Iskarin preload (esijännitys) - Lopullinen totuus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja PrivateeR
  • Aloituspäivä Aloituspäivä
No jos mennään käytännön sovellutuksiin, niin pitäähä se jousen vapaa pituus olla sopiva siihen iskarin vapaaseen pituuteen nähden.

Eikö näin sitten ole jos käytännön öhlinsiin laitetaan siihen tarkoitettu jousi? Ja jäykkyys sellainen, että esijännityksellä ei tarvii syödä liikaa jousen pituutta oikean ajokorkeuden saamiseksi, eli jousi pidetään mahd pitkänä.
 
Kun esijännitystä kasvatetaan, perän painauma pienenee.
Yleinen väärinkäsitys on, että se johtuu siitä, että esijännityksen lisäyksellä "Jousisysteemi" jäykistyy.
Ei jäykisty, vaan "Jousisysteemin" jäykkyys pysyy muuttumattomana.

Kuvassa laskelma:

katso liitettä 23480

Esijännitystä kasvatettaessa tarvitaan vain enemmän voimaa ennen kuin takapamppu alkaa ylipäätään puristua kasaan.
Mutta puristumisen alettua, on jousivakio ihan sama.
Ja esijännityksestä riippumatta jousen kokonaispuristuma on sama, vaikka painauma pienee.

Eikö se takapamppu silloin nimenomaan ole jäykempi, jos samaan painumaan vaaditaan enemmän voimaa? Mielestäni silloin puhutaan jäykemmästä iskarista("jousisysteemistä"=jousituksesta=linkut,vivut, iskari...), jos samaan liikematkaan, olkoon se sitten painuma kuskin alla tai vaikkapa pohjaaminen, vaadittava voima on suurempi.

Lineaarisen ideaalijousen vakio toki pysyy muuttumattomana, vaikka kuinka lisättäisiiin esijännitystä. Jousisysteemin kuvittelin olevan sopiva fysikaalinen termi kuvaamaan pyörän kadusta eristävää kokonaisuutta.
Esijännitys nimenomaan kaikessa yksinkertaisuudessaan lisätään jousivakioon.

Esimerkeissäsi ei ymmärtääkseni ollut mitään, mikä olisi ollut ristiriidassa aiemmin kirjoittamani kanssa. Käytit ainoastaan monimutkaisempia malleja, jotka ovat lähempänä käytännön sovelluksia.


Ei mikään iskaritehtaan inssi vois vastata tähän?

Mihin tässä nyt edes pitää vastata? Ei täällä ole vielä mitään eriäviä mielipiteitä edes esitetty
 
Re: Iskarin preload (esijännitys) - Lopullinen totuus

Eikös itseasiassa, jos pyörässä on lineaarinen jousi ja linkustolla saavutettu progressiivinen iskarin liikerata, esijännitystä kiristämällä jousituksesta tule käytännössä löysempi liikkeen yläpäässä, kun esijännityksen kasvatuksella nostetaan jousitusta linkustolla saavutetun progressiivisuuden löysemmälle alueelle?
 
Ennemminkin perä nousee esijännityksen lisäämistä enemmän, koska perän esijännityksen lisäämisen seurauksena mopon asento muuttuu ja suurempi osa mopon massasta tukeutuu etupyörän kautta maahan.
Käytännössä 600/1000 mopoissa toi muutos on jotain luokkaa 0.x milliä. Eli joo kyllähän se muuttuu, mutta täysin merkityksetön seikka sinänsä.

Sitkeässähän noi vanhan koulukunnan uskomukset painon siirron suhteen etu/takarenkaalle on, siis jos vaihdetaan jousia tai säädetään esijännitystä, tai nostetaan tai lasketaan keulaa/perää.
 
Eikö näin sitten ole jos käytännön öhlinsiin laitetaan siihen tarkoitettu jousi? Ja jäykkyys sellainen, että esijännityksellä ei tarvii syödä liikaa jousen pituutta oikean ajokorkeuden saamiseksi, eli jousi pidetään mahd pitkänä.
Nii mut q sä sanoit ettei jousen pituudella ole merkitystä?
 
Ei kukaan iskaritehtaan inssi vois vastata tähän?

Voisko joku yläastefysiikan sisäistänyt vastata tähän aiheeseen. Ei tartte meinaan olla iskari-inssi tai edes ylioppilas, että osaa ratkaista tämän tason ongelman. Jeesus meidän koulujärjestelmässä on paljon korjattavaa...
 
Voisko joku yläastefysiikan sisäistänyt vastata tähän aiheeseen. Ei tartte meinaan olla iskari-inssi tai edes ylioppilas, että osaa ratkaista tämän tason ongelman. Jeesus meidän koulujärjestelmässä on paljon korjattavaa...
Hmm, siinähän oiskin sopiva tehtävä yläasteen (vai onko se yläkoulu vai mit vit) fysiikan kurssille: Laske painaumat mopon massalle m, jousivakioilla x,y,z, ja esijännityksillä 0,5,10mm.

Ja paljonko lastattu painauma muuttuu jos Jonne lopettaa kebapin syömisen ja laihduttaa 10 kiloa.
 
Kun esijännitystä kasvatetaan, perän painauma pienenee.
Yleinen väärinkäsitys on, että se johtuu siitä, että esijännityksen lisäyksellä "Jousisysteemi" jäykistyy.
Ei jäykisty, vaan "Jousisysteemin" jäykkyys pysyy muuttumattomana.

Kuvassa laskelma:

katso liitettä 23480

Esijännitystä kasvatettaessa tarvitaan vain enemmän voimaa ennen kuin takapamppu alkaa ylipäätään puristua kasaan.
Mutta puristumisen alettua, on jousivakio ihan sama.
Ja esijännityksestä riippumatta jousen kokonaispuristuma on sama, vaikka painauma pienee.

Täällä on aika hyvin käyty läpi juuri tuota yllä kuvattua:
https://lifeatlean.com/teach-me-suspension-everything-preload/
 
Iskarin preload (esijännitys) - Lopullinen totuus

Tuli muuten tästä(kin) keskustelusta mieleen masinistipalstan keskustelunaihe traktorin etukuormaajan nostokyvystä, jossa aikanaan intettiin yhtä asiaa jopa 25 sivun verran. Pahoittelut offtopicista, mutta en malttanut olla kommentoimatta. Sama meininki joka palstalla. Viihdyttävää toki.
 
Viimeksi muokattu:
Hmm, siinähän oiskin sopiva tehtävä yläasteen (vai onko se yläkoulu vai mit vit) fysiikan kurssille: Laske painaumat mopon massalle m, jousivakioilla x,y,z, ja esijännityksillä 0,5,10mm.

Ja paljonko lastattu painauma muuttuu jos Jonne lopettaa kebapin syömisen ja laihduttaa 10 kiloa.

Ja nyt jokainen, joka lukee tuota viestiä ja miettii, että "mitä helvettiä tuossa nyt kysytään", onnitelkaa itseänne. Ette pääsisi peruskoulun fysiikan kurssilta läpi muuten kuin säälistä.
 
Ja nyt jokainen, joka lukee tuota viestiä ja miettii, että "mitä helvettiä tuossa nyt kysytään", onnitelkaa itseänne. Ette pääsisi peruskoulun fysiikan kurssilta läpi muuten kuin säälistä.
Toisaalta, tuohan on vain seurausta siitä, että noi fysiikan tehtävät on kaukana Jonnen arkipäivästä. Joten ketään Jonnea ei kiinnosta. Jos ne ois jotenkin esim sidoksissa mopoon jolla Jonnet ajaa, niin fysiikka vois kiinnostaa vähäce enemmän.
 
Eikö se takapamppu silloin nimenomaan ole jäykempi, jos samaan painumaan vaaditaan enemmän voimaa? Mielestäni silloin puhutaan jäykemmästä iskarista ("jousisysteemistä"=jousituksesta=linkut,vivut, iskari...), jos samaan liikematkaan, olkoon se sitten painuma kuskin alla tai vaikkapa pohjaaminen, vaadittava voima on suurempi.

Lineaarisen ideaalijousen vakio toki pysyy muuttumattomana, vaikka kuinka lisättäisiiin esijännitystä. Jousisysteemin kuvittelin olevan sopiva fysikaalinen termi kuvaamaan pyörän kadusta eristävää kokonaisuutta.
Esijännitys nimenomaan kaikessa yksinkertaisuudessaan lisätään jousivakioon.

Tässä selventävä kuva:

Takavaimentimen_painauma.png

Jos vertaat edellisen viestini taulukossa olleisiin arvoihin, "jousisysteemin" jäykkyys on 150 kg / 60mm = 2,5 kg/mm. Se on sama esijännityksen arvosta riippumatta, esijännityksen kasvaessa vain tarvitaan enemmän painoa takarenkaalle, ennen kuin painaumaa alkaa kertyä.

Jos lisätään edellisen tapauksen painaumamittausten jälkeen tarakalle 50 kg henkilö, painauma kasvaa 20 mm riippumatta onko esijännitys nollassa vai onko sillä arvo 10 tai 15 mm. Kun samalla kuormalisäyksellä painauma kasvaa saman verran, on kaikkien "jousisysteemien" jäykkyys sama.

Jos "jousisysteemin" jäykkyys kasvaisi esijännitystä kasvattamalla, tarakkaharakka saisi aikaan pienemmän painaumalisän suuremmalla esijännityksellä.

On kohtuullisen helppoa mitata tallilla tämän asian todentaminen.
 
Voisko joku yläastefysiikan sisäistänyt vastata tähän aiheeseen. Ei tartte meinaan olla iskari-inssi tai edes ylioppilas, että osaa ratkaista tämän tason ongelman. Jeesus meidän koulujärjestelmässä on paljon korjattavaa...

Eräässä yläasteen kansallisessa fysiikan kokeessa oli jokeritehtävä, jossa kysyttiin miksi moottoripyörä voi pysähtyä jarruttaessa paljon nopeammin kuin raskas ajoneuvo.

Mallivastauksessa perusteltiin raskaalla ajoneuvolla olevan niin paljon enemmän liike-energiaa, että massan hitauden vuoksi sitä ei voi pysäyttää yhtä nopeasti.

https://www.youtube.com/watch?v=2mDoVbdSkBo
 
Eräässä yläasteen kansallisessa fysiikan kokeessa oli jokeritehtävä, jossa kysyttiin miksi moottoripyörä voi pysähtyä jarruttaessa paljon nopeammin kuin raskas ajoneuvo.

Mallivastauksessa perusteltiin raskaalla ajoneuvolla olevan niin paljon enemmän liike-energiaa, että massan hitauden vuoksi sitä ei voi pysäyttää yhtä nopeasti.
Hieman aiheeseen liittyen:
Mitäs direktiivit sanoo nykysin (täyteen lastatun) rekan jarrutehosta?
Muistelisin että joskus on saanut olla todella paskeet jarrut rekassa.
Saakohan vieläkin?
 
Esijännityksen lisääminen on ehkä helpointa miettiä siten että pyörä kelluu jousten päällä, ja jousen ja pyörän väliin lisätään vain palikoita, jolloin käytännössä vain pyörän korkeus muuttuu. Jos palikka olisi niin korkea että esijännityksestä johtuen jousi ei painukaan kuskin päällä ollessa jousitus tuntuu pintakovalta, kunnes siihen lisätään matkustaja joka painaa jousen jälleen kasaan ja alasjousto tuntuu normaalilta.

Sen sijaan esijännityksen muuttaminen vaikuttaa jousen paluunopeuteen, silloin kun ohitetaan kellumispiste esim, keuliessa tai isommassa kuopassa, jousessa on silloin muuttuneesta esijännitykestä johtuen eri määrä palauttavaa voimaa.
 
Esijännityksen lisääminen on ehkä helpointa miettiä siten että pyörä kelluu jousten päällä, ja jousen ja pyörän väliin lisätään vain palikoita, jolloin käytännössä vain pyörän korkeus muuttuu. Jos palikka olisi niin korkea että esijännityksestä johtuen jousi ei painukaan kuskin päällä ollessa jousitus tuntuu pintakovalta, kunnes siihen lisätään matkustaja joka painaa jousen jälleen kasaan ja alasjousto tuntuu normaalilta.
Top-out jouset vaikuttaa tuohonkin.
Sen sijaan esijännityksen muuttaminen vaikuttaa jousen paluunopeuteen, silloin kun ohitetaan kellumispiste esim, keuliessa tai isommassa kuopassa, jousessa on silloin muuttuneesta esijännitykestä johtuen eri määrä palauttavaa voimaa.
Ei juurikaan vaikuta nopeuteen koska vaimennus kasvaa liikenopeuden kasvaessa. Joten liikenopeus on abaut vakio.
 
Top-out jouset vaikuttaa tuohonkin.

Ei juurikaan vaikuta nopeuteen koska vaimennus kasvaa liikenopeuden kasvaessa. Joten liikenopeus on abaut vakio.

Juu top out jousi vaikuttaa jonkinverran, tosin suurimmassa osassa pyöriä niitä ei ole.

Jousivoima on jokatapauksessa hieman suurempi, joten kyllä se nopeuteenkin vaikuttaa vaikkakin vähän...

Mutta joka tapuksessa pyörän esijännitys on helppo mieltää sillä tavalla että (pyörä ja kuski) kelluu jousten päällä ja välissä olevan palikan korkeutta lisätään nk. esijännitystä muuttamalla, jolloin pyörän korkeus muuttuu suhteessa maahan.
 
Back
Ylös