hankalat solatiet pohjois-italia, itävalta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja mkukka
  • Aloituspäivä Aloituspäivä

mkukka

New member
hankalat solatiet pohjois-italia, itävalta

Kertokaapa kokemuksia, tarkoitus olisi lähteä kakspäällä ajelemaan otsikonmukaiselle alueelle. Lähinnä dolomiitit ja grossglockner ja mahdollisesti muita lähisolateitä.

Olen katsonut youtubesta joitain pätkiä ja ainakin passo di gavia jää pois ( liian kapea ja ilman kaiteita paikka paikoin ) Lievä korkeanpaikankammokin voi tuolla puskea esille.

Ymmärtääkseni dolomiitien puolella tuommosia teitä ei ole? vai onko? Kartalta ei oikein osaa hahmottaa ja street view ei välttämättä kerro oikeassa perspektivissä. Kertokaapa listaa sellaisista teistä jotka voi härmän pojalle olla ensikertailaisena liikaa ja tietysti suosituksia otetaan vastaan. Eli mikä tie kannattaa ajaa, kun sielläpäin pyörii.

Tarkoitus olisi ajaa dolomiiteilla ainakin sella ronda (se pienempi ja isompi lenkki)ja jos muita löytyy niin niitä myös.
Miten on tuo GrossGlockner, vaikutti ainakin leveämmältä tieltä, kun esim. Stelvio joka taitaa myös olla pois laskuista.
 
Onko tämä site tuttu, siellä on kuvauksia eri passoista runsaasti:

http://www.alpineroads.com/

PS. Ja juu, Gaviaa en sulle suosittele, Stelvio ei taas niin hirveen paha ole, tosin liikennettä aika lailla, joten busseja ja asuntoautoja tulee usein neulansilmissä vastaan.

Dolomiiteille sitä taas tänä kesänä.. :orgmp:
 
Viimeksi muokattu:
Soratiet tuolla alkaakin olla jo "mielenkiintoisia", sen verran pienetkin asfaltoituja.. :D
 
Grossclockner on hyvä lähtökohta erityisesti jos menee Zell am Seen puolelta ylös ja Lienzin puolelta alas. Stelviolle en lähtis sitä ottamaan alkupaloina. Dolomiiteilta löytyy niin löysää, kun tiukkaakin passoa riittämiin, joten innon mukaan on helppo lisätä tai vähentää haastetta.
Ajonautintoa parantaa huikeasti, kun pyörää saa kamoista kevennettyä, joten kannattaa jättää ne kamat hotellille ja tutustua sieltä käsin alueen reittitarjontaan.
 
Mee vaan sinne ajamaan äläkä liikaa funtsaa etukäteen. Kun ajat vaan mutkatietä tiukasti eteenpäin et kerkee niin kauheesti katsella sinne sivuille eikä se pelkokakkakaan kurkistele punttiin niin aktiivisesti kuin luulet...:orgmp2::orgmp2::)

Sitä paitsi niihin korkeuksiin tottuu kyllä aika nopeesti..
 
Mee vaan sinne ajamaan äläkä liikaa funtsaa etukäteen. Kun ajat vaan mutkatietä tiukasti eteenpäin et kerkee niin kauheesti katsella sinne sivuille eikä se pelkokakkakaan kurkistele punttiin niin aktiivisesti kuin luulet...:orgmp2::orgmp2::)

Sitä paitsi niihin korkeuksiin tottuu kyllä aika nopeesti..

Pitää ottaa mukaan kypäräkamerat kuvaamaan jokaiseen ilmansuuntaan ja sitten kotona kattoa miltä siellä näytti.:D

Juu, siedätyshoitoa siis tiedossa
 
Dolomiiteilla paljon hyviä pätkiä ja paikkoja,kuten passo rolle,iisi ajaa hyvät näkymät ylhäällä ja hieno kahavila Baita segantini,mutta tietää tunnin kävelyä,näkumät hienot sieltä.Passo giau ja marmolada.Tre cime:lle kävellen puolessa tunnissa misurinasta lähtevän tien loputtua,Tre cime yks dolomiittien komeimmista vuorista,3 sisarta vierekkäin ja aikalailla pystysuoraa seinämää noin 300-450metriä,ehkä enemmän?Arabban ympärillä70 kilsan säteellä nähtävää vaikka joka kesäks!
 
Hyvin siellä pärjää, kun ensimmäisinä päivinä malttaa ottaa iisisti. Ei ahnehdi liian pitkiä päivälenkkejä ja malttaa pitää taukoja riittävän usein. Voimia pitää muistaa jättää reserviin myös alastuloa varten. Kaasulla +vaihteilla ylös ja kaasulla+vaihteilla alas. Jarruja on turha kuumentaa kevyellä laahauksella, varsinkin jos olette kakspäällä liikkeellä koko ajan. Ainakin vanhaan aikaan palat lasittui ja pito heikkeni merkittävästi jos tuli 15 kilsaa putkeen laahaamalla alas.
 
hankalat solatiet pohjois-italia, itävalta

Useimmat täällä mainitut passot on sellaisia, että ei pitäisi mitään vaikeuksia tulla. Grossglockneri varsinkin on hyvinkin leveää baanaa, tuollahan tosiaan menee ihan pikkubussikalustoakin.
Itse olen aina ajanut Alpeilla kaksi päällä täydellä matkavarusteilla ja toki täysi kuorma tekee pyörästä kuin pyörästä kankeamman ajella. Paino ja etenkin painopisteen muutos kyllä vaikuttaa, ei siitä mihinkään pääse.
Pahimmat mutkat on ainakin itselle niitä jyrkästi oikealle ylämäkeen kääntyviä, varsinkin jos vastaantulevan liikenteen takia ei pääse ottamaan vauhtia vastaantulevien kaistalta. Tuohon kun vielä sattuu sellainen tilanne, että joutuu pysähtymään kesken mutkan niin voi tulla paha paikka kun tie on niin kallellaan, että ei tahdo jalka ulottua maahan.
No, nää on näitä tilanteita joihin voi yleensä itse vaikuttaa ennakoimalla tilanteita, ts. ei aja ihan toisen perässä kiinni ja hidastelee sitten ennen mutkaa sen verran, että vastaantulevien kaistalla on tilaa ottaa mutka loivemmin. Eli ennakointia, kytkintä ja takajarrua niin kyllä se siitä :cruising:
Huomannut kyllä joskus, että kun ajopäivä on venynyt liian pitkäksi, niin alkaa noi mutkatkin helpommin mennä leveäksi. Mutta niin kuin jo monikin täällä todennut, niin kyllä tuolla ihan perusajotaitoinen kuski selviää ilman vaikeuksia niin yksin kuin kaksi päälläkin. Eikä niitä tienreunan pudotuksiakaan juuri ehdi kauhistella, kun katse seuraa tietä.
Tuo Gavia on vielä itseltä ajamatta, mutta näyttää paikka paikoin aika hurjalta kyllä, käsittääkseni kaikissa kohdin ei edes auto ja mp mahdu kohtaamaan :dunno:
 
Viimeksi muokattu:
Stelvio joka taitaa myös olla pois laskuista.
Stelvio on helppo jos tulee etelästä huipulle ja samaa reittiä pois. Pohjoisen puolella on ne tiukat mutkat, sitä hirvittäisi ajaa täydellä kuormalla alas. Ylöspäin varmaan menisi kuormalla ok (ja menikin, viime kesänä), ja silloinkin voi varmistella ajamalla myöhempään/aikaisin jolloin liikennettä on vähän. Pitäähän se korkein ylitys käydä ajamassa?

Huipulle muuten pyyhkäisi joku Goldwingillä rockabillyt kajareista pauhaten. Sillä oli varmaan joutunut kallistamaan maahan asti että oli mutkista päässyt peruuttelematta :blink:
 
Stelvio on helppo jos tulee etelästä huipulle ja samaa reittiä pois...

Stelvio on helppo aina kun on tiet sulana !:D

vink-vink: mutkaan kun tullaan takajarrulla avittaen niin ISOKIN pärrä kääntyy kuin Sportti :WAZAAP:


...elikkäs ylämäkeen kaasulla & jarrulla ja alamäkeen kaasulla & moottorilla...
 
Olen vakaasti sitä mieltä että jos ajotaito ei riitä noiden mainittujen passojen ajamiseen omalla pyörällä vaikka 2 päällä ja matkakamat, ilman isompia ongelmia, silloin on kyllä syytä keskittyä kotimaassa vahvasti oman ajotaidon kehittämiseen. Tästä voi ottaa palkokasvin ylähengitystiehyeen jos niikseen tulee mutta kyllä varsinkin juuri Alpeilla näkee kesällä niin monenlaista säheltäjää että väkisin käy mielessä ajatus siitä että kyseinen kuski keskittyisi ensin ajotaitonsa kohentamiseen ja sitten vasta lähtisi reissuun jolloin saisi matkasta ja mahtavista teistäkin enemmän irti ja voisi jopa nauttia ajamisesta siellä eikä rystyset valkoisena puristaa tankoa aamusta iltaan..:crash::)

Kun perustaidot ovat hyvällä tasolla, Alppitiet kyllä sitten opettaa ne niksit nopeasti siellä pärjäämiseen hyvin..:orgmp2::orgmp2:
 
vink-vink: mutkaan kun tullaan takajarrulla avittaen niin ISOKIN pärrä kääntyy kuin Sportti :WAZAAP:


...elikkäs ylämäkeen kaasulla & jarrulla ja alamäkeen kaasulla & moottorilla...[/QUOTE]

Huurteelta taas asiaa !

Eihän se ole pakko joka kurvia mennä pikkasen lujempaa kuin muut, eihän ? Voihan sitä mennä omaan tahtiinkin. Ainakin zetori taittuu kaksi päälläkin tiukkaankin kurviin, toki ennakoiden. Vielä jos osaan niin eräästä mutkasta kuvaa, toki niitä oli jo ennen tätä Kefaloniaakin muutama, Suomesta on kuitenkin mutkainen matka tänne saarille. :cruising:
 

Liitetiedostot

  • mutkatie.jpg
    mutkatie.jpg
    59,9 KB · Katselut: 116
Gavia (ss300) on yks hauskimmista ajamistani teistä.. varsinkin kun laittoivat siihen uuen pinnotteen jokunen vuos sitten. Siinä ei oo montaa typeräntiukkaa mutkaa. Ei sitä kannata väliin jättää, jos lähiseuduilla pyörii.
Tästä sen kaposemman puolen näkkeekin.
Edit.. No perkele.. on se hauskin tie ikinä.
 
Viimeksi muokattu:
Autolla on tullut liikuttua paljonkin alpeilla, mutta nyt tänään tuli ajettua ensimmäiset alppimutkat mopolla kun ajelin Grossclockneria edes taas kolme kertaa. Mitään varsinaisia ongelmia ei ollut, mutta tuli kyllä huomattua, että ajaminen poikkeaa aika paljon tavallisesta mutkapätkäajosta kun joutuu huomioimaan paljon sellaista mitä muualla ei ole.
Näin aloittelijana voisin ainakin omalta osalta kommentoida, että ajamisessa ei ole mitään ihmeitä niin kauan kun pystyy pitämään riittävää vauhtia yllä, pahin paikka tuntuis olevan jyrkässä laskussa oleva oikealle kääntyvä neulansilmä, jossa tulee turistibussi vastaan. Siinä saa kyllä keskittyä suoritukseen, että mutkan pystyy ajamaan tarpeeksi tiukasti, kun omasta kaistasta on pahimmoillaan vaan puolet käytettävissä. Takajarrua käyttämällä ja riittävää nopeutta pitämällä nuo meni kyllä ihan ok, mutta aika paljon keskittymistä kyllä vaativat ainakin aloittelijalta. Ylöspäin meneminen tuntui helpolta kaikissa tilanteissa, tärkeintä on vaan varmistaa että on sellanen vaihde päällä millä löytyy tarpeeksi kiihtyvyyttä mutkassa.

Eli tässä nähtiin, että ihan hyvin siellä aloittelijatkin pärjää, pitää vaan maltin mukana menossa eikä lähde yrittämään liikaa eikä liian kovilla nopeuksilla.

Huomenna sitten katselemaan millainen se kaikkien kehuma Stelvio sitten on, saa nähdä uskaltaako sitä ajaa ollenkaan.
 
Olen vakaasti sitä mieltä että jos ajotaito ei riitä noiden mainittujen passojen ajamiseen omalla pyörällä vaikka 2 päällä ja matkakamat, ilman isompia ongelmia, silloin on kyllä syytä keskittyä kotimaassa vahvasti oman ajotaidon kehittämiseen.
Tohtorilta taas painavaa asiaa.

pahin paikka tuntuis olevan jyrkässä laskussa oleva oikealle kääntyvä neulansilmä, jossa tulee turistibussi vastaan. Siinä saa kyllä keskittyä suoritukseen, että mutkan pystyy ajamaan tarpeeksi tiukasti, kun omasta kaistasta on pahimmoillaan vaan puolet käytettävissä. varmistaa että on sellanen vaihde päällä millä löytyy tarpeeksi kiihtyvyyttä mutkassa.

Huomenna sitten katselemaan millainen se kaikkien kehuma Stelvio sitten on, saa nähdä uskaltaako sitä ajaa ollenkaan.
Ylhäältä päin tulija huomioi kokonaistilanteen, eikä tunge sinne väliin jos ei mahdu, prätkälläkään, vaan pysähtyy ja antaa tietä, kotilollakin.
Vifferillä12 neulansilmästä lähtö ykkösellä - ykköstä pesään ja hanaa, siis neulansilmästä - ei loivasta kaarteesta.

Ja minähän en mitään tiedä, joskin ikimuistoisimmat tiet alhaalta laaksoista ja solista vuorille ja sieltä pois ovat olleet Marokossa, Kyproksella ja Italiassa. Mentynä vuokrakotiloilla ja omalla prätkällä, pikipintaisia ja päällystämättömiä, päiväsaikaan ja yön pimeydessä.
Stelvio käytynä useampaan otteeseen kaikki tiet ajettuna. Joskin 1. kerralla rouva odotti laakson kylässä, varmuuden vuoksi, kun se yksi päällä on paljon helpompaa. Piste.
 
Hyviä ohjeita on porukka kirjoitellu.Maltilla vaan,eikä tarvi olla nopein kuski vaikka olis kuinka paljon ajanu,ainahan löytyy nopeampi.Yksin ja kaksin oon pitkäkeulalla alppeja kiertäny kattilat,teltta jne eli täys varustus kyytillä.Stelviota en pidä minään ajonautintona,enkä mitenkään haastavanakaan,hienon näkönen tie alhaalta ja ylhäältä katsottuna,muttei edes ympäröivät vuoret oo aivan ykkösluokkaa.Kyllä sielä kannattaa käydä,mutta ylihehkutusta mun mielestä.Gaviaa en oo vielä ajanut,mutta eiköhän pitkäkeula sinnekki vielä joku päivä ohjasteta.Itävallas 2001 vuonna 2 päiväsen kokoontumisajon jälkeen heti sunnuntaina oli prosenttimerkki mäen päällä,oli 21 tai 23prosentin lasku ja erittäin väsyneessä olotilassa,sillon tuntu,että nyt on liikaa kaltevuutta tälle päivää..alas tultiin hieman hikiä puskien heltees.Ajakaa,keskiviiva rauhoittaa- - -
 
Noniin nyt kun tuli ajovinkit ja itseluottamus kasvaa, niin Gavian perään toinen herkkupätkä vierestä: Mortirolo http://goo.gl/maps/xh4hj . Yhtä kapea ja osa Giro d'Italian reittejä. Hermannin alppikirjassa tuota suositellaan, ei ensikäden tietoa. Nätiltähän se näyttää youtubesta katseltuna - nautiskelijoille.
 
Back
Ylös