• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Ajokipinä hukassa.

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Jone-83-
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
120km ajettu tänä kesänä, joka kertoo kaiken ajokipinän suuruudesta. Tai no, olishan tota kipinää välillä, mutta aikaa ei ole ja jos on aikaa, ni sataa vettä. Tai sitten on vaan on mukavampi lähteä autolla. Vaan seisokoon pyörä tallissa ainakin ens kesään, kattotaan josko löytyis. Ja näini niitä vähän ajettuja pyöriä syntyy.

V.
 
Kolme kertaa oon busan käynnistänyt tänä kesänä.
Kilometrejä alle 300.
Melko tehokkaasti jokapäiväinen sade sammuttaa kipinää.
Tarkotus olis kyllä vielä loppukesästä ajella enemmänkin, mutta luultavasti jossain Itävallan nurkilla.

..ja avoautosta oon laskenu katon kerran kaverin poikaa viihdyttääkseni, ku sateessa oli minutin tauko.

Jotenkin tuntuu vitun järkevältä maksaa noista leluista vakuutuksia.
 
Alkukeväästä kun sai uuden pyörän (SV) oli ihan mehuissaan.

Kilsoja tullut ehkä hyvällä tuurilla 1000km. Kun ei ole kelejä niin ei ole kelejä, ja jos sattuisikin olemaan edes pilvistä niin ei tietenkään ole aikaa.

Samoilla ajatuksilla Ludvigin kanssa vakuutusmaksuista. Nyt on svee myynnissä, jos saisi enskan tilalle. Sillä voi ajaa sateellakin :D ja talvella..
 
Traktorimönkijän ostin tänä kesänä ihan hyötykäyttöä ajatellen, kun päätettiin muuttaa vähän pidemmälle pääkaupunkiseudulta. Sillä on ollut ihan hauskaa ajella metsässä ja muutenkin, siihen on jonkin verran kilometrejä tullutkin.

Nyt kun vihdoin ja viimein pääsin kesälomalle, niin on se pakko käydä pyörällä jonkinmoinen lenkki heittämässä ja kokeilemassa miltä se taas tuntuu.
 
Itsellä oli myös viime kesänä ajoittain ajokipinä hukassa.

Ostin keväällä Pannarin Corbinin satulalla, niin jo alkoi taas ajaminen maistua. Ei puudu perse eikä tuuli tunnu ja tarvittaessa menee lähes 500 km ilman sen ihmeenpiä taukoja. Vielä kun ostin kalvottomat ajovarusteet, niin jo loppui se tuskainen hikoilu lyhyemmillä ja hitaammilla reissuilla. Vähän kun rippasee vettä, niin ei huolta, mutta "maakuntasateella" vain sadetakki sivulaukusta ylle ja taas matka jatkuu.

Mikä muuten on vaikeinta ajamaan lähdettäessä?

Kypärän hihnan kiinnittäminen; sitten vain ykkönen silmään ja matka voi alkaa!
 
Mikä muuten on vaikeinta ajamaan lähdettäessä?

Että saa aikaiseksi lähteä.

Tässä täytyy valitettavasti olla samaa mieltä. Kun nuorempana kävin päivittäin salilla treenaamassa, oli välillä päiviä, jolloin ei vain olisi saanut aikaiseksi mennä, vaikka tiesi, että treenin jälkeen on aina parempi olo kuin ennen lähtöä. Silloin hyvä treenikaveri oli se, joka sai liikkeelle. Vaikka treeni ei olisi mennyt ihan putkeen, oli kuitenkin juttuseuraa.

Mukava ajoseura saa kyllä liikkeelle samalla tavoin. Jos vielä sattuu olemaan kypäräluurit, jotka voi yhdistää langattomasti keskenään, voi ajaessakin haastella mukavia. Etäisyys kun parhaimmillaan voi olla satojakin metrejä.

Jollei ole ajoseuraa ennestään, täältä foorumilta löytyy varmasti helpostikin. :thumbup:
 
Mistähän löytäisi taas sen kadotetun innokkuuden pyörällä ajamiseen? Ratoja on tullut kierrettyä oman aikansa, erilaisia pyöriä on tullut kokeiltua, mutta ei tuo ajaminen enää vain kiinnosta. Viime kesästä lähtien ei kovin paljon ole kilometrejä tullut taitettua.

Onko muilla ollut vastaavia parin kauden taukoja kiinnostuksen lopahdettua?

Tällä hetkellä omistan pyörän puoliksi isäni kanssa, joten se kyllä on jonkin verran käytössä, vaikka itse en pahemmin ajakkaan, ja ei tuota muutenkaan tee mieli pois myydä.

Kannattaa kokeilla tätä: http://www.motocaching.net/

Itsellä ei tuo kipinä ollut koskaan varsinaisesti hukassa, mutta ajamiseen tuli ihan eri fiilis kun välillä on jokin "päämäärä". Sivuston kautta löytää huikeita pätkiä ja mielenkiintoisia paikkoja. Suosittelen
 
Viime kesänä 2500km ja nyt mittarissa on 3200. Ei vaan maistu. Myin veneen pois ja ajattelin että sit tulee ajettua enemmän mut ei silläkään ollu vaikutusta. Pyörä on CBR 600F -99 ja mittarissa 106tkm eli joksenkin arvoton peli. Matkaenduro on mielessä. Jos sit huvittais ajaa.
 
Itsellä kipuna oikeastaan katosi jossain luokkaa 5v sitten kun OKT-projekti vei kaiken vapaa-ajan ja "vierotti" pyöräilystä. Tuossa oltiin jo muutama vuosi ihan pyörättäkin, kun ensin rahapulassa myytiin Kawa pois ja tuo 50cc mopokin pöllittiin kotipihasta. Vuosi sitten keväällä hommattiin lopulta tuo Honda taloon, mutta liekö viimekaudella "huimat" 2-3 tankillista polteltu ja tänäkautena ei tuota ole vielä tankattu kertaakaan, yhä samoilla viimekesän bensoilla siis mennään :blink:

Mutta oikeastaan eilen illalla tuli taas pitkästä aikaa ekaa kertaa fiilis joskos tässä koht'sillään taas kävisi heittämässä tuon Kopsuon rundin, piipahtaisi mammavainaan mökillä tms. Lepposat loppukesän poutakelit ja säkkipimeät yöt = NAM! Tuossa kun se oman mopon ajovalo on ainut pimeyden halkoja, sitä on niin omissa maailmoissaan ettei tosikaan. Ei häiritse kännykät, ei vaivaa duuni- tai kotiasiat, ei häikäise aurinko :cruising:
 
Re: Ajokipinä hukassa.

Ensimmäinen pyörä oli suzukin 600 gsr jonka sitten vaihdoin Hondan 600 cbr:ään. Ideana oli saada vähän suojaa kylmemmilllä keleillä. Se oli kyllä virhe. Ajohalut katosi sen pyörän kanssa totaalisesti. En saanut vaan pyörää istumaan omaan hanskaan ja tärinä sarvissa ei auttanut asiaa. Tossa keväällä pyörä sitten lähti pois eikä ole kiinnostanut sen jälkeen. Nyt taas vähän olisi semmoista ilmassa, että pyörä voisi olla kova. Gsr kelpaisi, oli se kuitenkin ihan kiva pyörä. Suzukin sv oli myös mielessä, mutta mietin sitä ajoasentoa. Kawasaki z 750 olen katsellut myös. Todennäköisesti tälle kaudelle ei pyörää tule koska perheen toinen osapuoli on työttömänä. Ensi kaudelle voisi katsoa jonkun parin tonnin vehkeen. Tai jos ei ajohaluja tämän enempää ole, niin voi jäädä hankkimatta. Honda cb 1300, yamaha xjr, suzuki gsx kiinnostaa, mutta hinnat on liian kovia. Mennään polkupyörän kanssa.
 
Mopo ollut hajalla koko kesän, rahaa palanut tonneja eikä tule ehjää. Ajaminen on kivaa, matkailu on kivaa, rikkinäiseen mopoon koko omaisuuden kaataminen ei, harrastuksen mielekkyyttä alkaa tässä epäillä.

Onnekkaita te joilla ajamisen vähyys on omasta itsestä kiinni.
 
Mopo ollut hajalla koko kesän, rahaa palanut tonneja eikä tule ehjää. Ajaminen on kivaa, matkailu on kivaa, rikkinäiseen mopoon koko omaisuuden kaataminen ei, harrastuksen mielekkyyttä alkaa tässä epäillä.

Onnekkaita te joilla ajamisen vähyys on omasta itsestä kiinni.

Haasteellista sulla on kyllä ollu. Tuliko sen etujarruavian lisäks vielä lisää murheita.
 
Haasteellista sulla on kyllä ollu. Tuliko sen etujarruavian lisäks vielä lisää murheita.

Osoittautui että kun mopo korjattiin pari vuotta sitten vakuutuksen piikkiin ei keulaa tarkistettu... Ei vaikka siitä erikseen kysyin ja sanottiin että kunnossa on.

Alakolmio ja liukuputket kieroja, halpaa hupia.

PS. Ostakaa halvalla paska mopo, myyn pois jos joku tarjoaa sen verran kun tänä kesänä kuittien mukaan olen siihen rahaa laittanut eli noin pari tonnia.
 
Osoittautui että kun mopo korjattiin pari vuotta sitten vakuutuksen piikkiin ei keulaa tarkistettu... Ei vaikka siitä erikseen kysyin ja sanottiin että kunnossa on.

Alakolmio ja liukuputket kieroja, halpaa hupia.

PS. Ostakaa halvalla paska mopo, myyn pois jos joku tarjoaa sen verran kun tänä kesänä kuittien mukaan olen siihen rahaa laittanut eli noin pari tonnia.

Eikö nuo vanhasta vakuutustapahtumasta korjaamatta jääneet viat pitäisi mennä yhä edelleen siihen saman edellisen vakuutuksen piikkiin. Faijan auto kävi tuossa muutama vuosi sitten kyljellään ja siihen tehtiin sitten vakuutuksesta korjaukset. Yli puoli vuotta onnettomuuden jälkeen huomattiin vetoakselin suojakumissa reikä, ainoaksi selitykseksi keksittiin tuo onnettomuus. Se meni siihen samaan piikkiin vielä yli puoli vuotta onnettomuuden jälkeenkin.
 
Eikö nuo vanhasta vakuutustapahtumasta korjaamatta jääneet viat pitäisi mennä yhä edelleen siihen saman edellisen vakuutuksen piikkiin. Faijan auto kävi tuossa muutama vuosi sitten kyljellään ja siihen tehtiin sitten vakuutuksesta korjaukset. Yli puoli vuotta onnettomuuden jälkeen huomattiin vetoakselin suojakumissa reikä, ainoaksi selitykseksi keksittiin tuo onnettomuus. Se meni siihen samaan piikkiin vielä yli puoli vuotta onnettomuuden jälkeenkin.

Kyseisen vakuutusyhtiön suhtautumisesta antaa jonkinlaisen käsityksen se että "ei ole lääketieteellistä perustelua" leikata olkapäätä kun käsi hädintuskin nousee hartialinjan yläpuolelle nivelessä olevan arpikudoksen/vaurion takia.

Voinet arvata suhtautumisen kaksi vuotta vanhan korjauksen reklamointiin. Kai tuota voisi vielä yrittää riidellä uudestaan jos jostain löytäisi motivaatiota, mutta kun mopo on muutenkin jatkuvasti rikki...
 
Back
Ylös