Autoilijan ja kenen vaan on erittäin vaikeata arvioida suoraan kohti tulevan moottoripyörän nopeutta.
Moottoripyöräilijä pysyy tullessaan paikallaan taustaan nähden eikä sen koko näytä muuttuvan mihinkään.
Vasta hetki ennen törmäystä pyörän koko räjähtää suurena silmiin.
Jos moottoripyöräilijä haluaa tehdä itsensä näkyväksi, on hänen syytä tehdä poikittaisliikkeitä ajosuunnassaan lähestyessään epäilyttäviä kohteita.
Sulla on periaatteessa ihan "oikea missio"......
Sen asialla voi kuitenkin "pyyhkiä" todellisessa elämässä, todellisessa tilanteessa, aika monessa
kohtaa ja niin tässäkin ko tapahtumassa.
Ne muut "pyyhkimiskohdat" liittyy kiinteästi JÄRJETTÖMIIN TILANNENOPEUKSIIN.
Ihan liian monta mälliä on joutunut näkemään eri ympäristössä ja käytännössä näiden ainoa syy ja surullisen
tapahtumaketjun alulle saattanut asia on ollut JÄRJETÖN TILANNENOPEUS.
Se nyt on (todellisuudessa) aika kaukaa.... tai siis ihan vitun kaukaa

.... haettu ajatus,
että joku jonka vintillä ei sen vertaa liikahda yhtikäs mikään että tajuais olla vetämättä
miljoonaa väärään paikkaan (esim. ko. tapaus)........
HOKAISI ETTÄ TÄSSÄ TÄYTYY NYT VÄHÄN KIEMURRELLA ETTÄ MUUT NÄKEE MUT PAREMMIN

.
"Normaalissa" liikennöinnissä onkin sitten eri tavalla mahdollisuuksia "purkaa" monia erilaisia ihmisen
varsin rajallisten ja määrätyn logiikan mukaan toimivien aistien ja luonnollisten toimintamallien
helposti virittämiä "ansoja".
ASENNE on kuitenkin se merkittävin avainsana ja avain. Sitä kautta muodostuu edellytykset "alitajuiseen
havainnointiin/kokemukseen pohjaavaan itsesuojeluun".
Tuo äärimmäisen merkittävä "Pandoran lipas" ei kuitenkaan aukene liikenneympäristössä(kään),
jos pää on vaan kuin "iso reikä". (asenneongelma)
Tätä kautta selittyy varmaan se, mikä usein puetaan sanoiksi seuraavasti.....
"On varmaan helvetin raskasta ajella koko ajan aivan pinkeenä ajatellen, että kun ei nyt vaan sattuis
mitään ja jokainen asia joka paikassa on potentiaalinen tappaja"
Näinhän sen näkee varmaan vilpittömästi ihminen joka toimii liikenteessä kuin itsekseen
kotona ja yksin kylpyhuoneessa.
Kaikki on "omassa kädessä" (sananmukaisesti

) ja koko tila on täysin hallinnassa.
Kotona kylppärissä tähän ei liity pahemmin itselle tai muille konkretisoituvaa riskiä..... mitä nyt ehkä
"sokeutumista ja karvankasvua kämmeniin"

.
Sitten on taas porukkaa, joille itselleen tai muille ei aiheudu kylppärissä.... tai liikenteessä..... pahempia
ongelmia.... kun hiemankin pystyy hahmottamaan mitä voi missäkin touhuta.... ja kuinka paljon

.