttää.

T: Antti R.
 
Työntömitalla ei, mutta päästä ruuvattavalla mikrometrillä kyllä. Muista ruuvata siitä pienemmästä jossa on "momentinrajoitin" ettei voi ruuvata liian tiukkaan, kun siitä tulee jo mittausvirhettä. Digitaaliset työntömitat on ihan perseestä mun mielestä.
Digitaalitönäri on erinomainen vehje kunhan muistaa, että se ei ole mikrometri.

Analoginen mikrometri on ihan yhtä hyvä ja tarkka kuin digitaalinenkin, kunhan osaa mitata ja lukea rumpua.
 
Back
Ylös