Hyvä moottorinlämmityskonsti näin talvella?

Hyvä moottorinlämmityskonsti näin talvella?

Mikähän ois hyvä konsti lämmittää moottoria pakkasella jos siis pihalla seisoo pärrä. Tänään oli melko urakka saada käyntiin honda vaikka n 10min lämmitin pullotoholla öljypohjaa. Varmaan 100kertaa piti potkasta:)
Vai kannattaiskohan lämmittää sylintereitä ennenmmin muuttenkin.
Onko jengillä hyviä konsteja?
 
Onko jengillä hyviä konsteja?

Oon joskus joutunu pitää enskapyörää kuomukärryssä talvipakkasilla ja lähteny ajelee.
Silloin oli mahdollisuus laittaa 2 kW rakennuslämmitin kuomukärryn sisään, jolloin koko koppi lämpes nopsaan.

Mitäpä jos laittaisit tollasen rakennuslämmittimen puhaltamaan ja jollain pahveilla vaikka suojaat/ohjaat lämpöä koneeseen?

Maksaa noin 30-40€
ifh01-20-rakennuslammitin-2-kw-230-v-rakennuslammitin-2-kw-230-v-38695-56190.jpg
 
Auton sisätilanlämmitin etupyörän päälle paahtamaan konetta päin ja pyöräpeite pyörän päälle. Tunti riittää kovassakin pakkasessa. Lämpiää kone, kaasarit, akku ja iskarit samalla kertaa. Penkkikin on mukavan lämmin.
 
Mistäs Hondasta me puhutaan? Mä ajelen ite ympäri vuoden kuramopoilla eikä omien käynnistely pääsääntösesti -20 tai siitä pienemmillä pakkasilla ole hankalaa ollu. Viimeset Kotarit ja Husset on olleet siitä tarkkoja että niiden pikkuruiset geeliakut hyytyy pakkasessa, mutta siksi mukana kulki 4S lipo jolla sai annettua boostia.

Käynnistinpolkimelliset on kyllä tärähtäneet alle 20 polkasun vaikka mistä pakkasesta.
 
Huppu moottorin päälle ja tuikkukynttilöitä alle... Vanha hyvä konsti tipparellusta ainakin, jos kone ei vuoda eikä kaasari tulvi, ei kerro palotarkastajalle mitään eikä operointialueella ole rakennuksia. Yleensä avotulen ja bensiinin yhdistäminen ei ole hyvä idea, mutta jos on pakko päästä liikkeelle niin sitten.

Hiukan paloturvallisempi on moottorin päällä oleva avaruuslakana, filtti tms, ja sen alle mitä tahansa lämmikettä; vaikka kuumia kiviä tai kuumaa vettä kanisterissa. Melko kauanhan se kestää koneen lämmetä noilla tehoilla, mutta jossain vaiheessa se on varmasti reilusti plussan puolella. Oleellista on, ettei päästä lämpöä karkaamaan yläpuolelta.

Ja jos ei jaksa odotella, niin kovaa potkua tai mäkilähtöjä; lämpenee niin mies kuin konekin.
 
Mistäs Hondasta me puhutaan? Mä ajelen ite ympäri vuoden kuramopoilla eikä omien käynnistely pääsääntösesti -20 tai siitä pienemmillä pakkasilla ole hankalaa ollu. Viimeset Kotarit ja Husset on olleet siitä tarkkoja että niiden pikkuruiset geeliakut hyytyy pakkasessa, mutta siksi mukana kulki 4S lipo jolla sai annettua boostia.

Käynnistinpolkimelliset on kyllä tärähtäneet alle 20 polkasun vaikka mistä pakkasesta.
Vuoden 1980 cm 400 talvimopona mulla.
Oli tosi kova rimpuilu tänään ja oli siis kai joku -10
Pelkkä potkustartti.
On saanu ennen lämpimästä tuon pääasiassa startata, muttei nykyään kun talli on ihan eripaikassa...
 
Monen kaasaripyörän kohdalla auttaa kun käyttää hetken kyljellään bensahana auki.
Pikku tulva kaasareissa lisälisärikastaa kummasti.
 
Aikanaan laitettiin enskapyörä pakuauton pakoputken kohdalle nojalleen siksi aikaa kun pukivat ajokamppeita. Siis pakun dieseli käynnissä ja siihen aikaan kun joutokäyntiä sai käyttää ilman 2 min sakkorajaa. Oli se kevyempi polkasta käymään lämmitettynä
 
Lokilämmitinkin asennettiin lohkoon. Nykyautojan koneissa ei välttämättä ole sille paikkaa joten joutuu turvautumaan oljypohjan lämmitykseen. Saattaa se voitelua parantaa, mutta mahtaako sille olla tarvetta synteettisten kanssa.

Takavuosina siperiassa laskettiin ainakin juttujen mukaan illalla jäähdytysvedet astiaan ja tuotiin yöksi sisälle. Aamulla kuumennus, kulkuneuvolle, neste sisään ja pata käyntiin. Vai oliko ne peräti öljyt...
 
Lokilämmitinkin asennettiin lohkoon. Nykyautojan koneissa ei välttämättä ole sille paikkaa joten joutuu turvautumaan oljypohjan lämmitykseen. Saattaa se voitelua parantaa, mutta mahtaako sille olla tarvetta synteettisten kanssa.

Takavuosina siperiassa laskettiin ainakin juttujen mukaan illalla jäähdytysvedet astiaan ja tuotiin yöksi sisälle. Aamulla kuumennus, kulkuneuvolle, neste sisään ja pata käyntiin. Vai oliko ne peräti öljyt...

Sodan aikaan noin tehtiin lentokoneiden öljyille. Illalla ulos moottorista, aamulla astiaan töhön päälle, ja sitten kuumana koneeseen. Siinä moni mekaanikko joko poltti tai palellutti itsensä...
 
TK-suutin kannattaa vaihtaa isommaksi ja kallistusryypyttää, kuten skuikka jo neuvoikin.

Onhan kipinä niin kirkas, että näkyy päivänvalossakin?

Kulunut mäntä voi myös oireilla heikkona käynnistyvyytenä.
 
TK-suutin kannattaa vaihtaa isommaksi ja kallistusryypyttää, kuten skuikka jo neuvoikin.

Onhan kipinä niin kirkas, että näkyy päivänvalossakin?

Kulunut mäntä voi myös oireilla heikkona käynnistyvyytenä.

Tyhjäkäyntiseos on aika rikkaalla kyl. Kipinästä en niin varma,mutta oon vaihtanu puolan tohon.
Epäilen kans,että sylinteri/mäntä on kuluneet kun on nuin vanha vekotin.
Saisin halvalla vähän uudemman cm:n sylkän ja männät, mutta niissä on siis 450cc. Voikohan sen vaan vaihtaa ja jatkaa matkaa vai mikä kaikki menee uusiks? On käsittääkseen vaan porattu isompaan kokoon noissa. Kai varmaan ny ainakin pitää olla kansi myös 450:stä?
Laittelen kesällä tota,kun toinen pärrä liikenteessä sitten.
 
Tässä tais olla kyseessä tilanne että sähköä ei ole.

Auttaisko pieni suutinjumppa talveksi?
 
Jos kerran moottori muutoin käy ja kukkuu omistajaansa tyydyttävästi, niin olisikohan halvin ja helpoin lääke töräyttää kone käyntiin starttisprayllä?
 
Jos kerran moottori muutoin käy ja kukkuu omistajaansa tyydyttävästi, niin olisikohan halvin ja helpoin lääke töräyttää kone käyntiin starttisprayllä?

Oon ollu siinä uskossa että eettereillä voi maamoottoridieseleitä käynnistellä, mutta että kipinäsytytteisille bensamoottoreille sitä ei tulisi tarjoilla.
 
Back
Ylös