Yamaha R6R:n lohkojen kiristäminen, kolme eri ohjetta?

[Tumppi]

Yamaha R6R:n lohkojen kiristäminen, kolme eri ohjetta?

Kasailin tuossa itselleni konetta ja manuaalia lukiessa, lohkojen kiristämisen kohdassa, tuli semmonen bon voijjake tunne, että olen joskus nähnyt erilaisen kiristysohjeen.

Tutkin kolme eri manuaalia, R6 06-07, R6 08-> ja YEC-kit, ja kaikissa on erilainen ohje runkolaakeripukkien pulteille. Kyseessä on siis M8 pultit, hienokierre ja vastassa alumiinilohko. Varmaan pysyy kaikilla ohjeilla pultit kiinni, mutta miksi noita ohjeita on kolme erilaista kun lohkot ja pultit on kuitenkin samanlaiset kaikissa vuosimalleissa eikä erillisiä kittilohkoja tai -pultteja ole (tietääkseni) olemassa?

Kaikissa vedetään ensin pultit sormikireydelle ja sen jälkeen kiristetään 20Nm ja löysytetään uudelleen.. Sen jälkeen tuleekin kolme eri versiota.

1. 06-07: kiristys 25Nm ja löysäys jonka jälkeen lopullinen kiristys 27Nm

2. 08-> : kiristys 12Nm, sitten + 45-50 astetta ja lisäksi +70-80 astetta

3. YEC-kit: kiristys 12Nm, sitten +45-55 astetta (pultit 8 ja 9 +70-80 astetta)


Olisikohan mahdollista että tuossa kakkosmanuaalissa on virhe? Tuolla ohjeella tulee selkeästi kireämmälle kuin kahdella muulla..

Näppituntumalla momenttia olisi tuon mukaan lisätty ja taas kittimanuaalissa laskettu. Miksiköhän tuosta alkuperäisestä on muutettu systeemiä, osaako joku materiaalitekniikkaa paremmin tunteva sanoa? Jostain syystä kittimanuaali haluaa myös laturin pään pukkia kireämmälle kuin muita?


Jutusta huomaa että on talvi ja aikaa ihmetellä kaikkia asioita 😀


- Tumppi

 

[Teuwo]

Tuota oma veikkaus on että "tavisohjeet" edustaa päämäärää "Niin paljon että varmasti riittää ja terveet kierteet eivät pääsääntöisesti strippaa".

YEC ohje taas edustanee tarve optimoitua kiristystä jossa laakeripesät tms. pysyvät mahdollisimman optimissa muodossa kuormien alla. Hennot köykämiinivalukappaleet voivat kumminkin vedellä jännityksistä kun jörmäköitä rautalohkojakin porataan stressilevyjen kanssa.

Ja käskeehän Öhlinssin manuaalikin panna etuhaarukan alakolmion paljon Yamahan ohjetta löysempään ja en parhaalla tahdollakaan keksi muuta syytä kuin että ulkoputkeen ei haluta tikistää ahtaampaa kohtaa kolmion kohdalle.

Noin yleisluontoisesti asteilla tai pultin venymällä (jos voi mitata) tulee tarkempi clamp force kun niihin ei kierteen kitka vaikuta.

 

[Nitrous]

^Toi alakolmion kiristysohje johtunee Ö:n männän tiukemmista toleransseista, jolloin normimomentilla se mäntä tahmaa karvan ulkoputkee ja ulkoputki alkaa kiillottua/kulua. Joissain keuloissavmäntä ei sittem välttämättä kulje alakolmion ohi, joten momentti ei ole niin tarkka.

Mitä Yamahan lohkoihin tulee niin eipä vou muuta sanoa kuin, että aika aiheellinen kysymys. Tuossa kakkosohjeessa voi tietty olla painovirhe. Ykkönen ja kolmonen on sit tod. näk. aika lähelle sama ohje, mutta kiristys astemäärällä on tarkempi tapa, koska momenttiin vaikuttaa aina kitka ja avaimen tarkkuus. Asteluvulla saadaan juuri se puristuma kuin halutaan, jolloin laakeripesät yms. ovat varmasti muodossaan, joilloin laakerivälyskin on tarkemmin kohdillaan.

 

[visu]

Kaikissa vedetään ensin pultit sormikireydelle ja sen jälkeen kiristetään 20Nm ja löysytetään uudelleen.. Sen jälkeen tuleekin kolme eri versiota.

1. 06-07: kiristys 25Nm ja löysäys jonka jälkeen lopullinen kiristys 27Nm

2. 08-> : kiristys 12Nm, sitten + 45-50 astetta ja lisäksi +70-80 astetta

3. YEC-kit: kiristys 12Nm, sitten +45-55 astetta (pultit 8 ja 9 +70-80 astetta)


Olisikohan mahdollista että tuossa kakkosmanuaalissa on virhe? Tuolla ohjeella tulee selkeästi kireämmälle kuin kahdella muulla..

Missään virallisesti saatavilla olevassa tehtaan manuaaliversiossa ei ole 2. version ohjetta. Siinä nettiin vuotaneessa vm.-08 jenkkimallin ensiversiossa on....

Enivei kiristä ne ohjeversion 3. mukaan.

8 ja 9 on pidempiä kuin muut ja siksi niiden kiristyskulma on suurempi jotta niihin saadaan aikaan sama jännitys kuin lyhyemmissä.

Ja mitä joku tuolla mainitsi jostain alakolmiomomenteista niin ne on Öhlinsin suosituksissa monesti tehtaan arvoja pienempiä siksi että keula saataisiin liikkumaan mahdollisimman herkästi. Monissa nykykeuloissa ulkoputket on aika hentoa tekoa ja toinen liukuhela joko ulkoputkessa siinä alakolmion kohdalla tai sisäputkessa niin että käy siinä alakolmion kohdalla kun keula aukeaa kokonaan. Ja ulkoputki krymppaantuu jo melko pienelläkin puristuksella senverran että hela voi alkaa ahdistamaan. Ei siis haittaa noudattaa Ö:n suositusta vaikka olisikin täysin vakio keula.

 

[Tumppi]

Missään virallisesti saatavilla olevassa tehtaan manuaaliversiossa ei ole 2. version ohjetta. Siinä nettiin vuotaneessa vm.-08 jenkkimallin ensiversiossa on....

Enivei kiristä ne ohjeversion 3. mukaan.

8 ja 9 on pidempiä kuin muut ja siksi niiden kiristyskulma on suurempi jotta niihin saadaan aikaan sama jännitys kuin lyhyemmissä.

Jotenkin sitä vaan olettaa että netistäkin imutettuun yamahan ohjeeseen voi luottaa. Muistaakseni tuon mukaan kiristin Korhosen edellisen moottorin laakerit joten kyllä ne silleenkin pelaa. Kovin löysälle tuntuu jäävän yec-ohjeen mukaan, mutta niinhän se monesti on. Itse tykkään enemmän noista suorista momenteista, parempi näppituntuma tulee kiristykseen.

Kiristin pultit ton ekan ohjeen mukaan (jolloin se tunne tuli kun on tullut tehtyä noita uudempia aiemmin) kun oma pyörä on -07. Mut kai sinne voi nirskauttaa 25 astetta kasiin ja ysiin lisää, niin pätee toi kireys, kun on vielä öljypohjakin auki 🙂



- T -

 

[visu]

Itse tykkään enemmän noista suorista momenteista, parempi näppituntuma tulee kiristykseen.
---
Kiristin pultit ton ekan ohjeen mukaan (jolloin se tunne tuli kun on tullut tehtyä noita uudempia aiemmin) kun oma pyörä on -07. Mut kai sinne voi nirskauttaa 25 astetta kasiin ja ysiin lisää, niin pätee toi kireys, kun on vielä öljypohjakin auki 🙂

Makuasia mistä tykkää mutta kyllä ensin mieto momentti ja sitten kiristyskulmalla lopullinen vääntö on teoriassa tarkempi tapa koska kitka ei vaikuta lopputulokseen niin paljoa. Jos siis vedit lopullisen kiristyksen momentilla niin silloinhan noita pidempiä pultteja ei tarvitse enää kääneellä lisää koska nehän ovat jo yhtä kireällä kuin lyhyet.

 

[Tumppi]

En tiedä olenko vähän yksinkertainen, mutta eikös nuo pidemmät pultit nimenomaan tule kireämmälle? Kyseessä ei kuitenkaan ole venyvät pultit, niin ei mielestäni pitäisi pituuden vaikuttaa noin pienellä momentilla..


- T -

 

[scuuba]

En tiedä olenko vähän yksinkertainen, mutta eikös nuo pidemmät pultit nimenomaan tule kireämmälle?

Kyseessä ei kuitenkaan ole venyvät pultit, niin ei mielestäni pitäisi pituuden vaikuttaa noin pienellä momentilla..
- T -

Ei tule koska ne ovat pidempiä, ts kierteen ja kannan välillä enemmän venyvää materiaalia, ja sen takia enemmän asteita, eli aksiaalinen voima on se joka ratkaisee.

Kaikki venyy, halusit tai et.

Jos et tiedä, niin pist googleen hakusanoiks vaikkapa:
bolt torque axial force

Clamping force ja axial load :kin näyttää olevan samaa tarkoittavia termejä.

 

[Tumppi]

Tiedän ja tunnen ilmiön, mutta en kyllä ihan äkkiä usko että M8x85mm vs. M8x115mm pitkän pultin kohdalla olis 25 asteen kiristysero.

Kiertyy ja venyy joo varmasti, mutta ei noin paljon kun momentti on luokkaa 20-30Nm. "Harmi" että oon joululomalla, mutta joulun jälkeen otan töistä kaksisuuntaisen tarkan momenttiavaimen lainaan ja teen tieteellistä tutkimusta, kun orastavaa kinaamista alkaa taas olla ilmassa.


- T -

 

[Nitrous]

Tiedän ja tunnen ilmiön, mutta en kyllä ihan äkkiä usko että M8x85mm vs. M8x115mm pitkän pultin kohdalla olis 25 asteen kiristysero.

Kiertyy ja venyy joo varmasti, mutta ei noin paljon kun momentti on luokkaa 20-30Nm. "Harmi" että oon joululomalla, mutta joulun jälkeen otan töistä kaksisuuntaisen tarkan momenttiavaimen lainaan ja teen tieteellistä tutkimusta, kun orastavaa kinaamista alkaa taas olla ilmassa.


- T -

Muistuta mua jossain välissä niin lasken sulle ton pulttivoiman eron. Kierteen nousu on kai 1,25 joten 25 astetta on 0,087mm enempi venymää pulttiin.

Edit. Todellisuudessa venymän lisäys on pienempi lohkon jouston takia.

 

[teemu.k.anttila]

En tiedä olenko vähän yksinkertainen, mutta eikös nuo pidemmät pultit nimenomaan tule kireämmälle? Kyseessä ei kuitenkaan ole venyvät pultit, niin ei mielestäni pitäisi pituuden vaikuttaa noin pienellä momentilla..
- T -

Hienokierteisessä 8-millisessä pultissa on kierteen nousu 1,0 mm.

Oletukset:
- Lujuusluokka 8.8 (murtolujuus 800 MPa, myötölujuus 80% murtolujuudesta eli 640 MPa)
- Kimmokerroin 210 GPa (analogia jousivakioon, kaikki materiaalit joustavat)
- Tavoitellaan kiristysmomentilla jännitystasoa, joka on 90% myötölujuudesta
- Myötövenymä on myötölujuus jaettuna kimmokertoimella eli 0,003, kiristysmomentilla 0,0027
- kierteen pituus 25 mm
- 85 mm pitkällä pultilla venyvä osuus on 60 mm
- 115 mm pitkällä pultilla venyvä osuus on 90 mm

Pultin venyvän osuuden pituuden muutos on 0,0027 * 60 mm = 0,16 mm ja vastaavasti 0,0027 * 90 mm = 0,24 mm. Kun näitä pituuden muutoksen suuruuksia vertaa kierteen nousuun, voidaan päätellä että sama vetojännitys/vetovoima saadaan lyhyempään pulttiin 60 asteen kiristyksellä ja pidempään 90 asteen kiristyksellä.

Laskelma on suuntaa antava, koska oletukset sisältävät arvausta. Mutta suuruusluokat kuitenkin kohdallaan.

 

[scuuba]

Muistuta mua jossain välissä niin lasken sulle ton pulttivoiman eron. Kierteen nousu on kai 1,25 joten 25 astetta on 0,087mm enempi venymää pulttiin.

Edit. Todellisuudessa venymän lisäys on pienempi lohkon jouston takia.

Ja lisäks pultti kiertyy, joten 25 asteen kääntö kannasta ei oo 25 asteen kääntö kierteessä.

Joko on talvi...

 

[teemu.k.anttila]

Aiemmin ketjussa mainittiin venyvät pultit. Niillä tarkoitettaneen sellaisia, jotka kiristetään niin tiukkaan, että kimmoinen (palautuva) venymä / myötölujuus ylitetään. Eli irroitettu pultti on pidempi kuin alkuperäinen, koska kimmoisen venymän lisäksi tapahtuu plastista, ei palautuvaa, muodonmuutosta.

 

[marko.fzs]

Ehdotan orkkiin uudeksi alueeksi, talvikeskustelut insinörttien pilkunviilaus nurkkaus😀 Hiukan menee teoreettiseksi mutta miten tuossa tulee otettua lämpölaajeneminen huomioon.