Korporaation Harrin ihmeellinen matka moottoripyöräilyn maailmaan

[tiggeri]

Korporaation Harrin ihmeellinen matka moottoripyöräilyn maailmaan

Kuten radiota kuuntelevat lajitoverit ovatkin havainneet, hankki Radio Rockin aamujen juontaja Harri Moisio moottoripyöräkortin.

Tästä nousi syvä huoli MotOrg-yhteisön parissa. Kuten menneisyydestä Rockin taajuudelta muistamme, on yhteisömme vakavuudella ja äärimmäisellä antaumuksella turvallisuuteen suhtautuva porukka – emme siis voi päästää Harria tien päälle ilman isällistä opastusta moottoripyöräilyn maailmaan.

Luontevinta tietysti johdantona olisi ollut viedä Harri jonnekin Porin saaristoon viikonlopuksi harjoittamaan moottoripyöräilykulttuuria käytännön tasolla, mutta Reposaaren leirintäalue on kiinni pahimmoilleen talven yli. Piti siis aloittaa vähemmän oleellisista asioista, kuten varusteista ja pyörävalinnasta. Tähän taas ajankohta oli mitä mainioin, koska MP-messut tarjosivat perinteiseen tapaan hyvän läpileikkauksen sekä pyöriin, että varusteisiin. Lauantaipäivä sujuikin näissä merkeissä rattoisasti, kuten MotOrg ry:n Facebook-ryhmän seuraajat ovat jo vihiä saaneetkin.

Lähdetään kuitenkin liikkeelle sillä, mistä kaikki alkoi. Puheenvuoro siis Harri Moisiolle, ole hyvä.

(disclaimer: biisitoiveet, ohjelmapalautteet ja muun herran päivätyöhän liittyvän voitte osoittaa Radio Rockin palautelaatikkoon. Tämä lanka keskittyy moottoripyöräilyyn.)

 

[Jonezi]

Minkän tyylistä pyörää Harri on katsonut? Muistelin että lähetyksessä kertoi jotakin HD Sportsterista?

 

[JMH]

Harrikan lisäksi on tuijotellut Indian Scoutia ja jotain Moto Guzziakin.

 

[Born to Be Mild]

Olen tässä ketjussa mainittu Harri ja jotain jorinaa lupasin haparoivasta moottoripyöräilyn alkuvaiheesta laittaa.Tässä jotain mietteitä.Rock Rock.

En ole koskaan elämässäni tehnyt mitään hurjaa.En ole halunnut tehdä,enkä ole myöskään uskaltanut.Hurjan määritelmä alkaa jo vesiliukumäestä.Jotain ränniä pitkin altaaseen,ei tule kuuloonkaan.Liukumäen rakenteiden liitoskohdathan voivat rikkoa ihmisen ihon.
Lapsena en haaveillut moposta,kevytmoottoripyörästä,enkä oikeastaan edes autosta.
Ajokortin sentään ajoin,sillä 1990-luvun alkupuolella eteläsuomalaisessa maaseutukaupungissa yksityisautoilu oli aikuisen ihmisen ainoa tapa liikkua edes hieman pidemmälle ja silloinen työnantajakin kehotti lämpimästi nuoren miehen hankkivan ajo-oikeuden.

Vuodet kuluivat ja kaiken extremen välttely onnistui hyvin.Kesällä 2014 jotain kuitenkin tapahtui.Ajattelin,että kun tässä yhä terveen ihmisen kirjoissa olen,pitää tehdä jotain,joka on mahdollisimman kaukana omasta perinteisestä mukavuusalueestani ja vähintään yhtä kaukana siitä kaikkea pelkäävästä persoonasta,jonkalaisena tuttavapiirini minut tuntee.
Kavereissani on paljon motoristeja ja heidän tarinoilleen hyvä- ja huonokuntoisista pikkuteistä,uusista prätkämalleista ja kaarreajon tuottamasta euforiasta väkisinkin on tullut altistuttua.
Pikkuhiljaa loppumattomat tarinat jalostuivat kysymykseksi. Miksi en minäkin?Sitä paitsi mitään varsinaista harrastusta itselläni ei ollut ja puoliksi erakoituneena ihmisenä harrastus,jota voi halutessaan toteuttaa täysin yksin vaikutti kiehtovalta.Vaikutuksensa toki oli myös moottoripyöräilyn hienolla estetiikalla.Vaikka aiemmin en ollut harrastuksesta kiinnostunut,aina olen ollut sitä mieltä,että moottoripyöräily on kauniin näköistä.

Ilmoittauduin uudelleen autokouluun.Olen syntynyt vuonna 1973 joten lienen ensimmäistä ikäluokkaa,joka ei saanut A-korttia lahjaksi B-kortin suorittamisen yhteydessä.

Teoriatunnit sujuivat leppoisasti,vaikka paljon minulle täysin uutta asiaa vyöryi eteen.
En ollut kuullut ikinä esimerkiksi termejä etujättö ja vastaohjaus.

Kirjallisten kokeiden jälkeen pääsin lopulta itse asiaan - ajamaan moottoripyörää.
Se oli pelottavinta ikinä.Olin joskus 1980-luvun lopussa ajanut mopoa noin 15 metriä,sen jälkeen en ollut koskenut kaksipyöräiseen motorisoituun ajoneuvoon.
Allani oli nyt autokoulun Kawasaki ER-6.Hämmentävää kyllä,pyörä ei haparoivassa käsittelyssäni kaatunut.Helppoa sen käsittely ei vasta-alkajalle kuitenkaan ollut.Erityisesti pujottelurata tuntui vaikealta.Pään asento kohdistui väkisinkin maahan ja ilman jalkakosketusta asfalttiin en radasta tuntunut selviävän.Temppuradan tehtävistä hidasajo,väistö,hätäjarrutus ja portit eivät tuntuneet yhtä mahdottomilta.Sen sijaan jarrutus (stop and go) osoittautui vähintään yhtä hankalaksi kuin pujottelu.Vaihde tuntui jäävän aina kakkoselle tai sitten jarrutus alkoi liian aikaisin.

Opettajallani - itseäni ehkä 10 vuotta nuoremmalla Kaitsulla - tuntui olevan lehmän hermot.Ei tuo sanonut pahaa sanaa koskaan,vaan kannusti jatkamaan.Ja kyllähän se Kawasaki lopulta sitten alkoi pujotteluradalla tottelemaan ja jarrutuksessakin löytyi alin vaihde.

Käsittelykoe meni kerralla purkkiin,mutta ajokoe ei.Pohjois-Helsingin väylät tuli otettua turhan varovaisesti ja oman tilan ottaminen tuotti omituisia vaikeuksia.Uusiksi siis meni,ei auttanut mikään.
Marraskuun lopussa oli sitten uusintakoe.Oli kylmä,tihkusateinen ja kaikin puolin synkkä päivä,eikä prätkiä juurikaan teillä enää näkynyt.Yksinäisenä motoristina autojen keskellä sain ajella ja kas kummaa - suoritus hyväksyttiin.

Ymmärrän sen,että suurimmalle osalle ihmisistä ajo-oikeuden saaminen on lähinnä itsestäänselvyys ja järjestelykysymys,mutta minä olen toista maata.Olen keski-ikäinen,vaaroja kaihtava ukko,joka onkin yht'äkkiä tullut mukavuusalueensa ulkokehältä pois.Numerohan sellaisesta on nostettava.

Helmikuu on ylittänyt jo puolivälin. Ajokauteen on vielä matkaa,mutta menopelin hankinta on koko ajan mielessä.Surffailu netin aikuisviihdesivustoilla on vaihtunut nettimoton ja sen kaltaisten sivujen maaniseen selailuun. Mp-messuilla minulle esiteltiin toinen toistaan hienompia pyöriä,isompia ja pienempiä.Vaikeaa,mutta samalla hyvin kiehtovaa on aloittelevan motoristin taival kohti ensimmäistä ajokautta.

Harri "Born to Be Mild" Moisio

 

[Wilhelm]

Tervetuloa joukkoon!

 

[jaulis]

Ei muuta kuin turbobusaa tilaukseen. Se on alottelevalle motoristille aika passeli, eikä hyydy alpeillakaan.

 

[Ropaaja]

Itsekkin olen ns. uusiomotoristi. Mopoa ei nuorena ollut ja kiinnostus heräsi kunnolla vasta kun työkaveri istutti kylmätyypeille oman pyöränsä päälle.

Lahja A oli jo taskussa, joten liikkeeseen koeajolle ja nyt jo seitsemän ajokautta takana.

Hetkeäkään en ole katunut. Eli tervetuloa joukkoon.

 

[shyhander]

Ei muuta kuin turbobusaa tilaukseen. Se on alottelevalle motoristille aika passeli, eikä hyydy alpeillakaan.

Ja kova alavääntö suurila kierroksilla! Ehta paras!

 

[jaulis]

Ja kova alavääntö suurila kierroksilla! Ehta paras!

Kannattaa ottaa parin puolaa irti jos haluaa torquetta. Vajaamukisissa on parempi alavääntö kuulemma.

 

[Go-Za]

Ei muuta kuin onnea kortin saamisen johdosta! Tervetuloa hienon harrastuksen pariin!
Toivottavasti ymmärrät että kehoitus ostaa Turbobusa on vitsi!
Ensimmäiseksi pyöräksi paras on suht kevyt ja helposti ajettava perusmoottoripyörä.
Ei semmoinen minkä päälle mennään makaamaan (joko mahalleen tai selälleen).
Tällä ensimmäisellä pyörällä sitten kaadut pari kertaa (kannattaa siis ostaa melko edullinen...)
ja käyt kaikilla mahdollisilla .ORGin järjestämillä ajotaito -kursseilla. Tai ainakin ajotaito 1 ja 2...
Myös muiden järjestämiä kursseja (EAK, eli ennakoivan ajon kurssi tai Ruosteenpoisto tms) kannattaa harkita.
Parin kesän jälkeen jos ja kun kilometrejä on karttunut toivottavasti paljo.... kannatta ruveta miettimään sitten oikeesti sellaista pyörää mitä himoitsee eniten!

(Juu tiedän että moni tähän perään tulee sanomaan että suoraan vaan kauppaan ostamaan just sitä mitä haluaa... Mutta mielestäni se ei ole fiksuin tapa. Toisaalta järjellä näitä päätöksiä tässä harrastuksessa ei koskaan tehdä!)

 

[Nitrous]

Tervetuloa hienon harrastuksen pariin. Kunhan ajokelit alkaa niin toivotan lämpimästi tervetulleeksi Motorgin Ajotaito-kursseille niin saa mukavasti lisävarmuutta mopon käsittelyyn ja heti ekasta ajokaudesta kaiken mahdollisen irti.

Eikä näköjään taaskaan tarvinnu kuin pari viestiä, että vääräleuat saivat topicin sivuraiteille turbobusineen.

 

[lario]

Eikä näköjään taaskaan tarvinnu kuin pari viestiä, että vääräleuat saivat topicin sivuraiteille turbobusineen.

Tissi- ja delvaccitulvaa odotellessa...

 

[Nitrous]

Ei muuta kuin onnea kortin saamisen johdosta! Tervetuloa hienon harrastuksen pariin!
Toivottavasti ymmärrät että kehoitus ostaa Turbobusa on vitsi!
Ensimmäiseksi pyöräksi paras on suht kevyt ja helposti ajettava perusmoottoripyörä.
Ei semmoinen minkä päälle mennään makaamaan (joko mahalleen tai selälleen).
Tällä ensimmäisellä pyörällä sitten kaadut pari kertaa (kannattaa siis ostaa melko edullinen...)
ja käyt kaikilla mahdollisilla .ORGin järjestämillä ajotaito -kursseilla. Tai ainakin ajotaito 1 ja 2...
Myös muiden järjestämiä kursseja (EAK, eli ennakoivan ajon kurssi tai Ruosteenpoisto tms) kannattaa harkita.
Parin kesän jälkeen jos ja kun kilometrejä on karttunut toivottavasti paljo.... kannatta ruveta miettimään sitten oikeesti sellaista pyörää mitä himoitsee eniten!

(Juu tiedän että moni tähän perään tulee sanomaan että suoraan vaan kauppaan ostamaan just sitä mitä haluaa... Mutta mielestäni se ei ole fiksuin tapa. Toisaalta järjellä näitä päätöksiä tässä harrastuksessa ei koskaan tehdä!)

Ei nyt kannata tuolla ekalla pyörällä pelotella. Toiset on aloittaneet harrastuksensa HooDeella, toiset tonnisella kyykyllä ja kolmannet kaikella mahdollisella siltä väliltä. Ekaksi pyöräksi kannattaa ostaa just se mikä kiinnostaa eniten. Tätä harrastusta kun ei oikein voi järjellä muutenkaan perustella niin miksi ostaa sellainen pyörä mikä ei tunnu itsestä parhaalle?

Itse muuten onnistuin kaatumaan (muuten kuin paikoiltani) muistaakseni vasta kolmannella pyörälläni kun ajokokemusta oli jo joitain vuosia ja ratapäiviäkin melkoinen tukku alla.

 

[seppo02]

Onnea hienolle harrastukselle!

Pidä jalat maassa ja jumala mielessä. Neuvoista mitä saat pyytämättä siivoa 99% suoraan roskiin ja vastauksista omiin kysymyksiisi ota todesta max 50%.

Tuolla pärjää. Ja delvaccia koneeseen sekä Tissit kiikarissa

 

[Pitkiss]

Re: Korporaation Harrin ihmeellinen matka moottoripyöräilyn maailmaan

Lähtikö se Heikeläkin mp-korttia ajamaan, kun Harri sai juontajapariksi Sainion? 😀

Tervetuloa ehkä parhaimman harrastuksen pariin, mitä maan päällään kantaa [emoji106]

 

[Kauriinmetsästäjä]

O

Helmikuu on ylittänyt jo puolivälin. Ajokauteen on vielä matkaa,mutta menopelin hankinta on koko ajan mielessä.Surffailu netin aikuisviihdesivustoilla on vaihtunut nettimoton ja sen kaltaisten sivujen maaniseen selailuun. Mp-messuilla minulle esiteltiin toinen toistaan hienompia pyöriä,isompia ja pienempiä.Vaikeaa,mutta samalla hyvin kiehtovaa on aloittelevan motoristin taival kohti ensimmäistä ajokautta.

Harri "Born to Be Mild" Moisio

Arvon toimittaja on hyvä vaan ja ostaa Ducati Monsterin. Ei tarvi kuin hypätä satulaan ja huomaat että sopii toimittajan käteen kuten patalappunen. Hauskuuskerrointa tarjolla reilusti, helppo pyörä ajaa aloittelijankin ja kuitenkin tarjoaa huomattavasti enemmän machopyörän makua kuin ER-6 tms mummopyörä.

 

[Teuwo]

Mitä niihin mopohin tulee Indianin ja Moto Jussin rinnalla hylkäisin Sporan aivan suoriltaan, jos valinta perustuu teknisiin seikkoihin.

Se paljonko panee arvoa H-D brändille on sitten oma lukunsa - joskin onhan se Indian ollu etsikkoaikaankin se Amerniikan hieno pyörä ja Hurli taas peruspaska ala Chevrolet etc. joita jengi on ostellut kun ei ole ollut autoon varaa. Sittemmin maailman huippua edustava mielikuvamarkkinointi on tehnyt tehtävänsä.

Uuden Guzzin puolesta, josko turvahärpäkkeistä tykkää, puhuu myös mainio traction control, joka onkin saman veijon käsialaa kuin RSV4 laajalti hyvänä pidetty toteutus.

 

[massajaska]

http://www.radiorock.fi/#!/post/54e467f3f0fd05030054b558

Kari Aallon määrittelemäksi "Jytä-Yamahaksi" voisi ehkä lukea myös MT-01:n. Se on sopivan leppoisa aloittelijapyörä ja jytiseekin mukavasti. Plus vielä halvat vakuutukset!

 

[JMH]

Terve! Delvac & tissit + muut villisiat ja lossikuskit

Setä neuvoo:

Hanki sellainen mopo, että sitä katsoessa tulee aina tippa munanpäähän. Paras tapa harrastaa.

Toinen neuvo. Jokainen topicci täällä:

Yritämme parhaamme.

 

[marvaisa]

Itse Harria vuoden vanhempana en koe olevani vielä keski-ikäinen.(varsinkaan pyörän päällä)
Tervetuloa joukkoon🙂