Tuli kausi avattua vappuna Alastarolla. Syksyllä tuli ajettua pyörään tutustuessa 1.40-1.41 aikoja omaa ajoa
ja yksi satunnainen vetoavulla saavutettu 1.38 puolelle juuri taittunut kierros.
Nyt on koko talvi katseltu KVR:n tarjontaa ja sisäistetty ajamisen teoriaa sekä filosofiaa, katseltu you tubesta ajovideoita ja tätä sekä nopean ryhmän videoita kommenteineen.
Kiitos kaikille tällä foorumilla ajojaan jakaneille ja niitä kommentoineille, sekä KVR:lle sillä ajo alkoi nyt
sujumaan jokseenkin järkevästi ja lemminkäinen sekä kikkamutka vihdoin osumaan jopa alle 2m tarkkudella


Edelleenkään linjat ei pidä, ylimääräistä puuhaa kuskilla jonka takia täytyy vähän konttoriakin säättää,
vauhti pelottaa ja avaaminen on jännittävää.
Mutta kaikki nuo parantunut kuitenkin ja paljon, kehtaan väittää että ajaminen on jopa tolkullista touhua.
Harmi että ainoa ajo joka piti jäädä kameralle, kun sen kameran muistin vihdoin laittaa, päätyi kameran tilttaamiseen varikolta liikkeelle lähtiessä...

Toisena päivänä tajusin että kabiini on ahdas, kunnei millään olkapää tipu mutkiin ja ajaminen on kauheta kropan jännittämistä ja pakottamista, tappeja pykälä alas ja taaksepäin sekä klipareita vähän auki, auttoi muuten todella paljon vaikka yksittäinen muutos oli luokkaa 1.5cm. Nyt mahtuu kyynärpää ja polvi ohi toisistaan sekä pääsee paremmin ottamaan tankista tukea. Ajoasennon harjoittelu jatkuu ja siihen tarvitsee penkkiä tehdä sekä jatko tankkiin että pysyy perse tarpeeksi takana. Nyt tahtoo siis nivusista jumittaa tankkiin puolenvaihdossa.
Nyt meni omaa vapaata ajoa, kauheasti yrittämättä mitään muuta kuin ajoa jännäpaikkoja
vältellen 1.36 luokkaa sekunnin sisään toistuvasti. Jarrut oli ihan liruttelua, jos sitäkään, jotta sai aikaa itselle sisäänmenoon ja avaukset olemattomia tai todella maltillisia kunnes pyörä lähes pystyssä.
Yhtenä "pelkona" ollut romujen raapiminen maahan, mutta tuli sekin todettua että ihan hukassa ei ole, sillä polvi tapasi asfaltin pariin kertaan. Itselle iso juttu, osannee nyt rentoutua sen suhteen
