Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
No jos mennään käytännön sovellutuksiin, niin pitäähä se jousen vapaa pituus olla sopiva siihen iskarin vapaaseen pituuteen nähden.
Kun esijännitystä kasvatetaan, perän painauma pienenee.
Yleinen väärinkäsitys on, että se johtuu siitä, että esijännityksen lisäyksellä "Jousisysteemi" jäykistyy.
Ei jäykisty, vaan "Jousisysteemin" jäykkyys pysyy muuttumattomana.
Kuvassa laskelma:
katso liitettä 23480
Esijännitystä kasvatettaessa tarvitaan vain enemmän voimaa ennen kuin takapamppu alkaa ylipäätään puristua kasaan.
Mutta puristumisen alettua, on jousivakio ihan sama.
Ja esijännityksestä riippumatta jousen kokonaispuristuma on sama, vaikka painauma pienee.
Ei mikään iskaritehtaan inssi vois vastata tähän?
Käytännössä 600/1000 mopoissa toi muutos on jotain luokkaa 0.x milliä. Eli joo kyllähän se muuttuu, mutta täysin merkityksetön seikka sinänsä.Ennemminkin perä nousee esijännityksen lisäämistä enemmän, koska perän esijännityksen lisäämisen seurauksena mopon asento muuttuu ja suurempi osa mopon massasta tukeutuu etupyörän kautta maahan.
Nii mut q sä sanoit ettei jousen pituudella ole merkitystä?Eikö näin sitten ole jos käytännön öhlinsiin laitetaan siihen tarkoitettu jousi? Ja jäykkyys sellainen, että esijännityksellä ei tarvii syödä liikaa jousen pituutta oikean ajokorkeuden saamiseksi, eli jousi pidetään mahd pitkänä.
Ei kukaan iskaritehtaan inssi vois vastata tähän?
Hmm, siinähän oiskin sopiva tehtävä yläasteen (vai onko se yläkoulu vai mit vit) fysiikan kurssille: Laske painaumat mopon massalle m, jousivakioilla x,y,z, ja esijännityksillä 0,5,10mm.Voisko joku yläastefysiikan sisäistänyt vastata tähän aiheeseen. Ei tartte meinaan olla iskari-inssi tai edes ylioppilas, että osaa ratkaista tämän tason ongelman. Jeesus meidän koulujärjestelmässä on paljon korjattavaa...
Kun esijännitystä kasvatetaan, perän painauma pienenee.
Yleinen väärinkäsitys on, että se johtuu siitä, että esijännityksen lisäyksellä "Jousisysteemi" jäykistyy.
Ei jäykisty, vaan "Jousisysteemin" jäykkyys pysyy muuttumattomana.
Kuvassa laskelma:
katso liitettä 23480
Esijännitystä kasvatettaessa tarvitaan vain enemmän voimaa ennen kuin takapamppu alkaa ylipäätään puristua kasaan.
Mutta puristumisen alettua, on jousivakio ihan sama.
Ja esijännityksestä riippumatta jousen kokonaispuristuma on sama, vaikka painauma pienee.
Hmm, siinähän oiskin sopiva tehtävä yläasteen (vai onko se yläkoulu vai mit vit) fysiikan kurssille: Laske painaumat mopon massalle m, jousivakioilla x,y,z, ja esijännityksillä 0,5,10mm.
Ja paljonko lastattu painauma muuttuu jos Jonne lopettaa kebapin syömisen ja laihduttaa 10 kiloa.
Toisaalta, tuohan on vain seurausta siitä, että noi fysiikan tehtävät on kaukana Jonnen arkipäivästä. Joten ketään Jonnea ei kiinnosta. Jos ne ois jotenkin esim sidoksissa mopoon jolla Jonnet ajaa, niin fysiikka vois kiinnostaa vähäce enemmän.Ja nyt jokainen, joka lukee tuota viestiä ja miettii, että "mitä helvettiä tuossa nyt kysytään", onnitelkaa itseänne. Ette pääsisi peruskoulun fysiikan kurssilta läpi muuten kuin säälistä.
Eikö se takapamppu silloin nimenomaan ole jäykempi, jos samaan painumaan vaaditaan enemmän voimaa? Mielestäni silloin puhutaan jäykemmästä iskarista ("jousisysteemistä"=jousituksesta=linkut,vivut, iskari...), jos samaan liikematkaan, olkoon se sitten painuma kuskin alla tai vaikkapa pohjaaminen, vaadittava voima on suurempi.
Lineaarisen ideaalijousen vakio toki pysyy muuttumattomana, vaikka kuinka lisättäisiiin esijännitystä. Jousisysteemin kuvittelin olevan sopiva fysikaalinen termi kuvaamaan pyörän kadusta eristävää kokonaisuutta.
Esijännitys nimenomaan kaikessa yksinkertaisuudessaan lisätään jousivakioon.

Voisko joku yläastefysiikan sisäistänyt vastata tähän aiheeseen. Ei tartte meinaan olla iskari-inssi tai edes ylioppilas, että osaa ratkaista tämän tason ongelman. Jeesus meidän koulujärjestelmässä on paljon korjattavaa...
Hieman aiheeseen liittyen:Eräässä yläasteen kansallisessa fysiikan kokeessa oli jokeritehtävä, jossa kysyttiin miksi moottoripyörä voi pysähtyä jarruttaessa paljon nopeammin kuin raskas ajoneuvo.
Mallivastauksessa perusteltiin raskaalla ajoneuvolla olevan niin paljon enemmän liike-energiaa, että massan hitauden vuoksi sitä ei voi pysäyttää yhtä nopeasti.
Top-out jouset vaikuttaa tuohonkin.Esijännityksen lisääminen on ehkä helpointa miettiä siten että pyörä kelluu jousten päällä, ja jousen ja pyörän väliin lisätään vain palikoita, jolloin käytännössä vain pyörän korkeus muuttuu. Jos palikka olisi niin korkea että esijännityksestä johtuen jousi ei painukaan kuskin päällä ollessa jousitus tuntuu pintakovalta, kunnes siihen lisätään matkustaja joka painaa jousen jälleen kasaan ja alasjousto tuntuu normaalilta.
Ei juurikaan vaikuta nopeuteen koska vaimennus kasvaa liikenopeuden kasvaessa. Joten liikenopeus on abaut vakio.Sen sijaan esijännityksen muuttaminen vaikuttaa jousen paluunopeuteen, silloin kun ohitetaan kellumispiste esim, keuliessa tai isommassa kuopassa, jousessa on silloin muuttuneesta esijännitykestä johtuen eri määrä palauttavaa voimaa.
Top-out jouset vaikuttaa tuohonkin.
Ei juurikaan vaikuta nopeuteen koska vaimennus kasvaa liikenopeuden kasvaessa. Joten liikenopeus on abaut vakio.
Suurimmassa osassa on. Lähes kaikissa, varsinkin kyykkypyörissä.Juu top out jousi vaikuttaa jonkinverran, tosin suurimmassa osassa pyöriä niitä ei ole.