• Huom! Kaikki tälle foorumille tehty sisältö poistuu kun beta on ohi ja nykyisen foorumin sisältö ajetaan tähän päälle.

Mig hitsi hakusessa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Ek1
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
En tiedä millaista jälkeä orgin väki tigillä saa aikaan, itse hitsausalan ammattilaisten TIG hitsausyrityksiä aika monia nähnyt. Siis ammattilaisten jotka eivät ole tigillä hitsanneet. Itsellä homma ei tuota vaikeuksia, hyvin monella vaan ei motoriikka riitä vaan elektrodi on pilattu hetkessä, ja aina uudelleen. Et suosittelen kokeilemaan jos ei ole ennen sillä hitsannut, ennen tigin ostoa, kai sillä jokainen jonkin oksennuksen saa aikaan mutta kuitenkin.
 
Itse ostin AC/DC-TIG:in (1~ 230V, 220 A TIG, 180 A puikko) juurikin siitä syystä, että yhdellä suojakaasulla hitsaa kaikki metallit mitä nyt ylipäätään voi hitsata, kunhan vaan vaihtaa sopivan täytelangan. Samoin mahdollisuus hitsata ilman täyteaineen lisäystä on toisinaan kätevä. Erittäin suuri plus on myös se, että TIG-hitsauksesta ei oikein tehtynä tule juuri lainkaan kipinöitä ympäristöön, joten se on myös paloturvallisempi menetelmä.

Suoritusteknisestihän TIG-hitsaus on vaikeampaa kuin MIG/MAG:illa yhdellä kädellä truuttaaminen ja suojakaasu on suhteellisen kallista, mutta mahdollisuus monipuolisemmin korjailla alumiinivaluja tjsp. samalla setupilla on mielestäni hyödyllisempää, varsinkaan kun ei ole mikään kiire eikä hitsattavaa välttämättä ole ihan kamalasti. Terästen hitsailuun virtaakaan ei välttämättä tarvitse kovin mielettömästi, koska jos materiaalivahvuus kasvaa, niin on ehdottomasti järkevämpi tehdä railo ja hitsata useampi kierros kuin yrittää saada hitsiä läpi yhdellä kerralla. Alumiini on sitten eri juttu, siihen kyllä saisi paksumpien materiaalien tai valujen kanssa olla enempikin virtaa kuin reilu 200 A, mutta sitten alkaa äkkiä haluamaan myös nestejäähdytettyä poltinta, koska muuten poltin alkaa olla epämiellyttävän kuuma pitää kädessä yhtään pitempään hitsatessa.

Yllättävän ohuttakin alumiinia pystyy hitsaamaan, ja sellaisen harjoittelua (tölkit!) melkein voi jopa suositella, koska siinä korostuu pienetkin asiat jotka normaalisti pystyy häivyttämään, kuten epäpuhtaudet joko hitsattavassa aineessa tai sitten elektrodissa. Alumiini erikoisesti tuntuu olevan herkkä kaikelle epäpuhtaudelle hitsissä. Jos alumiinitölkit saa onnistumaan, niin kaikki muu paksumpi alumiini tuntuu sen jälkeen todella helpolta, ja antaa pohjaa sille jos joskus joutuu vaikka syyläriä korjaamaan.

t. Janne
 
Itse uhrasin reilu viisi vuotta sitten tonnin ja ostin Esabin CaddyMig C200i:n. Sillä onnistuu tämmönen tunarikin hitsaamaan harrastehomminaan ohutta ja paksua alumiinia, terästä tai rosteria. Sairaan hyvä laite ollut. Nuukana säästin kolomesataa kun en Kempin vastaavaa laittanut - siis sitä Minarcmig Evo200:sta, mistä Rekkamasa ja Garagesale höpisee
 
Viimeksi muokattu:
Itse olen jotenkin luullut, että Esab on "pikkuveli" verrattuna Kemppiin.

Koneviestin testissä Esab CaddyMig C160 arvioitiin Kemppiä paremmaksi, tosin ero oli niin pieni ettei sillä taida olla käytännön merkitystä.
Samoin Esab Caddy Arc 151i arvioitiin testissä Kemppiä karvan paremmaksi. Taas kerran onnettoman pienellä erolla.

Eli ei taida mennä pieleen kummallakaan noista. Tasaväkisiä kamppeita ja mieltymyksen perusteella voi valita.
 
Kemppi on suomalainen merkki ja siksi Suomessa ehkä kovassa maineessa. Esab taasen ruotsalainen. Ainakin pikkukoneissa Esab on jonkin verran kemppiä halvempi. Töissä oli ennen Kempin koneet, mutta jo pitkään niistä oltu luopumassa ja tilalle tullut Fronius. Pari uutuus Kemppiäkin kokeilussa ja joku Esabin tiggikone. Kempin minarc 150 valovirtainvertterejä paljon keikka ja korjaushommissa. Töissä nuo lankakoneet maksavat toistakymppiä kipale.

Kaikki nuo isot merkit ovat ihan yhtä hyviä ja toki jollakin joku suosikki ja toisella toinen. Yleensä se minkä sattunut ostamaan.
 
Kempin kartano ja alkuperäinen tehdas jossa ei tosin enää ole toimintaa koska siirtynyt Lahteen, on itseasiassa Asikkalan Kalkkisissa joten itsellä ehkä pieni puolueellisuus siinä suhteessa :p Olen sen vissiin täällä ennenkin maininnut mutta mulle toi kone myytiin niin että marssin sisään liikkeeseen ja sanoin että tarviin hitsauskoneen mut mä en osaa hitsata johon myyjä sanoi et ei haittaa tää kone osaa.
 
Kannattaisiko sittenkin hommata alkuun riittävä ja edullinen puikkokone metallin kiinnitykseen ja sitten jos tulee tarvetta ostaa kalliimpi syöttölankakone?.
Meinaan vaan jos ostaa halvan syöttölankakoneen voi mennä vain hermot sitten taas käytetyn Kempin varaosat jo maksaa enemmän kuin uusi edullisempi kone.
Eikös tuo puikkokone ole toiminnaltaan aika varma nakki.

Kyllä, jos hitsaa jotain muuta kuin niitä ratsupaikkoja autojen pitsihelmoihin, niin puikkokone on mielestäni järkevin vaihtoehto. Sillä tietysti täytyy jo vähän osata sitä hitsaamista, mutta ei tarvitse miettiä suojakaasuasioita. Paksummassa raudassa myös puikkohitsaus lämmittää ja sulattaa paremmin sen perusaineen, kun migillä hitsattu sauma on enemmänkin sellainen kuorrutus.
Kesällä -82 siirryin suoraan peruskoulusta konepajalle kesähommiin ja jäin sille tielle. Silloin oli Kempillä mainoslause, että "ei ole huonoja hitsaajia. Toisilla vaan on paremmat koneet." Kyllä Kemppi on hyvä, ja Esab myös. Telakkahommissa vähemmän arvostettu oli amerikkalainen Lincoln, jolla eniten hitsailin, kun ne koneet oli enemmän vapaina. Kultapossukerholaiset kilpaili Kempistä.

Jos hitsauskonetta hakee vaativampaan hifistelyyn, niin laatumerkit on hyvä valinta. Mutta myös Bilteman tms. täytelankakoneella niitä autojen helmoja ja pohjia pystyy ihan hyvin räiskimään ja täppäilemään. Mutta ei siinä hommassa oikein voi hitsaamisesta puhua!
 
Tuskaillut italialaisen Migriten 150 A koneen kanssa kun ei millään opi hitsaaman. Sitten sain koittaa Kemppiä niin tajusin että niissä on eroja. Ilmeisesti noiden halpiskoneiden perusongelma on surkea langansyöttömoottori joka ei pysty pitämään langanopeutta vakiona. Se moottorikin on leikkipanssarivaunun moottorin kokoinen.
 
Kuinka ohutta materiaalia puikolla pystyy hitsaamaan?

Noin parin millin huonekaluputken seinämävahvuutta voi jo hyvin hitsata esim. 1.6mm puikolla. Nuorena joskus hitsasin myös vanhan mersun ovien alareunat valovirta puikkomuuntajalla, mutta se oli enemmänkin seikkailu. Mutta kovat ja vahvat ovet tuli, ja kelpasi katsastukseen. :thumbup:
 
Kuinka ohutta materiaalia puikolla pystyy hitsaamaan?

Hyvällä invertterillä ainakin 1,5 mm menee ihan helposti.

Nuorempana tuli jonkin verran hitsattua 60-luvun ESAB muuntajalla ja koulussa myös isommilla Kempeillä ja MIGillä, mutta 30 vuoteen en juuri hitsiin koskenut. Muutama vuosi sitten sain isältä 80-luvun Kemppi Mineka muuntajan. Kyllä silläkin hitsasi, mutta kovasti tuntuivat taidot olevan ruosteessa. Olisin tuon varmaan pitänytkin, mutta raskaan koneen nostelu varaston kynnyksen yli turhautti. Tori.fi:stä löytyi edullisesti käytetty Kemppi Minarc 150 EVO. Kyllä parantui taito kertaheitolla. 1,5 mm musta rauta ja rosteri menevät äkkinäisemmältäkin ihan helposti 1,6 mm puikkoilla. Luulisin, että taitava hitsaaja pystyisi hitsaamaan ehkä millistä, mutta tuskin enää sitä ohuempaa. Tuohon saisi myös TIG-pään, mutta tuskin raaskin sitä ja Argon-pulloa ostaa. Käsi vapisee sen verran, ettei taida motoriikka enää riittää TIGille.
 
En tiedä millaista jälkeä orgin väki tigillä saa aikaan, itse hitsausalan ammattilaisten TIG hitsausyrityksiä aika monia nähnyt. Siis ammattilaisten jotka eivät ole tigillä hitsanneet. Itsellä homma ei tuota vaikeuksia, hyvin monella vaan ei motoriikka riitä vaan elektrodi on pilattu hetkessä, ja aina uudelleen. Et suosittelen kokeilemaan jos ei ole ennen sillä hitsannut, ennen tigin ostoa, kai sillä jokainen jonkin oksennuksen saa aikaan mutta kuitenkin.

Mielenkiintoista. Yksi kaveri tässä rakenteli possuun pakosarjaa, oli hankkinut jonkinlaisen Tigin ja sanoi että sillä saa siistiä jälkeä eikä juurikaan tarvitse edes lisätäytettä kun sauma on täsmällinen. Pitänee hankkiutua ekskursiolle niin pääsee kokeilemaan. Tosta motoriikan riittävyydestä ei oikein tiedä ennen kuin kokeilee.
 
En tiedä millaista jälkeä orgin väki tigillä saa aikaan, itse hitsausalan ammattilaisten TIG hitsausyrityksiä aika monia nähnyt. Siis ammattilaisten jotka eivät ole tigillä hitsanneet. Itsellä homma ei tuota vaikeuksia, hyvin monella vaan ei motoriikka riitä vaan elektrodi on pilattu hetkessä, ja aina uudelleen. Et suosittelen kokeilemaan jos ei ole ennen sillä hitsannut, ennen tigin ostoa, kai sillä jokainen jonkin oksennuksen saa aikaan mutta kuitenkin.

Miten tuo käytännössä tapahtuu ?
 
Miten tuo käytännössä tapahtuu ?

Elektrodi pidetään noin 5mm päässä perusaineesta, lisäaine pitää annostella (yleensä) tietyllä rytmillä jos haluaa kauniin pinnan. Ongelma on että jos osut lisäainelangalla elektrodiin tai elektrodi osuu sulaan sen terävä muoto menee pilalle ja myös volframia jää hitsattavaan materiaaliin, jos kyseessä on vaativa kappale se näkyy rtg kuvassa eli on virhe. Hitsaus menetelmistä omasta mielestäni kaikkein raskain koska asento staattinen ja liikkeet paljon tarkemmat kuin langalla. Kovan luokan ammattilaisten tekeminen on oikeastaan taidetta, jälki on niin kaunista ja kuljetuskin erikoista kolvin kävelyttämistä. Tuossa vähän videota joka nyt ensin osui silmään. https://youtu.be/MOqaYJM-knM
 
Kuinka ohutta materiaalia puikolla pystyy hitsaamaan?

Se oli jotain -80 lukua kun faija osti -78 Corollan missä oli oikea etunurkka pahasti rutussa ja joutui aika paljon vaihtaa uutta osaa. Kaikki hitsaukset tehtiin puikolla kun lankakonetta ei siihen aikaan ollut, eikä pillin kanssa viitsinyt alkaa sulattelemaan. Ite olin nuori kossi joka osasi hitsata paksumpaa puikolla ja ihailin faijan taitoja kun kasasi Corollan keulan puikon kanssa.

Ei se tigin elektroidi mene pilalle vaikka siihen sulaa lisäainetta, hiotaan elektroidi teräväksi ja hitsaaminen jatkuu. Se on kyllä totta että tig vaatii koordinaatiota ja harjoittelua mutta lopputulos on palkitsevampaa kun puikolla tai langalla koska jälki on parempaa eikä ole roiskeita tai rumia saumoja joita tarvii rälläkällä peitellä.
 
Ylipäätään elektrodi pitäisi mieluusti pitää mahdollisimman lähellä hitsisulaa dippaamatta sitä hitsisulaan ja lisäksi tietenkään lisäainelangalla ei saisi myöskään tökätä elektrodia. Optimitulokseen joutuu siis nostamaan poltinta hiukan kun lisää lisäainetta ettei sohaise elektrodia.

Kyllähän se niin on että elektrodin teroitus tulee varsin tutuksi kun TIG-hitsailun saloihin alkaa tutustumaan, joskus jopa turhautumiseen asti. Aikaa myöten tietysti homma paranee ja dippaustiheys laskee kun lakkaa niin paljoa jännittämästä hitsaustilanteessa. Vähitellen oppii miten/mihin poltinkäsi kannattaa tukea että homma onnistuu. Yksi aika yllättävä hankaluus on saumakohdan näkeminen. Mikäli kappaleiden sovitus on hyvä, niin ohut saumakohta on helppo hukata näkyvistä ja sitten huomaa että tulikin ajauduttua aiotulta linjalta sivuun :)

Itse voisin luonnehtia TIG:iä siten, että se on kyllä vaikea menetelmä hallittavaksi, mutta toisaalta kamalan palkitsevaa kun saa kaiken kohdalleen.

Jos osaa hitsata kaasulla (lienee kadonnutta/katoavaa kansanperinnettä), niin TIG ei ole siitä ihan kamalan kaukana.

Aiheesta on paljon hyviä youtube-"opetus"videoita esim. weldingtipsandtricks, The Fabrication Series- ja weld.com-kanavilla. Sitten taas jos haluaa katsella alumiinitaidetta niin 6061.com-kanava on oikea osoite.

t. Janne
 
Samaa mieltä jahosen kanssa tig- ja kaasuhitsauksen samankaltaisuudesta.
Tigillä voi myös siistiä paksua mig saumaa.
 
Mielenkiintoista. Yksi kaveri tässä rakenteli possuun pakosarjaa, oli hankkinut jonkinlaisen Tigin ja sanoi että sillä saa siistiä jälkeä eikä juurikaan tarvitse edes lisätäytettä kun sauma on täsmällinen. Pitänee hankkiutua ekskursiolle niin pääsee kokeilemaan. Tosta motoriikan riittävyydestä ei oikein tiedä ennen kuin kokeilee.

Puolenkymmentä pakoputkistoa on tullut tehtyä moottoripyöriin aikojen saatossa. Helpoin joku ykksipyttyinen enduro DR ja erikoisin sv650 hirmuinen spagettihässäkkä. Tig on pakoputkihommissa ihan ehdoton. Akrapovic ja muut huijaavat sen verran, että käyttivät ainakin ennen t-mallista juuritukiholkkia, joka kohdisti putket ja toimi juuritukena ja lisäineena. Helppoa senkun sulatteli. Kaupallinen ulkonäkö pääasia. Lisäaineen käyttö on pakollista normihitsauksessa. Kyllä ne kiinni tarttuvat ilmankin, mutta ohenee ja hitsistä tulee heikko lenkki.

Naapuri-kaveri hitsaili aikoinaan työkseen veneen kaiteita ja saanut hoitaa nyt mopohitsaukset. Jälki on edelleen mestariluokkaa.
 
Puolenkymmentä pakoputkistoa on tullut tehtyä moottoripyöriin aikojen saatossa. Helpoin joku ykksipyttyinen enduro DR ja erikoisin sv650 hirmuinen spagettihässäkkä. Tig on pakoputkihommissa ihan ehdoton. Akrapovic ja muut huijaavat sen verran, että käyttivät ainakin ennen t-mallista juuritukiholkkia, joka kohdisti putket ja toimi juuritukena ja lisäineena. Helppoa senkun sulatteli. Kaupallinen ulkonäkö pääasia. Lisäaineen käyttö on pakollista normihitsauksessa. Kyllä ne kiinni tarttuvat ilmankin, mutta ohenee ja hitsistä tulee heikko lenkki.

Naapuri-kaveri hitsaili aikoinaan työkseen veneen kaiteita ja saanut hoitaa nyt mopohitsaukset. Jälki on edelleen mestariluokkaa.

Saanen tarkentaa hieman, suurin osa ruostumattomista teräksistä on täysin hitsattavissa ilman lisäainetta materiaalin ”itseään ruokkivien” ominaisuuksien vuoksi edellyttäen, että hitsauspaikka on valmisteltu ilman poikkeamia materiaalin yhtymäkohdassa. Poikkeuksia on kuten martensiittinen rst. Hiilipitoinenteräs vaatii lisäaineen kunnollisen sauman aikaansaamiseksi ja keskittää teräksessä olevan hiilen hitsausalueelle, tehden sauman ympäröivistä alueista hauraita ja murtumaherkkiä. Hiiliterästä hitsatessa sauma tulisi päästää uudelleen lämmittämällä alue kuitenkaan saavuttamatta sulamislämpötilaa hiilen vapauttamiseksi hitsausalueelta.
 
Tigin yksi vaikeus voi joillain olla ikänäkö. Toki laseilla näkee hitsata mutta pitää olla hyvä valaistus ja aina vakioetäisyys polttopisteeseen, myös mielellään samassa kulmassa. Tämä tekee mulle toisinaan haasteita mutta oppinut pärjäämään sen kanssa. Automaattimaski helpottaa ja niihin saa lisälinssin + vahvuuksilla ettei tarvii välttämättä käyttää luku-lähilaseja maskin kanssa.

Hyvät ja tunnokkaat käsineet on myös hyvä olla tigillä hitsatessa. Ihan ohkasia ei kannata ostaa koska vasemman käden etusormi/peukalo ottaa helposti lämpöä ja hanska kipristyy noiden sormien kohdalta aika nopeasti. Pitkän aikaa käyttänyt Tegera 118a hanskoja jotka kestää melko hyvin ja on kuitenkin riittävän tunnokkaat tigille, toimii hyvin myös langalla ja puikolla https://www.ahlsell.fi/34/henkilosu...et-93f42156/hitsaus--ja-lampokasineet/420563/

Lisäaineen syöttökynä on myös ihan toimiva apuväline jos tuntuu ettei sorminäppäryys riitä, välillä tulee käytettyä https://www.ebay.com/itm/Tig-Pen-We...300264?hash=item23cb380028:g:eusAAOSwW1Bd1ptW
 
Back
Ylös